Lue keskustelun säännöt.
Ärsyttääkö muita, kun teksitysten tekijät eivät ole selvillä asioista, mistä sarjassa/leffassa puhutaan?
20.05.2016 |
Ja tämän johdosta tekstityksiin tulee asiavirheitä. Olen itse ainakin huomannut, että yhä useammin tekstityksessä sanotaan ihan muuta, kuin mitä leffassa/sarjassa sanotaan.
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttämään se. Varsinkin sana 'play' suomennetaan usein väärin. Kun tarkoitetaan alunperin että play=soittaa niin on laitettu play=näytellä ja hommassa ei ollut mitään järkeä enää.
Ehkä suomentajallakin oli ärsyttävä autocorrect! :) Tarkoitin: ärsyttäähän se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en yleensä edes lue tekstityksiä, kun ne on päin vittua. Onneks on hyvä kielitaito
Kyllä. Hyvä esimerkki tästä on Oz-sarja, jossa varmaan joka jaksossa sanotaan useita kertoja "count", eli laskenta, kun lasketaan vankeja. Viimeisen jakson loppuun tuo olisi sitten suomennettu kreiviksi.
Esim NY luksuslukaaleissa hinnat mitä sattuu (samahan se onko neliöjalkoja vai -metrejä? No ei ihan! ) ja paljon muutakin. Tai ruoanlaitto-ohjeet sellaisia että suu auki puistelen päätä kotona ja suren sitä joka niillä koittaa edetä.
Jos on yhtään tiedossa, millaisissa oloissa ja millaisilla aikatauluilla ja palkkioilla noita töitä tehdään, ei enää ihmettele virheitä. Tietysti ne harmittavat katsojaa ja sitä kääntäjääkin, mutta markalla saa markan tuotteen. Ikävä kyllä kanavia ei kiinnosta maksaa kunnon työstä, vaan kaikki pitää saada mahdollisimman halvalla, jolloin lopputulos on sitten jotain muuta kuin priimaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaameita asiavirheitä. Syynä on se, että kääntäjille maksetaan niin huonosti, että saadakseen edes jotenkuten kohtuullista palkkaa, he eivät voi käyttää käännöstyöhön aikaa, eli eivät voi tutustua po. alan terminologiaan. Lisäksi käännöstöitä varsisnkin englannista suomeen teetätetään ihmisillä, jotka eivät ole kääntäjiä, vaan hallitsevat englannin kielen jotenkuten. konekääntäminen on myös yleistynyt.
Maksamme tv-ohjelmista koko ajan enemmän, mutta saamme koko ajan huonompi ja huonompia käännöksiä.
Kirjallisuudenkin kääntäjien tilanne on todella huono.
http://yle.fi/uutiset/kirjallisuuden_kaantajan_ahdinko_lapseni_eivat_ko…
SKTL:n vastine Anna Mårdin kolumniin Taloussanomissa 17.7.2015
17.7.2015
Keskustelu kääntämisestä jatkuu
Kolumnin otsikko sai hypähtämään ilosta: näin juuri! Kunnon suomi on kaikkien kielenkuluttajien etu ja oikeus mutta samalla myös vastuu. Jos asiakkaat eivät koskaan valita, vaan kelpuuttavat koluissa mainitun surkean suomen, halpaa myyvillä ala-arvoisen kielen tuottajilla ei ole mitään syytä toimia toisin. Kuluttajakansanliikettä ei ole vain noussut kieltä puolustamaan. Tavalliset tv-katsojat eivät piittaa, ja halpahalleista ostetaan ilolla tavaraa, jonka tuoteselosteet saattavat kirvoittaa naurut joissain piireissä, mutta jotka todellisuudessa ovat itkun paikka.
Ansiokas kielen puolustamiseen tähtäävä kolumni sisälsi kuitenkin pahan asiavirheen ja hiukan horjuvaa terminologiaa. Kirjoittaja väittää että ”konekäännösten hyväksyminen on osaltaan laskenut oikean käännöstyön hintaa niin alas, ettei kääntäjäkään enää elä kuin konekääntämällä. ” Tämä on niin epätarkasti, jopa harhaanjohtavan väärin ilmaistu, että täsmennys on paikallaan.
