Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
miesystävä ei haluaisi kosia minua. :(
21.05.2016 |
Olemme nyt pitkäikäisen miesystäväni kanssa puhuneet kihlautumisesta ja naimisiinmenosta, ja olen kertonut hänelle haluavani kunnollisen kosinnan ennen kuin suostun hänen kanssaan naimisiin. Minä haluan kyllä naimisiin miehen kanssa ja olen sanonutkin miehelle että heti kun hän on valmis menemään naimisiin hän saa kosia minua. Mies inttää vain, että mihin kosintaa enää tarvitsee emmekö voisi vain mennä ostamaan sormukset ja alkaa suunnitella häitä. mutta kun olen pikkutytöstä asti uneksinut siitä, että saisin ihanalta rakastamaltani mieheltä kosinnan. :( Onko mies sittenkään vakavissaan minun kanssa, kun ei suostu kosimaan minua? Miten saisin hänet kosimaan?
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
No ymmärrän kyllä että tuo tuntuu ikävältä jos kovasti toivoit näyttävää kosintaa, mutta ihan oikeasti: tossa tilanteessa on vaan parempi hyväksyä tosiasiat, eli et saanut haluamaasi kosintaa etkä tule saamaankaan. Sen sijaan saat haluamasi miehen,häät ja avioliiton. Joitain asioita ei voi kontrolloida ja niissä kaikki ei vain aina mene niin kuin haluaa.
Ja et varmaan halua, että mies vasten tahtoaan käy läpi jonkun teatterikosinnan vain koska sinä käsket? Tuskin sekäään olisi kosinta jota toivoit.
No ei tietenkään olisi, koska tämän ihanan ja näyttävän kosinnan pitää tulla täytenä yllätyksenä ja ilman mitään ennakkovaroitusta.
Ap, se juna meni jo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette käytännössä sopineet naimisiinmenosta. Olette käsittääkseni kihloissa. Onnittelut!
En minä ole omasta mielestäni kihloissa, kun minua ei ole edes kosittu. katson olevani kihloissa vasta kun minua ensin kositaan ja sitten minä vastaan kyllä.
Te olette sopineet asiasta, joten kosinta on tapahtunut. Ajatustasolla usein on, että kihloissa on vasta sitten, kun on se sormus sormessa.
Ei mielestäni mitään kosintaa ole tapahtunut. Ei se ole kosinta, jos mies vain sanoo "haluan mennä kanssasi naimisiin". Kosinta menee sillä tavalla, että toinen kysyy toiselta "tuletko vaimokseni/miehekseni?" tai "menetkö naimisiin kanssani?".
Vierailija kirjoitti:
Ei oo mun mielestä kohtuutonta, että mies näkisi vähän vaivaa kosiakseen naista. Eihän sen tarvitse olla suuri rahallinen satsaus. Esim. järven rannalle, soutelemaan ja kosinta. Tai piknikki tms. Ihmetyttää lähinnä että suomalaiset naiset ovat niin tottuneet näihin junttieinareihin täällä, että ovat lähinnä kateellisia kun joku toinen nainen uskaltaa haaveilla kunnon kosinnasta.
Joo,kliseeromantiikka on hieno ele,jos se tulee luontevasti.Se,että morsian suunnilleen polkee jalkaa "mä haluuuuun mun unelmakosinnan!" siinä vaiheessa kun toinen ehdottaa sormuskaupoille menoa,tuollainen "vaivannäkö" olisi aika väkinäistä.Mies suhtautuu asioihin kuten normaali-ihminen,ei kuten romanttisen elokuvan sankari.Jos se ei käy,voihan sitä aina kieltäytyä "vääränlaisesta" kosinnasta ja odottaa sitä,joka järkkää jotkut soutelutreffit :D
Kai tiesit, että suomalaisessa kihlautumisperinteessä kihlapari ostaa toisilleen kihlasormukset? Mies polvillaan sormus kädessä on amerikkalaisista elokuvista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette käytännössä sopineet naimisiinmenosta. Olette käsittääkseni kihloissa. Onnittelut!
