Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Olemme kolmekymppinen pari ja asumme tällä hetkellä eri paikkakunnilla. Yhteenmuutto olisi ajankohtaista syksyllä.

Saatan kuulostaa pikkumaiselta, mutta olen kämppisten ja parin exän kanssa havainnut miten tärkeää mulle on että koti on päällisin puolin siisti ja asiat paikallaan. Imuroin max kerran viikossa ja pyyhin pölyt ehkä kerran kahdessa viikossa, eli en pakkomielteisesti kiillota joka paikkaa. Sen sijaan aina jos huomaan jonkin tahran niin siivoan sen heti, esim. kokatessa pyyhin tasot heti ruoanlaiton jälkeen. Sellainen perussiisteyden ylläpito on mulle tärkeää. Tässä mielessä ollaan ihan erilaisia mieheni kanssa, ja pelkään että ajaudun taas siivoamaan toisen jälkiä, minkä seurauksena ärsyynnyn ja stressaannun pidemmän päälle. Olemme miehen kanssa puhuneet siitä miten tärkeää siivoaminen ja siisteys mulle on, ja hän on luvannut huomioida asian, mutta pelkään että suhde menee siihen että mies kokee mun nipottavan, ja ärsyynnytään vaan molemmat.

Tarvitseeko meidän edes muuttaa yhteen? Millainen viesti se on toiselle osapuolelle jos en halua? Olisihan yhteenmuutto taloudellisesti järkevääkin ja kuitenkin jossain vaiheessa suhdetta edessä. Vaikea uskoa että tällainen asia voisi olla deal breaker, mutta vanne kiristyy pään ympärillä jos kotona on sotkuista. Mitenköhän omaa ajatusmalliaan voisi muuttaa?

Sivut

Kommentit (62)

Tehkää viikkosiivous vuoroviikoin, niin asiasta ei tule ongelmaa. Muuten ignoorat pölyjen pyyhkimiset. Ruokapöytä toki siivotaan jne. Sinun on tehtävä selkeät säännöt ja työnjako. Muuten tulee ongelmia. 

Vierailija

Suosittelen ettet muuta. Ihminen ei tuossa asiassa oikein muutu. Haluatko tapella samasta asiasta loppuelämäsi, tai vaihtoehtoisesti alistua piiaksi? Entä jos saatte lapsia, siivoaminen lisääntyy moninkertaisesti. Et voi luottaa siihen että miehesi yhtäkkiä alkaisikin oma-alotteisesti siivota. Maailmassa on muitakin potentiaalisia kumppaneita, joilla tuota vikaa ei ole.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Meilläkin on erikäsitykset siisteydestä avomiehen kanssa. Kompromissina minä yritän vähän tsempata (yritän olla kasaamatta isoja pyykkikasoja ja astiapinoja vaikkeivät ne minua haittaisi) ja mies taas hoitaa siivouksen kokonaan itse kun se hänelle on tärkeää ja minulle ei.

Vierailija

Mun miesystävä on nipottava friikki, jolla kaikki haarukatkin osoittvat samaan suuntaan.... Ei puhettakaan että jaksaisin saman katon alla asumista, koska nytkin menee hermot, kun huomauttelee jo parista pesemättömästä lusikasta. (Ei mieskään kyllä jaksaisi...)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Suosittelen ettet muuta. Ihminen ei tuossa asiassa oikein muutu. Haluatko tapella samasta asiasta loppuelämäsi, tai vaihtoehtoisesti alistua piiaksi? Entä jos saatte lapsia, siivoaminen lisääntyy moninkertaisesti. Et voi luottaa siihen että miehesi yhtäkkiä alkaisikin oma-alotteisesti siivota. Maailmassa on muitakin potentiaalisia kumppaneita, joilla tuota vikaa ei ole.
Niin. Edellisen avomiehen kanssa oli samankaltaiset siisteyskäsitykset, mutta suhteesta puuttui kaikkea muuta tärkeää ja olennaista, kuten läheisyys ja toisen huomioiminen. Jos tämä siisteysasia on yksi ainoista miinuksista, niin voiko se olla ratkaiseva? Haluaisin uskoa että ei, mutta samalla hajottaa ajatus että tulen kotiin ja keittiön tasolla on leivänmurenat ja likainen voiveitsi, tiskialtaassa röykkiö astioita ja hellalla eilispäivän tähteet. Ärsyttää oma pikkumaisuus! :(

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Mun miesystävä on nipottava friikki, jolla kaikki haarukatkin osoittvat samaan suuntaan.... Ei puhettakaan että jaksaisin saman katon alla asumista, koska nytkin menee hermot, kun huomauttelee jo parista pesemättömästä lusikasta. (Ei mieskään kyllä jaksaisi...)
Meinaatteko asua ikuisesti eri asunnoissa? Uskotko että suhde tulee kestämään?

- ap

Vierailija

On niitä sellaisiakin miehiä, jotka imuroivat päivittäin ja jatkuvasti puunaamassa jotain.

