Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lemmikistä luopuminen?
21.05.2016 |
Voiko nainen luopua lemmikistään miehen vuoksi? Olen joutunut takaisin sinkkumarkkinoille ja todella monella naisella on nykyään vähintään se yksi koira tai kissa, toisilla jopa useampi kappale. Itse olen allerginen suurimmalle osalle karvaisia eläimiä, joten elämä sellaisen kanssa samassa taloudessa voi olla ylivoimaista.
Kysymys kuuluukin, että voisitko luopua lemmikistäsi jos tapaat miehen jonka kanssa voisit aloittaa yhteisen elämän, mutta mies on allerginen eläimille?
Kommentit (51)
Valitettavasti en luopuisi. Lemmikki on lapsille niin rakas.
Onhan ap paljon lemmikittömiä sinkkuja. Saalista niillä markkinoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis täsmennetään nyt hieman. Jos tilanne olisi se, että seurustelu olisi edennyt jo vakavammalle tasolle ja mitkään siedätys ym. hoidot eivät toisi apua. Voisitko esimerkiksi luopua lemmikeistä luonnollisen poistuman myötä jos saisit miehestä kaverin lenkille ja kainaloon? Ymmärrän että lemmikit ovat rakkaita enkä pyytäisi ketään suoralta kädeltä luopumaan omasta lemmikistää vaan se olisi vasta viimeinen vaihtoehto.
- ap
Siis jos sä jo tiedät että mitkään siedätyshoidot ei auta, niin miksi antaisit suhteen edetä vakavammalle tasolle lemmikinomistajan kanssa? Myös sulla on vastuu allergioittesi suhteen, niin miksi sä tieten tahtoen haluat asettaa naisen tilanteeseen, että se joutuu valitsemaan lemmikkinsä ja sun väliltä? Suomessakin on ihan riittävästi naisia, joilla ei ole lemmikkejä ja eiköhän sulle löydy sieltä sopiva puoliso.
Mun elämään kuuluu eläimet nyt ja tulevaisuudessa. Kun mun nykyiset lemmikit kuolee, niin hankin uusia. Mä en ole onnellinen ilman eläimiä, enkä ryhtyisi seurustelemaan kenenkään kanssa, jolle mun lemmikit olisi ongelma (henkisesti tai fyysisesti), varsinkaan kun löytyy myös miehiä, joille mun lemmikit ei ole ongelma.
Hyvää puolisoa on todella vaikea löytää. En ymmärrä teitä, jotka ette luovu lemmikistä toisen allergian takia.
Vierailija kirjoitti:
Hyvää puolisoa on todella vaikea löytää. En ymmärrä teitä, jotka ette luovu lemmikistä toisen allergian takia.
Minä löysin hyvän puolison ja ensin hänestä tuli kanssani koiraihminen, pian koko hänen perheestään :). Otanko siis tämmöisen miehen, vai miehen, jolle ei koirat sovi syystä taikka toisesta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kyllä ikinä luopuisi lemmikistäni miehen vuoksi. Ei kävis ees mun mielessä :(
Vierailija kirjoitti:
Hyvää puolisoa on todella vaikea löytää. En ymmärrä teitä, jotka ette luovu lemmikistä toisen allergian takia.
Minä ainakin löysin hyvän puolisoni, jota ei haitannut kissalaumani. Itse asiassa eläinlaumamme on vielä kasvanutkin yhteenmuuton jälkeen.
Lemmikeistäni en luovu koska olen sitoutunut hoitamaan ne kunniakkaasti kun kerran ole niitä ottanutkin. Eläimet eivät ole mitään heittopusseja. Eikä parisuhteestakaan ikinä tiedä, se voi päättyä milloin tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvää puolisoa on todella vaikea löytää. En ymmärrä teitä, jotka ette luovu lemmikistä toisen allergian takia.
Miehellä täytyy olla aika iso ego, jos kuvittelee olevansa niin hyvä puoliso, että naiset olisi valmiita luopumaan perheenjäsenestään mahdollisuudesta seurustella hänen kanssaan. Ja jos pitäisi valita sellaisen miehen tai sinkkuuden väliltä, niin valitsisin sinkkuuden.
