Teini liikasyö ja lihoo, mikä avuksi?
Mitä ihmettä teen 15-vuotiaan tyttäreni kanssa, hän syö jääkaapista koko perheelle tarkoitetut ruuat. Jos vaikka teen tänään makaronilaatikkoa niin että siitä riittäisi kaikille vielä huomennakin, on se kadonnut kokonaan seuraavaan illalliseen mennessä. Ruokaa on meillä saanut aina syödä mahansa täyteen ja tarjolla on aina ollut maistuvaa ja terveellistä perusruokaa, eikä tälläistä ole ollut aiemmin. Ymmärrän myös että kasvavat teinit tarvitsevat enemmän ravintoa, mutta kun tytön kasvupyrähdys on jo ohi ja paino alkaa lähestyä huolestuttavia lukemia. Välimme ovat aina olleet läheiset, eikä tytöllä ainakaan omien sanojensa mukaan ole mitään ongelmia koulussa tai kaveripiirissä. Kuitenkaan näin järkyttävä syöminen ei ole mielestäni normaalia, joten jostainhan senkin täytyy kummuta.
Olen yrittänyt ratkaista ongelmaa ostamalla kotiin ruokaa pienemmissä erissä ja valmistamalla yhden päivän annoksia kerrallaan. En ole sanonut asiasta tytölle mutta hän on selvästi kiukkuisempi sellaisina päivinä kun ruokaa on vähemmän ja käy silloin syömässä kaapeista kaiken kuivatavaran. En ole uskaltanut ottaa asiaa puheeksi koska pelkään aiheuttavani tytölle syömishäiriön, mutta en tiedä mitä muutakaan enää tehdä. Olen ajatellut myös ohjata tytön psykologille, mutta en tiedä miten helppoa on saada julkiselta apua muihin syömisongelmiin kuin anoreksiaan.
Kommentit (22)
Ai makaroonilaatikko terveellistä ruokaa?? :D Ei kyllä ole
Se psykologi voidaan järjestää vaikka koulun kautta. Jotain apua täytyy saada.
Kiva kun olet sensitiivinen. Tyttö ei välttämättä hahmota, ettei enää kasva vaan syö, kuten aiemminkin. Älä ulkoista asiaa. Puhu siitä ilmiönä, joka kuuluu aikuisuteen, että ravintomääriä pikkuisen hyvä miettiä koska ei enää kasva. Painosta älä puhu. Voi se tietenkin olla myös stressinpurkua ja masennusoire. Mutta lähde kevyemmällä liikkeelle. Olet hyvä äiti!
Syökö sen takia, että on kova nälkä, tylsyyteen vai koska ei vain voi hillitä itseään? Eikö kielto syödä yhteistä ruokaa toimi siksi, että ei halua totella vai siksi, ettei pysty olemaan syömättäkään? Syökö myös terveelliset ruuat/ei niin omia lempiruokia?
Vierailija kirjoitti:
Ai makaroonilaatikko terveellistä ruokaa?? :D Ei kyllä ole
No ei yksinään mutta voihan senkin tehdä tummaan pastaan ja syödä vihannesten ja salaatin kanssa. Kokonaisuus on se mikä ratkaisee.
Käy lukemassa ketjua mässäävästä teinistä.
Miten puhua asioista jos ei saa käyttää niistä oikeita nimiä??! Sanot sille tytölles, että liika syöminen lihottaa ja että koko ajan ei saa olla syömässä. Sanot että ruoka-aikojen ulkopuolella jääkaapilla käyminen on kielletty.
Nyt vähän itsekurin opettelua niin tyttäres ei tarvii vinkua täällä kymmenen vuoden päästä, että "oispa äiti puuttunut mun syömiseen".
Tytöllä on jo syömishäiriö. Tuollaista sanotaan ahmimishäiriöksi.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…
Käynti syömishäiriöihin erikoistuneen psykiatrin pakeilla voisi olla hyvä idea.
🇺🇦🇮🇱
Kaffepulla kirjoitti:
Tytöllä on jo syömishäiriö. Tuollaista sanotaan ahmimishäiriöksi.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…
Käynti syömishäiriöihin erikoistuneen psykiatrin pakeilla voisi olla hyvä idea.
Tämän äiti voi ohittaa!
Itse teininä sairastuin ahmimishäiriöön. Olin allapäin kun en omistanut kavereita, tyytymätön ulkonäkööni ja koulussakin kiusattiin. Söin pahaan oloon ja siitä tuli päivän kohokohta kun pääsi kotiin viettämään rauhassa yksin iltapäivää syöden telkkarin ääressä. Kunpa silloin olisin puhunut siitä jonkun kanssa niin ehkä en olisi jatkanut tätä ahmimista näin aikuisiällä.
Oliko sulla viime viikolla erikoisjuustoja mässäävä poika?
Hyvänen aika, pelkäät "aiheuttavasi syömishäiriön"? Sehän hänellä on jo! Tyttö koville nyt, ja sinä aikuisena otat kasvatusvastuun ja kiellät häntä syömästä toisten ruuat! Peili esille, ja jostain taulukko missä lukee mitä minkäkin pituisen ihmisen tulisi painaa, suunnilleen, terveenä. Ei hän sinulle ole myöhemmin kiitollinen jos et tee asialle mitään nyt. Keksikää mitä vihanneksia ja hedelmiä ostaisit hänelle (porkkanoita, omenia, päärynöitä, lanttua) mitä hän voisi napostella, ja ihan huoletta kummoisia määriä tahansa.