Kirjoittaja tarkoittaa konekääntämisellä varmaankin google-kääntämisen tapaista tekstin tuottamista. Aiheesta oli ansiokas alan asiantuntijoiden kirjoitus vastikään HS:ssä, joten teknisiä faktoja olisi voinut poimia esim. sieltä. Konekääntämisellä voi tietyissä olosuhteissa tuottaa editoitavaa raakakäännöstä, mutta valmista suomenkielistä tekstiä sillä voi harvoin tuottaa – kuten monet siteeratut esimerkit osoittavat.
Konekääntäminen ei ole lainkaan sama kuin käännösohjelmia hyödyntävä kääntäminen. Käännösohjelmat ovat kehittyneitä apuvälineitä, joita lähes kaikki asiatekstejä kääntävät ammattilaiset käyttävät Ne ovat tehostaneet työtä valtavasti ja tukevat myös monella tavoin tekstin sanastollista ja ilmauksellista yhdenmukaisuutta. Monet suuret ja vakavat toimijat – mm. EU:n käännösosasto – käyttävät käännösmuistiohjelmia jatkuvasti valtavien tekstimassojensa työstämiseen. Kyse ei ole automaatiosta vaan tietokoneavusteisesta kääntämisestä.
Kirjallisuuden suomentamista ei voi koskaan automatisoida, se lienee itsestään selvää, ja av-käännöksien tuottamiseen liittyy valtava määrä muuta osaamista varsinaisen käännöksen lisäksi, joten piraattiversioina julkaistavat konekäännetyt tekstit todella pistävät katsojan silmään.
http://www.sktl.fi/?x18668=722104
PS. En ole kääntäjä, mutta arvostan hhyvää kääntämistä. Miettikää, millainen olisi ollut suomeksi käännetty Harry Potter -kirjasarja, jos Jaana Kapari ei olisi tehnyt työtään antaumuksella ja ammattitaidolla. Nyt saimme käännöksen, joka mielestäni on jopa parempi kuin alkuperäiskielinen.
Ärsyttää! Monesti esim muotisuunnittelijoista/vaatemerkeistä puhuttaessa ei kääntäjä tiedä mistä puhutaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisivat kohta näyttää kokonaan ilman tekstejä. Onneks en aikanaan toteuttanut päätöstäni ryhtyä kääntäjäksi!
Tuli tää juttu mieleen:
http://www.hs.fi/m/kulttuuri/a1450759724075
Kyseinen tapaus saa kyl ainaki mun sympatiat puolelleen. Ei mikään ihme jos kääntäjää vituttaa tehä duunii tollasel materiaalilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kääntäjät eivät näe ohjelmaa, vaan kääntävät pelkän tekstin perusteella. Tekstit ovat usein virheellisiä, koska kääntäjä ei tiedä juonesta tai pysty seuraamaan tapahtumia, ilmeitä jne.
Jaana Kaparin käännös oli loistava. Pääsin kiittämään häntä erittäin hyvästä työstä vuosia sitten Kirjamessuilla. :)
Ihan normisarjoissakin on ärsyttäviä virheitä. Juuri sellaisia, että kääntäjä on vain sanoja kääntänyt eikä ole katsonut/tarkastanut asiayhteyttä.
Miks dvdllä ja tveessä on eri tekstit?
Dvdt ja netflix siis paljon paremmin suomennett. Kun sama jakso tulee tvstä, niin siinä on paljon virheitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo hämmentävintä musta on se, että esim. Netflixin Taavi Tiikerillä (pua eka esimerkki joka tuli mieleen! ) on eri suomennos kuin kakkosen: eikö vois yhteistyönä tuottaa yhden kunnollisen isommilla resursseilla?
Mua ärsyttää lähinnä kun "downtown" suomennetaan niin usein ihan päin helvettiä. Just yks päivä se oli käännetty, että alakaupunki. Downtown Manhattan ja Manhattanin alakaupunki ei ihan herätä samoja fiiliksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo hämmentävintä musta on se, että esim. Netflixin Taavi Tiikerillä (pua eka esimerkki joka tuli mieleen! ) on eri suomennos kuin kakkosen: eikö vois yhteistyönä tuottaa yhden kunnollisen isommilla resursseilla?