En luopuisi kissoistani miehen takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuitenkin tiedän tapauksia, joissa on luovuttu lemmikeistä toisen takia :( Eräs tuttu lopetti kaksi kissaansa, toinen oli vielä täysin terve, kun äijä oli allerginen..
Vierailija kirjoitti:
Hyvää puolisoa on todella vaikea löytää. En ymmärrä teitä, jotka ette luovu lemmikistä toisen allergian takia.
Ei ole yhtä objektiivisesti hyvää tai täydellistä miestyyppiä. Mikä on hyvä yhdelle, ei välttämättä ole sitä toiselle. Mulle lemmikinomistajan kukaan mies, jolle mun eläimet olisi ongelma, ei olisi hyvä puoliso.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis täsmennetään nyt hieman. Jos tilanne olisi se, että seurustelu olisi edennyt jo vakavammalle tasolle ja mitkään siedätys ym. hoidot eivät toisi apua. Voisitko esimerkiksi luopua lemmikeistä luonnollisen poistuman myötä jos saisit miehestä kaverin lenkille ja kainaloon? Ymmärrän että lemmikit ovat rakkaita enkä pyytäisi ketään suoralta kädeltä luopumaan omasta lemmikistää vaan se olisi vasta viimeinen vaihtoehto.
- ap
Luopuminen luonnollisen poistuman myötä on täysin absurdia. Luopuminen on tietoinen valinta, kun taas luonnollinen poistuma tarkoittaa sairauteen/vanhuuteen kuolemista, eikä yksikään lemmikinomistaja voi mitenkään tietoisesti valita luonnollista poistumaa.
On ainakin vanhemmalla iällä.niin vaikeaa löytää hyvää puolisoa, että ilman muuta se hyvä puoliso ennemmin kuin lemmikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ryhtyisi minkäänlaiseen suhteeseen allergikon kanssa, koska nimenomaan haluan välttää tilanteen jossa joudun valitsemaan kahden rakkaan välillä. Niin kauan kun en tunne miestä, hän ei merkitse minulle mitään ja olisi hullua tahallaan ajaa itsensä ehdoin tahdoin noin vaikeaan tilanteeseen.
Jos mies (ollaan naimisissa) tai tuleva lapsi tulee allergiseksi ja mikään ei auta, niin toki luopuisin kissasta, vaikka kamalaahan se olisi.
No jos nyt miehelläni puhkeaisi allergia tms., niin vaikka pahaa tekisi niin etsisin kissalle uuden kodin. Mutta jotenkin hyvin vaikea kuvitella tilannetta että allergikon kanssa kehkeytyisi mitään vakavampaa, eihän se vois tulla edes ikinä mun luokse :(
Aivan sama kuin jos vaatisit minua luopumaan lapsestani . Ei ei ei.
En helvetissä luopuisi omasta koirasta miehen takia. Siitähän se parku tulisi jos antaisin koiran pois ja mies jättääkin 2kk jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
On ainakin vanhemmalla iällä.niin vaikeaa löytää hyvää puolisoa, että ilman muuta se hyvä puoliso ennemmin kuin lemmikki.
Hahhah. No, joka tapauksessa minulle ei olisi hyvä puoliso sellainen, joka ei siedä eläimiä.
En ikinä alkaisi edes tapailemaan allergikkoa, koska rakkaista koiristani luopuminen ei ole vaihtoehto nyt tai koskaan. Olen itse allerginen koirille eikä sekään saa minua luopumaan rakkaista perheenjäsenistäni, niin miksi luopuisin niistä jonkun miehen takia?
Alue: Aihe vapaa
Minun tapauksessani tätä luonnollista poistumaan täytyisi odottaa hyvässä lykyssä +15vuotta. En tajua miksi kukaan mies haluaisi väen vängällä olla kanssani jos yksi osa elämästäni niin kovasti häiritsee.