Tuskin löytyy pariskuntaa, joissa olisi täsmälleen samat siisteyskäsitykset jokaisen asian suhteen (astiat, tahrat, pölyt, WC-pönttö, jne). Joko jompaakumpaa ärsyttää jokin tai sit vaan opettelette relaamaan.

Lopeta vaikka siivoaminen ja imurointi kokonaan kuukaudeksi. Totuttele siihen sotkuun. Luulisi tuossa ajassa jo tottuvan siinä määrin, että ei enää haittaa, jos viikoimurointi jää välistä tai jossain on tahra. Tämän jälkeen voikin sitten palata entiseen rutiiniin, mutta samalla jättää sotkupanikoimisen sikseen.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen ettet muuta. Ihminen ei tuossa asiassa oikein muutu. Haluatko tapella samasta asiasta loppuelämäsi, tai vaihtoehtoisesti alistua piiaksi? Entä jos saatte lapsia, siivoaminen lisääntyy moninkertaisesti. Et voi luottaa siihen että miehesi yhtäkkiä alkaisikin oma-alotteisesti siivota. Maailmassa on muitakin potentiaalisia kumppaneita, joilla tuota vikaa ei ole.
Niin. Edellisen avomiehen kanssa oli samankaltaiset siisteyskäsitykset, mutta suhteesta puuttui kaikkea muuta tärkeää ja olennaista, kuten läheisyys ja toisen huomioiminen. Jos tämä siisteysasia on yksi ainoista miinuksista, niin voiko se olla ratkaiseva? Haluaisin uskoa että ei, mutta samalla hajottaa ajatus että tulen kotiin ja keittiön tasolla on leivänmurenat ja likainen voiveitsi, tiskialtaassa röykkiö astioita ja hellalla eilispäivän tähteet. Ärsyttää oma pikkumaisuus! :(

Miksi on pikkumaista pitää siisteydestä? Ei kukaan omille luonteenpiirteilleen mitään voi. Minulle ainakin jokapäiväinen ilo ja viihtyminen ja hyväntuulisuus riippuu siitä, että ympärilläni on asiat siististi ja arki toimii tappelematta. Kuvauksesi perusteella et vaikuta miltään siisteysnatsilta, vaan ihan tavalliselta siistiltä ihmiseltä, joka haluaa sitä samaa muiltakin. Miksi sun pitäisi tyytyä siihen huonoon vaihtoehtoon? Onko se mies jotenkin muuten niin ylivoimainen ja täydellinen, että olet valmis jatkuvaan huonotuulisuuteen ja kinaan siivouksesta? Sun pitää itse päättää minkälaisen kodin ja parisuhteen haluat, ja jos tuo mies ei sitä sulle voi antaa, älä turhaan kiusaa itseäsi. Ei se pitemmän päälle tyydytä teitä kumpaakaan.

Vierailija

Kaikkein helpointa olis kyllä ettiä semmonen mies jolla on sama siisteystaso ku sulla. Tosta ei tuu ku itkua ja hampaiden kiristelyä :/

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen ettet muuta. Ihminen ei tuossa asiassa oikein muutu. Haluatko tapella samasta asiasta loppuelämäsi, tai vaihtoehtoisesti alistua piiaksi? Entä jos saatte lapsia, siivoaminen lisääntyy moninkertaisesti. Et voi luottaa siihen että miehesi yhtäkkiä alkaisikin oma-alotteisesti siivota. Maailmassa on muitakin potentiaalisia kumppaneita, joilla tuota vikaa ei ole.
Niin. Edellisen avomiehen kanssa oli samankaltaiset siisteyskäsitykset, mutta suhteesta puuttui kaikkea muuta tärkeää ja olennaista, kuten läheisyys ja toisen huomioiminen. Jos tämä siisteysasia on yksi ainoista miinuksista, niin voiko se olla ratkaiseva? Haluaisin uskoa että ei, mutta samalla hajottaa ajatus että tulen kotiin ja keittiön tasolla on leivänmurenat ja likainen voiveitsi, tiskialtaassa röykkiö astioita ja hellalla eilispäivän tähteet. Ärsyttää oma pikkumaisuus! :(

Miksi on pikkumaista pitää siisteydestä? Ei kukaan omille luonteenpiirteilleen mitään voi. Minulle ainakin jokapäiväinen ilo ja viihtyminen ja hyväntuulisuus riippuu siitä, että ympärilläni on asiat siististi ja arki toimii tappelematta. Kuvauksesi perusteella et vaikuta miltään siisteysnatsilta, vaan ihan tavalliselta siistiltä ihmiseltä, joka haluaa sitä samaa muiltakin. Miksi sun pitäisi tyytyä siihen huonoon vaihtoehtoon? Onko se mies jotenkin muuten niin ylivoimainen ja täydellinen, että olet valmis jatkuvaan huonotuulisuuteen ja kinaan siivouksesta? Sun pitää itse päättää minkälaisen kodin ja parisuhteen haluat, ja jos tuo mies ei sitä sulle voi antaa, älä turhaan kiusaa itseäsi. Ei se pitemmän päälle tyydytä teitä kumpaakaan.