Ei kukaan maksa hyvästä suomennoksesta ekstraa.
Vierailija kirjoitti:
Kaameita asiavirheitä. Syynä on se, että kääntäjille maksetaan niin huonosti, että saadakseen edes jotenkuten kohtuullista palkkaa, he eivät voi käyttää käännöstyöhön aikaa, eli eivät voi tutustua po. alan terminologiaan. Lisäksi käännöstöitä varsisnkin englannista suomeen teetätetään ihmisillä, jotka eivät ole kääntäjiä, vaan hallitsevat englannin kielen jotenkuten. konekääntäminen on myös yleistynyt.
Maksamme tv-ohjelmista koko ajan enemmän, mutta saamme koko ajan huonompi ja huonompia käännöksiä.
Kirjallisuudenkin kääntäjien tilanne on todella huono.
http://yle.fi/uutiset/kirjallisuuden_kaantajan_ahdinko_lapseni_eivat_ko…
SKTL:n vastine Anna Mårdin kolumniin Taloussanomissa 17.7.2015
17.7.2015
Keskustelu kääntämisestä jatkuu
Kolumnin otsikko sai hypähtämään ilosta: näin juuri! Kunnon suomi on kaikkien kielenkuluttajien etu ja oikeus mutta samalla myös vastuu. Jos asiakkaat eivät koskaan valita, vaan kelpuuttavat koluissa mainitun surkean suomen, halpaa myyvillä ala-arvoisen kielen tuottajilla ei ole mitään syytä toimia toisin. Kuluttajakansanliikettä ei ole vain noussut kieltä puolustamaan. Tavalliset tv-katsojat eivät piittaa, ja halpahalleista ostetaan ilolla tavaraa, jonka tuoteselosteet saattavat kirvoittaa naurut joissain piireissä, mutta jotka todellisuudessa ovat itkun paikka.
Ansiokas kielen puolustamiseen tähtäävä kolumni sisälsi kuitenkin pahan asiavirheen ja hiukan horjuvaa terminologiaa. Kirjoittaja väittää että ”konekäännösten hyväksyminen on osaltaan laskenut oikean käännöstyön hintaa niin alas, ettei kääntäjäkään enää elä kuin konekääntämällä. ” Tämä on niin epätarkasti, jopa harhaanjohtavan väärin ilmaistu, että täsmennys on paikallaan.
Kirjoittaja tarkoittaa konekääntämisellä varmaankin google-kääntämisen tapaista tekstin tuottamista. Aiheesta oli ansiokas alan asiantuntijoiden kirjoitus vastikään HS:ssä, joten teknisiä faktoja olisi voinut poimia esim. sieltä. Konekääntämisellä voi tietyissä olosuhteissa tuottaa editoitavaa raakakäännöstä, mutta valmista suomenkielistä tekstiä sillä voi harvoin tuottaa – kuten monet siteeratut esimerkit osoittavat.
Konekääntäminen ei ole lainkaan sama kuin käännösohjelmia hyödyntävä kääntäminen. Käännösohjelmat ovat kehittyneitä apuvälineitä, joita lähes kaikki asiatekstejä kääntävät ammattilaiset käyttävät Ne ovat tehostaneet työtä valtavasti ja tukevat myös monella tavoin tekstin sanastollista ja ilmauksellista yhdenmukaisuutta. Monet suuret ja vakavat toimijat – mm. EU:n käännösosasto – käyttävät käännösmuistiohjelmia jatkuvasti valtavien tekstimassojensa työstämiseen. Kyse ei ole automaatiosta vaan tietokoneavusteisesta kääntämisestä.
Kirjallisuuden suomentamista ei voi koskaan automatisoida, se lienee itsestään selvää, ja av-käännöksien tuottamiseen liittyy valtava määrä muuta osaamista varsinaisen käännöksen lisäksi, joten piraattiversioina julkaistavat konekäännetyt tekstit todella pistävät katsojan silmään.
http://www.sktl.fi/?x18668=722104
PS. En ole kääntäjä, mutta arvostan hhyvää kääntämistä. Miettikää, millainen olisi ollut suomeksi käännetty Harry Potter -kirjasarja, jos Jaana Kapari ei olisi tehnyt työtään antaumuksella ja ammattitaidolla. Nyt saimme käännöksen, joka mielestäni on jopa parempi kuin alkuperäiskielinen.
Tää Potter on hyvä esimerkki. Jaana Kaparihan ei ole koulutukseltaan edes kääntäjä vaan on opiskellut matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa ja oliko se nyt talousmaantieteitä ja sai aikaiseksi niin loistavan käännöksen.
Miksi pidätte tekstitykset päällä? Usein ne saa pois. Ja netitse, öh, muutoin saatavissa ei (?kai) edes ole tekstityksiä.
Miksi "purple" on aina purppura, eikä koskaan violetti?! :D
Vierailija kirjoitti:
Kääntäjät eivät näe ohjelmaa, vaan kääntävät pelkän tekstin perusteella. Tekstit ovat usein virheellisiä, koska kääntäjä ei tiedä juonesta tai pysty seuraamaan tapahtumia, ilmeitä jne.
Jaana Kaparin käännös oli loistava. Pääsin kiittämään häntä erittäin hyvästä työstä vuosia sitten Kirjamessuilla. :)
Tv- ja DVD-käännöksissä kääntäjät näkevät kyllä kuvankin, mutta leffateatterikäännöksissä voi joutua tekemään hommia ilman kuvaa.
Suurin ongelma on huonot palkkiot. Kääntäjän pitää paiskoa hommia aivan hullulla tahdilla, jotta saisi jonkinlaisen elannon. Käännöksiä tehdään siis liukuhihnalta, ja ikävä kyllä silloin ei vain yksinkertaisesti ole aikaa miettiä kovin tarkasti käännösratkaisuja.
Kääntäjällä ei myöskään ole aina varaa valita, millaisia töitä ottaa vastaan. Käännöstoimistosta voidaan tarjota melkein mitä vain, ja jos on ollut pitkä hiljainen kausi taustalla, on vain pakko ottaa vastaan sitä, mitä on saatavilla. Ihanteellisintahan olisi, että jokaiselle kääntäjälle räätälöitäisiin tarjoukset oman osaamisalan mukaan. Jos käännettävässä ohjelmassa käsitellään kääntäjälle vieraita asioita, virheitä syntyy tietenkin helpommin.
Ja vaikka jokainen tunnollinen kääntäjä varmasti yrittää parhaansa mukaan selvittää esim. sitä erikoisalan sanastoa, niin rajallinen aika tulee tässäkin vastaan. Jos töitä ei tarvitsisi tehdä tappotahdilla, kääntäjä voisi käyttää enemmän aikaa tiedonhakuun ja konsultoida vaikka alan asiantuntijoita.
Tämä harhaluulo tuntuu istuvan tiukassa vaikka ei pidä paikkaansa.
Syitä virheisiin:
1. AV-kääntäjinä on nykyään suunnilleen pystymetsästä reväistyä väkeä, koska ylikansalliset toimistot teettävät töitä erittäin pienillä taksoilla.
2. Vaikka työn tekisi koulutettu ja kokenutkin ammattikääntäjä, aikaa voi olla todella vähän, "käsikirjoitus" on päin honkia ja nauha niin huonolaatuinen, että hyvä kun siitä jotain näkee ja kuulee. Ja jos liksa on pieni, työn eteen ei voi eikä kannata nähdä paljon vaivaa, jos aikoo itsensä työllään elättää.
3. Kääntäjätkin ovat ihmisiä ja tekevät virheitä niin kuin ihan kaikki muutkin.
Vierailija kirjoitti:
Kääntäjät eivät näe ohjelmaa, vaan kääntävät pelkän tekstin perusteella. Tekstit ovat usein virheellisiä, koska kääntäjä ei tiedä juonesta tai pysty seuraamaan tapahtumia, ilmeitä jne.
Jaana Kaparin käännös oli loistava. Pääsin kiittämään häntä erittäin hyvästä työstä vuosia sitten Kirjamessuilla. :)
Ärsyttämään se. Varsinkin sana 'play' suomennetaan usein väärin. Kun tarkoitetaan alunperin että play=soittaa niin on laitettu play=näytellä ja hommassa ei ollut mitään järkeä enää.