Mielestäni tämä ei vielä tarkoita, että hänellä olisi syömishäiriö. Ehkä hän vain jatkaa syömistä samalla tavalla, kuin oli tottunut syömään kasvamisen aikaan. Puhu hänen kanssaan ensin, äläkä suoraan ala viemään psykologille ja sano, että hänellä on ahmimishäiriö. Keskusteleminenkin saattaa jo auttaa ja ehkä saat selville syyn, miksi hän syö niin paljon. Saattaahan toki olla, että hänellä on huolia ja ahmii siksi ilman, että kykenee lopettamaan. Sitten ehkä ulkopuolinen apu onkin tarpeen.
Hei!
Olin itse kutakuinkin samanikäinen kun aloittelin bulimikon uraani. Yläasteella koulupaineet stressasi, kaverit loi paineita ja kotonakin oli silloin vaikeaa ja tietenkään näistä ei voinut äidille puhua tai myöntää mitään olevan pielessä, ei kukaan lapsi halua että vanhempi on huolissaan.
Mulla on siitä lähtien ollut vaikeaa syömisen/syömättömyyden kanssa, vuorotellen bulimiaa ja välillä itsensä totaalista näännyttämistä ja paino on jojoillut paljon koko ajan. Tällä hetkellä kärsin hallitsemattomasta ahminnasta ja ikää on jo 28 ja tää on yhtä helvettiä edelleen.
Äidin vaisto on usein oikeassa, jos nyt puutut asiaan niin voi olla että säästät lapsesi tulevaisuuden ahdistuksesta. Voi kun joku olisi omalla kohdallakin jossain vaiheessa nähnyt jotain mutta me syömishäiriöiset ollaan maailman taitavimpia valehtelijoita ja piilottelijoita.
Ehkä kysyisin apua joltain alan ammattilaiselta ennenkun passitan lapsen psykologille, olen melko varma että lapsi voi kieltää ongelman vaikka semmoinen onkin olemassa (todennäköisesti ei itsekään tajua).
Oot hyvä mutsi.
Kyllä sun täytyy ihan itse keskustella teinin kanssa. Jos teillä on hyvät välit, niin sen luulis olevan helppoo. Kolmen tyttären äitinä, en ymmärrä tollasta ongelmien ulkoistamista.
Lisäisin vielä, että älä missään nimessä ala raivoamaan lapsellesi. Sitä valtavaa häpeän aaltoa en ikinä unohda, kun äiti löysi vaatekaappiin piilottamani tyhjän keksipaketin ja alkoi raivoamaan. Se ei syömishäiriöstä kärsivälle ole hyväksi.
Täällä kävi yksi nk. ammattilainenkin vrt aiemmin kommentoin. Ammattina syömishäiriö psykiatria nuoret.
Ja lisänä sait muutaman vertaiskokemuksen, jotka vaikuttavat hyvin aidoilta.
Vinkkini yhä:
Älä syyllistä painosta/ kontrolloimattomuudesta.
Ole aikuinen, ja tartu itse asiaan vaikka mennään ihan nk lastattu lasinsiruilla alustalla
Ammattilainen on teinille parhaillaan toinen aikuinen, jolle häpeältä jne uskaltaa kertoa, mutta äitinä olet korvaaton.
Syömishäiriöitä on hyvin eriasteisia, jotkut eivät primaarioire ja väistyvät helposti. Ei ole maailmanloppua tulossa.
Rohkeutta sinulle!
Sitä ihmettelen, että eikö lapsella ole mitään rajoja jos hän syö yksin jääkaapista koko perheelle tarkoitetut ruoat? Sinänsä pahaan oloon ahmiminen on tuttu kuvio, mutta useimmat teinit kai kuitenkin ostavat herkkunsa omilla rahoillaan. Ensimmäiseksi rajat tytölle kuntoon (myöhäistä tosin ehkä tuossa vaiheessa...) ja ilmoitat että toisten ruokien syöminen ei ole ok.
Itse asiassa jos nuoresi syö kotona ruokia hyvin avoimesti, niin silloin jopa kyseenalaistaisin onko hänellä mt-onglemia vai onko kyseessä jokin muu syy syömisen takana, esimerkiksi ihan vain hämärtynyt käsitys omasta ruoan tarpeesta tai tapasyöminen. Useinhan häiriötyyppinen ahmiminen tapahtuu salassa ja sitä hävetään kovasti. Jos teillä on aina saanut syödä kaikkea kaapeista löytyvää niin paljon kuin haluttaa, niin ei ihmekään että syöminen "jää päälle" tytöllä. Lapsilla on luontainen syömisen säännöstelyvaisto, mutta juuri teini-iässä kun herkut tulevat mukaan kuvioon niin silloinhan lähes keneen tahansa nuoreen uppoaisi safkaa niin paljon kuin irti lähtee. Silloinäytyy oppia itse säännöstelemään ruokiaan ja hahmottamaan kokonaisenergiantarve tai tapahtuu tuo mistä kerroit, eli lihominen.
Välttämättä siis mitään todella vakavaa psyykkistä ongelmaa ei (vielä) ole taustalla, mutta jos nuori jatkaa lihomistaan eikä opi säännöstelemään syömisiään niin kymmenen vuoden päästä viimeistään olette (hän on) pulassa.
Kakarasi on paskasti kasvatettu, jos syö ruoat siitä huolimatta, että olet kieltänyt. On enää myöhäistä tehdä mitään.