Pidän itseäni pikkumaisena, koska olen yleensä aina ollut asunnossa se siistimpi osapuoli. Tullut sellainen fiilis että vaatii toiselta älyttömyyksiä, vaikka omastakin mielestä vaatimukseni ovat ihan kohtuulliset ja "normaalit".

Ja mies on muuten ylivoimainen ja täydellinen!

Vierailija

No minusta ei todellakaan ole pikkumaista ajatella esim. keittiö siistitään kokkailun jälkeen!

Mutta oletko jutellut miehesi kanssa asiasta? Luulen, että joutuisit vähän joustamaan, mutta ehkä mieskin voisi tulla vähän vastaan? Sopisitte esim. sen että keittiö siistitään aina syömisen, kokkailun jälkeen....

Vierailija

En suosittele yhteenmuuttoa. Miehet eivät pääsääntöisesti pidä lupauksia, joissa eivät itse näe mitään järkeä. Siisteystaso on korvien välissä oleva juttu, jota ei pelkällä lupauksella muuteta, ellet sitten koko ajan halua kulkea miehesi perässä kuin lapsenvahti ja huomautella asioista.

Itse en ole kovin siisti, mutta mieheni on oikea sika. Olen heittänyt lukemattomia käsipyyhkeitä suoraan roskiin, koska mies tekee niistä mustia muutamassa päivässä niin, ettei se lähde pesussakaan. Jouduin suhteen alussa opettamaan hänelle ihan perusjuttuja, kuten sen, ettei koiran tassujen kaivelusta mennä suoraan tekemään ruokaa pesemättä käsiä. Meillä kumpikin pesee itse vaatteensa ja vaihtaa lakanansa, joten hänen lakanansa ovat joskus vaihtamatta puolikin vuotta. Jne. Olen toisinaan harkinnut eroa ihan vain sen vuoksi, etten jaksaisi koko ajan jotain kulkutauteja, kun itselläni on immuunipuutosta aiheuttava sairaus. Joten uskonet, kun sanon, että ihmisen jo lapsuudessa opittujen tapojen muutaminen on hyvin vaikeaa, useimmiten mahdotonta.

Vierailija

Sinulla on ocd eli pakkoneuroosi siivomiseen. Hae rohkeasti apua lääkäriltä. Oikeanlaisesta lääkityksestä ja terapiasta on varmasti apua.

Vierailija

Vierailijax kirjoitti:
Tehkää viikkosiivous vuoroviikoin, niin asiasta ei tule ongelmaa. Muuten ignoorat pölyjen pyyhkimiset. Ruokapöytä toki siivotaan jne. Sinun on tehtävä selkeät säännöt ja työnjako. Muuten tulee ongelmia. 

Miksi ihmeessä naisen pitäisi tehdä säännöt ja työnjaot??  Eihän parisuhde mikään työnantaja-työntekijä-suhde ole.

Vierailija

Ei nämä asiat tosiaan helposti muutu. Siisti ihminen ei muutu sellaiseksi, jolle epämääräiset tavararöykkiöt siellä täällä olisi ok, ja sotkija harvoin oppii siistiksi. Luvata voi vaikka mitä, mutta yleensä tilanne kyllä aika nopeasti yhteenmuuttaessa normalisoituu. Toisaalta on vähän epäreilua miestä kohtaan teilata hänet valmiiksi.

AP:n kannattaa tosiaan puhua kuinka tärkeää hänelle on kotona perus siisteys&järjestys. Jos mies lupaa tätä yhteisessä kodissa noudattaa, niin sitten ei auta kuin toivoa parasta. Jos olette muuttamassa vuokralle, katso kuitenkin sellainen asunto johon sinulla on varaa jäädä yksinkin mikäli mies kuitenkin paljastuu sekasorron ystäväksi. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Haha, hassua ja söpöä että naisten pitää miettiä tällaistakin aspektia.

Jep, miehen ottaminen ei ole niin yksioikoista.

Vierailija

Miten niin olisi helpompaa etsiä mies, jonka siisteyskäsitys olisi tarkalleen samalla tasolla? Tai onhan se varmaan helpompi löytää joo, mutta pitäisi varmaan löytää sen lisäksi sellainen kehen rakastuu ja kiintyy, ja se mies myös sinuun. Onko näitä siis jotenkin älytön määrä olemassa?

Vierailija

Tuskin se siitä mihinkään muuttuu, nimim. 2 vuotta saman ärsytyksen aiheen kanssa kamppaillut eikä mitään koskaan tapahdu, vaikka päivittäin luvataan että nyt aletaan siivota omat jäljet ja kiinnittämään huomiota. Se vaan näyttää olevan vaikeeta ihmiselle jota ei siisteys kiinnosta, se ei yksinkertasesti NÄÄ sitä sotkua mitä se ympärilleen levittää. Mut on tää yhdessä asuminen muuten kaiken vaivan arvoista, pitää vaan kiristellä hampaita ja koittaa kestää.

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla