Huumorinlaji toisten dissaaminen, hyvää vai huonoa läppää?
Mitä mieltä olet ihmisistä, jotka harrastavat nauramista toisten kustannuksella?
Esimerkki: olette menossa teatteriin naisporukalla. Sinua huvittaa pukeutua vähän huolellisemmin ja kun tapaatte teatterin edessä, tämä huumori-ihminen sanoo sinulle: "No et yhtään parempaa päällesi keksinyt?"
Otat esiin puhelimesi, joka ei ole uutuusmallia ja tämä huumori-ihminen sanoo: "Ai herranen aika toimiiko nuokin vielä??"
Vaihdat autosi käytettyyn vähän uudempaan. Tämä huumori-ihminen näkee sinut autoinesi marketin pihalla ja sanoo: "M*nanjatkeeksi tätä sun kärryys ei ainakaan voi sanoa!" ja hersyvä nauru päälle.
Siis tämä tyyli.
Kommentit (39)
Minusta se ei ole hauskaa vaan matalamielistä "huumoria". Iva ei ole huumoria nähnytkään.
Joka sellaista harrastaa on joko ajattelemattoman huonokäytöksinen tai suorastaan ilkeä ja haluaakin loukata tahallaan. Mistä se sitten johtuukaan. Joko pitää itseään parempana kuin muut tai kompensoi huonoa itsetuntoa sillä.
No joillakin on tämä huumorintaju. Nuo on noita tilanteita missä mielestäni loukkaantuminen on vähän oma valinta, koska noita ei ole loukkaamiseksi sanottu. Silti jatkuvasti lauottuna tuo on vähän kyllästyttävää ja tuntuu että ihmisellä on ehkä joku ongelma, jos ei koskaan voi sanoa mitään positiivista.
Ihan hauskaa, mutta toimii vain itsevarmojen ja sosiaalisten ihmisten kohdalla. Ressukat pahoittaa mielensä, mutta ei näistä tosikoista nyt muutenkaan pahemmin huumoria irtoa.
Hyväksyttävää, jos henkilö harrastaa tätä läppää reippaasti myös omalla kohdallaan, ei pelkästään muiden. Mutta jos siihen on yhdistetty itsensä korottaminen ja kehuminen ja toisten dissaaminen, niin voiko sitä enää edes kutsua huumoriksi?
Vierailija kirjoitti:
No joillakin on tämä huumorintaju. Nuo on noita tilanteita missä mielestäni loukkaantuminen on vähän oma valinta, koska noita ei ole loukkaamiseksi sanottu. Silti jatkuvasti lauottuna tuo on vähän kyllästyttävää ja tuntuu että ihmisellä on ehkä joku ongelma, jos ei koskaan voi sanoa mitään positiivista.
Tämä. Jos ainoa huumorin laji on toisten lyttääminen, ei kyse ole enää huumorista, vaan pelkästään huonosta käytöksestä.
Vierailija kirjoitti:
No joillakin on tämä huumorintaju. Nuo on noita tilanteita missä mielestäni loukkaantuminen on vähän oma valinta, koska noita ei ole loukkaamiseksi sanottu. Silti jatkuvasti lauottuna tuo on vähän kyllästyttävää ja tuntuu että ihmisellä on ehkä joku ongelma, jos ei koskaan voi sanoa mitään positiivista.
Mistä tiedät että ei ole loukkaamismielessä sanottu ja siksi naamioitu huumoriksi?
Esim oma äitini harrastaa tuollaista ja tasantarkkaan tietää loukkaavansa. Sitten silmät pyöreinä ihmetellään kuinka herkkänahkaisia muut ovat kun hän vain vitsillä.. tätä jatkunut yli 70 vuotta.
Ja itse hän ei kestä eikä siedä moista muilta.
Vierailija kirjoitti:
Ihan hauskaa, mutta toimii vain itsevarmojen ja sosiaalisten ihmisten kohdalla. Ressukat pahoittaa mielensä, mutta ei näistä tosikoista nyt muutenkaan pahemmin huumoria irtoa.
Jaa. Minä tiedän monia jotka eivät näe mitään hauskaa dissaushuumorissa mutta ovat erittäin huumorintajuisia. Eivät mitään ressukoita.
Vierailija kirjoitti:
Ihan hauskaa, mutta toimii vain itsevarmojen ja sosiaalisten ihmisten kohdalla. Ressukat pahoittaa mielensä, mutta ei näistä tosikoista nyt muutenkaan pahemmin huumoria irtoa.
Vielä hauskempaa on se että nämä itsevarmat ja sosiaaliset ihmiset eivät naura yhtään jos samanlainen huumori kohdistuu heihin itseensä. Kummallista mutta totta.
No olen sellainen perinteinen ressukka ja ei, en ole nähnyt mitään hauskaa miksi poikaystäväni on ivannut ja dissannut minua julkisesti muiden edessä. Jos asian ottaa esille koko homma on kuitattu "huumorilla".
Ainoa kenellä ei ole ollut hauskaa on ollut minä. Heko heko tosiaan.
"Jarno Hietalahti painottaa, että elämänmyönteisellä ja
kunnioittavalla huumorilla voidaan ottaa kohteiksi monet
raastavimmatkin aiheet. Silloin nauru ei synny siitä, että kertoja
itse haluaisi olla vitsin kohdetta parempi. Oleellista on se,
millaista ajattelua ja asenteita huumorin takana piilee.
– Myös huumoriin tulisi kuulua kunnioitus toista kohtaan."
http://yle.fi/uutiset/huumoritutkija_kaikki_nauru_ei_ole_hyvasta/8874638
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No joillakin on tämä huumorintaju. Nuo on noita tilanteita missä mielestäni loukkaantuminen on vähän oma valinta, koska noita ei ole loukkaamiseksi sanottu. Silti jatkuvasti lauottuna tuo on vähän kyllästyttävää ja tuntuu että ihmisellä on ehkä joku ongelma, jos ei koskaan voi sanoa mitään positiivista.
Mistä tiedät että ei ole loukkaamismielessä sanottu ja siksi naamioitu huumoriksi?
Esim oma äitini harrastaa tuollaista ja tasantarkkaan tietää loukkaavansa. Sitten silmät pyöreinä ihmetellään kuinka herkkänahkaisia muut ovat kun hän vain vitsillä.. tätä jatkunut yli 70 vuotta.
Ja itse hän ei kestä eikä siedä moista muilta.
Mun äitini on samanlainen mutta kaikenkukkuraksi hän ei lauo vitsillä vaan "hyvää hyvyyttään" :O
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No joillakin on tämä huumorintaju. Nuo on noita tilanteita missä mielestäni loukkaantuminen on vähän oma valinta, koska noita ei ole loukkaamiseksi sanottu. Silti jatkuvasti lauottuna tuo on vähän kyllästyttävää ja tuntuu että ihmisellä on ehkä joku ongelma, jos ei koskaan voi sanoa mitään positiivista.
Mistä tiedät että ei ole loukkaamismielessä sanottu ja siksi naamioitu huumoriksi?
Esim oma äitini harrastaa tuollaista ja tasantarkkaan tietää loukkaavansa. Sitten silmät pyöreinä ihmetellään kuinka herkkänahkaisia muut ovat kun hän vain vitsillä.. tätä jatkunut yli 70 vuotta.
Ja itse hän ei kestä eikä siedä moista muilta.
Se noissa "totuudentorvissa" ja "hauskasti" muita dissaavissa on yleensä jännä piirre,että vaikka mielellään "vitsailevat" toisten kustannuksella,eivät pidä huvittavana jos muut tekevät niin heille.
Minusta muiden dissaus,vaikka huumoriksi naamioituna,on todella huonoa käytöstä,ei mikään "oma huumorinlajinsa".Itseironia sen sijaan on loistavaa huumoria,täytyy olla itsetunto kohdallaan että voi heittää läppää omista vioistaan.
Hmm joo ihan hauskaa, jos osaa laittaa itsensäkin naurun alaiseksi ja osaa nauraa itselleen. Ja kunhan ei joka asiasta ja kokoajan heitä ivallista läppää, koska ei sitä jaksa.
Mulla on facessa kaveri, joka sattaa olla kuukausia hiljaa ja sitten iskee tällä ivallisella huumorillaan. Ihan kuin odottaisi kärsivällisesti tilaisuutta ja sen tullen tölväisee. "Ei voi olla totta!! En ollut tunnistaa sua tästä kuvasta!! XD" jos laitan iloisen ja omasta mielestäni onnistuneen (ihan viehättävän) lomakuvan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No joillakin on tämä huumorintaju. Nuo on noita tilanteita missä mielestäni loukkaantuminen on vähän oma valinta, koska noita ei ole loukkaamiseksi sanottu. Silti jatkuvasti lauottuna tuo on vähän kyllästyttävää ja tuntuu että ihmisellä on ehkä joku ongelma, jos ei koskaan voi sanoa mitään positiivista.
Mistä tiedät että ei ole loukkaamismielessä sanottu ja siksi naamioitu huumoriksi?
Esim oma äitini harrastaa tuollaista ja tasantarkkaan tietää loukkaavansa. Sitten silmät pyöreinä ihmetellään kuinka herkkänahkaisia muut ovat kun hän vain vitsillä.. tätä jatkunut yli 70 vuotta.
Ja itse hän ei kestä eikä siedä moista muilta.
Mun äitini on samanlainen mutta kaikenkukkuraksi hän ei lauo vitsillä vaan "hyvää hyvyyttään" :O
Mun äiti harrastaa samaa,aina kun tavataan,hän ruotii vikojani perusteellisesti.Jostain kumman syystä emme tapaa usein!
10 kohteliaisuutta, jotka ovat oikeasti loukkauksia
"Tiedoksi: kehu, johon sisältyy solvaus, ei ole kehu."
http://www.menaiset.fi/artikkeli/suhteet/ihmissuhteet/10_kohteliaisuutt…
Mikähän siinäkin on,että jos on mulkku,voi sanoa ihan mitä tahansa,kunhan esittää sen "humoristisesti" niin,että jos toinen loukkaantuu,hän on "tosikko" tai "ressukka"? Pitää vain muotoilla iva hassusti tai kirjoitteassa lisätä hymiöitä,niin ilkeyksistä ei ole lupa loukkaantua koska kyseessä "huumorinlaji"?
Eräs kaverinkaveri heittää juuri tuollaista "läppää",esimerkiksi kuittaillut vuosia kaverin vartalosta.Joskus kaveri on vastannut hänelle samalla tavalla ja yhtäkkiä kyseinen läppä ei enää ollutkaan hauskaa.
Mielestäni ihmisellä,jonka mielestä muiden pilkkaaminen hauskaa,on jotain henkisiä ongelmia.
Toisaalta hauskoja kommentteja. Esim toinen on tyylikäs niin sanoo just päinvastoin. Täytyy kyllä tietää jos toinen ei tarkoita pahalla.