En minä ole omasta mielestäni kihloissa, kun minua ei ole edes kosittu. katson olevani kihloissa vasta kun minua ensin kositaan ja sitten minä vastaan kyllä.
Toi on hyvä sun miehen kannalta, sen markkina-arvo on parempi kun menneisyydessä ei olekaan purkautunutta kihlausta vaan ainoastaan seinähullu ex-tyttöystävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette käytännössä sopineet naimisiinmenosta. Olette käsittääkseni kihloissa. Onnittelut!
En minä ole omasta mielestäni kihloissa, kun minua ei ole edes kosittu. katson olevani kihloissa vasta kun minua ensin kositaan ja sitten minä vastaan kyllä.
Te olette sopineet asiasta, joten kosinta on tapahtunut. Ajatustasolla usein on, että kihloissa on vasta sitten, kun on se sormus sormessa.
Ei mielestäni mitään kosintaa ole tapahtunut. Ei se ole kosinta, jos mies vain sanoo "haluan mennä kanssasi naimisiin". Kosinta menee sillä tavalla, että toinen kysyy toiselta "tuletko vaimokseni/miehekseni?" tai "menetkö naimisiin kanssani?".
Se on sama asia,eri sanoilla ilmaistuna.Tosin jos noin tyhmästä asiasta saa riidan aikaiseksi,on se hyvä että tuollaiset luonne-erot tulevat ilmi ennen papin aamenta.Helpompi erota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette käytännössä sopineet naimisiinmenosta. Olette käsittääkseni kihloissa. Onnittelut!
En minä ole omasta mielestäni kihloissa, kun minua ei ole edes kosittu. katson olevani kihloissa vasta kun minua ensin kositaan ja sitten minä vastaan kyllä.
Te olette sopineet asiasta, joten kosinta on tapahtunut. Ajatustasolla usein on, että kihloissa on vasta sitten, kun on se sormus sormessa.
Ei mielestäni mitään kosintaa ole tapahtunut. Ei se ole kosinta, jos mies vain sanoo "haluan mennä kanssasi naimisiin". Kosinta menee sillä tavalla, että toinen kysyy toiselta "tuletko vaimokseni/miehekseni?" tai "menetkö naimisiin kanssani?".
Voi apua. Syötkö sä montaakin erilaista lääkettä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entä jos hankitte sormukset toisillenne, laitatte ne sormukset toistenne sormiin ja vietätte romanttiset treffit yhdessä kihlautumisen kunniaksi (hyvää ruokaa, shampanjaa ja vaahtokarkkeja, rakastelua auringonlaskussa ruusujen terälehdillä)?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette käytännössä sopineet naimisiinmenosta. Olette käsittääkseni kihloissa. Onnittelut!
En minä ole omasta mielestäni kihloissa, kun minua ei ole edes kosittu. katson olevani kihloissa vasta kun minua ensin kositaan ja sitten minä vastaan kyllä.
Te olette sopineet asiasta, joten kosinta on tapahtunut. Ajatustasolla usein on, että kihloissa on vasta sitten, kun on se sormus sormessa.
Ei mielestäni mitään kosintaa ole tapahtunut. Ei se ole kosinta, jos mies vain sanoo "haluan mennä kanssasi naimisiin". Kosinta menee sillä tavalla, että toinen kysyy toiselta "tuletko vaimokseni/miehekseni?" tai "menetkö naimisiin kanssani?".
Voi apua. Syötkö sä montaakin erilaista lääkettä?
Eiköhän tän "mielestäni minua ei ole kosittu koska sanavalinta oli väärä"-tyypin ongelma ole se,että hän tarvitsisi lääkitystä,mutta sellaista ei tällä hetkellä ole?Kuulemma tuo todellisuudentajun katoaminen on varma merkki hulluudesta,ap ei varmaan ole vielä ehtinyt hankkia psykiatrista apua kun ei itse tajua tilaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäisiköhän amerikkalaisissa romanttisissa komedioissa olla varoitusteksti "Epärealistista romanttista sisältöä"?
Vierailija kirjoitti:
Pitäisiköhän amerikkalaisissa romanttisissa komedioissa olla varoitusteksti "Epärealistista romanttista sisältöä"?
Jenkkilogiikalla pitäisi,nythän joku voisi haastaa leffantekijät oikeuteen koska heidän tyttöystävänsä odottavat harhaisina soutuvenetreffejä ja muita "vähän vaivannäköä" vaativia eleitä,koska ovat saaneet elokuvista vaikutteita :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun veljen naisystävä oli ihan kuin sinä. Oli sovittu hääpäivä kuukauden tarkkuudella jne. ja sitten ilmoitti, että miehen pitää sitä ennen kosia oikeasti. Veli ihmetteli, että miksi, kun on jo sovittu vaikka mitä, mutta nainen piti päänsä. Ilman oikeaa romanttista kosintaa ei voi mennä vihille.
Veli kosi lopulta. Mutta ei tätä naista vaan ihan toista, joka elää reaalimaailmassa eikä prinsessahömpötyksissä. Ja jonka kanssa ei oltu sovittu hääpäivästä kahta vuotta etukäteen.
Viisaasti tehty veljeltä.Toivottavasti ap:n miehelläkin soi hälytyskellot tuosta "en suostu naimisiin ennen kuin pyydät oikealla tavalla"-jutusta.
Vierailija kirjoitti:
Millainenkohan olisi ap:lle mieluinen kosinta?Kynttiläillallinen,jonka jälkiruuassa on piilotettuna sormus,ja mies julkisesti polvillaan anelemassa ap:ta vaimokseen?(Toivottavasti kukaan ei muuten tosi elämässä harrasta noita julkisia kosintoja,miten sellaiseen kehtaa vastata kieltävästi?!)
Kyllä se taitaa olla niin,että joko tyydyt tuohon arkiseenn "ostetaanko sormukset ja suunnitellaan häitä?"-kosintaan tai lemppaat kosijan ja jatkat harhoissa elämistä.Ehkä hankit jokun lemmikin seuraksesi, kun loppuikäsi odotat tyyppiä,joka osaa kosia "sopivalla tavalla"?
Minulle riittäisi ihan vaikka se, että kotisohvalla loikoillessamme mies ottaisi käteni tai vetäisi syliini ja kysyisi "tuletko vaimokseni?". Mutta ei mies halua tehdä edes sitäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainenkohan olisi ap:lle mieluinen kosinta?Kynttiläillallinen,jonka jälkiruuassa on piilotettuna sormus,ja mies julkisesti polvillaan anelemassa ap:ta vaimokseen?(Toivottavasti kukaan ei muuten tosi elämässä harrasta noita julkisia kosintoja,miten sellaiseen kehtaa vastata kieltävästi?!)
Kyllä se taitaa olla niin,että joko tyydyt tuohon arkiseenn "ostetaanko sormukset ja suunnitellaan häitä?"-kosintaan tai lemppaat kosijan ja jatkat harhoissa elämistä.Ehkä hankit jokun lemmikin seuraksesi, kun loppuikäsi odotat tyyppiä,joka osaa kosia "sopivalla tavalla"?
Minulle riittäisi ihan vaikka se, että kotisohvalla loikoillessamme mies ottaisi käteni tai vetäisi syliini ja kysyisi "tuletko vaimokseni?". Mutta ei mies halua tehdä edes sitäkään.
Oletko kertonut tämän miehellesi ja selkeästi? "Minulle on tärkeää, että minua kositaan. Muuten mietin asiaa loppuelämäni ja murehdin, miksi en ollut kosinnan arvoinen. Minimipyyntöni on, että kysyt selkeästi 'Tuletko vaimokseni?' ja otat minut syleilyyn, mutta marketista saa parilla eurolla kukkapuskan, jos haluat oikein panostaa. Olen pahoillani, että olen katsonut liikaa amerikkalaisia romanttisia komedioita, mutta tämä on minulle tärkeä asia."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainenkohan olisi ap:lle mieluinen kosinta?Kynttiläillallinen,jonka jälkiruuassa on piilotettuna sormus,ja mies julkisesti polvillaan anelemassa ap:ta vaimokseen?(Toivottavasti kukaan ei muuten tosi elämässä harrasta noita julkisia kosintoja,miten sellaiseen kehtaa vastata kieltävästi?!)
Kyllä se taitaa olla niin,että joko tyydyt tuohon arkiseenn "ostetaanko sormukset ja suunnitellaan häitä?"-kosintaan tai lemppaat kosijan ja jatkat harhoissa elämistä.Ehkä hankit jokun lemmikin seuraksesi, kun loppuikäsi odotat tyyppiä,joka osaa kosia "sopivalla tavalla"?
Minulle riittäisi ihan vaikka se, että kotisohvalla loikoillessamme mies ottaisi käteni tai vetäisi syliini ja kysyisi "tuletko vaimokseni?". Mutta ei mies halua tehdä edes sitäkään.
Jos se sanoi "Haluan naimisiin kanssasi" tai "Mennäänkö sormuskaupoille ja aletaan suunnitella häitä" merkitys on sama.Voit toki nillittää siitä,että sinua ei mielestäsi ole kosittu oikein,mutta se tuskin muuttaa asioita paremmiksi.
Ap:lle on nyt käynyt se perinteinen juttu, että on kuvitellut asian niin vahvasti mielessään, että mikään muu ei kelpaa.
Kannattaa kuitenkin miettiä, että kuinka paljon asiasta nillittää, mies saattaa myös turhautua ja perua koko homman.
Esimerkkinä tilanne, että nainen saa päähänsä, että olisi ihanaa, kun mies imuroisi, mutta ei sano sitä ääneen. Mies pyyhkii pölyt, tekee ruokaa, hieroo hartiat ja antaa suuseksiä. Ja nainen on lopuilta raivona, koska mies ei imuroinut.
Vierailija kirjoitti:
Ap:lle on nyt käynyt se perinteinen juttu, että on kuvitellut asian niin vahvasti mielessään, että mikään muu ei kelpaa.
Kannattaa kuitenkin miettiä, että kuinka paljon asiasta nillittää, mies saattaa myös turhautua ja perua koko homman.Esimerkkinä tilanne, että nainen saa päähänsä, että olisi ihanaa, kun mies imuroisi, mutta ei sano sitä ääneen. Mies pyyhkii pölyt, tekee ruokaa, hieroo hartiat ja antaa suuseksiä. Ja nainen on lopuilta raivona, koska mies ei imuroinut.
Juuri tämä.Jos haluaa olla loppuelämänsä sen ihmisen kanssa,ei pitäisi olla sanavalinnasta kiinni,miten kihlaus solmitaan.Ne häät voi kuitenkin tehdä juuri sen pikkutyttöunelman mukaan,miksi takertua pikkuasioihin?
Alue: Aihe vapaa
Mun veljen naisystävä oli ihan kuin sinä. Oli sovittu hääpäivä kuukauden tarkkuudella jne. ja sitten ilmoitti, että miehen pitää sitä ennen kosia oikeasti. Veli ihmetteli, että miksi, kun on jo sovittu vaikka mitä, mutta nainen piti päänsä. Ilman oikeaa romanttista kosintaa ei voi mennä vihille.
Veli kosi lopulta. Mutta ei tätä naista vaan ihan toista, joka elää reaalimaailmassa eikä prinsessahömpötyksissä. Ja jonka kanssa ei oltu sovittu hääpäivästä kahta vuotta etukäteen.