Anoppi yrittää ilmeisesti käännyttää 7v poikaa uskoon?

miksi kuulutte kirkkoon😮

Helppo homma: ei lasta enää yökylään!!! Eikai sinne pakko ole mennä.

Meilläkin anoppi puhui Jumalasta ja lapsi alkoi pelätä. Iltaisin sanoi että mitä jos se Jumala tulee hakemaan ja itki... Sitten anopille sanottiin että hoitoon et lapsi mene jos ei Jumalapuheet lopu.

Mitä haittaa siitä on? Anna pojan uskoa

Kiva että lapsesi saa erilaisia perspektiivejä ja oppii erilaisia ajatusmalleja. Sehän on vain avartavaa.

2. Jatkaa.. Muista että sinä olet ÄITI. Lapsen kasvatus on sinun vastuullasi, myös uskonasioiden suhteen. Tämä selväksi anopille. Ole lapsesi puolella.

Alkaa tulla jo korvista ulos nämä anoppihaukkumiset. Jollakin on nyt paha anoppikompleksi.

Vierailija kirjoitti:

Helppo homma: ei lasta enää yökylään!!! Eikai sinne pakko ole mennä.

Meilläkin anoppi puhui Jumalasta ja lapsi alkoi pelätä. Iltaisin sanoi että mitä jos se Jumala tulee hakemaan ja itki... Sitten anopille sanottiin että hoitoon et lapsi mene jos ei Jumalapuheet lopu.

Onko tällaisia ihmisiä oikeasti olemassa, vai vain av-palstalla. Puistattavaa!

Jos lasta tuntuu ahdistavan uskominen, niin kannattaa jutella anopille vakavasti. Mikäli jatkaa uskonnollista menoaan, niin kannattaa mennä lapsen mukana yökylään ja estää nuo jutut.'

Mutta itselleni mummon uskonnollisuus oli vain turvallinen ja kiva juttu. Vanhempani eivät mitään uskonnollista minulle ikinä puhuneet, mutta mummon kanssa uskonnollisia juttuja oli kiva jutella. Myös mummon rukoukset illalla ovat turvaa antavia. Sanoisin, että nykyinenkin uskoni on aikalailla lapsen uskoa.

Sanot ettei paasaa uskonnosta ja lukisi joitain muita satukirjoja. niitä on ihan kivoja satuja, missä ei ketään naulata ristiin kitumaan,,,

Mun ala-asteella luokanopettaja joka ikinen oppitunti kertoi Jumalasta ja Jeesuksesta, vaikka ei aiheeseen liittynyt. Ruokarukouskin tietysti. Kävin vielä seurakunnan päiväkerhossa, jossa jopa laulettiin virsiä, hui. Nykyään olen eronnut kirkosta enkä usko Jumalaan. Luuletko että lapsesi ei ole kykenevä ajattelemaan?

Miksi poika ei saisi uskoa, jos se tuo hänelle iloa ja turvaa? Mitä pahaa siinä on? Sateenkaaren väreillä tarkoitetaan kai vain kuvakielellä sitä, että sokea on saanut värinäkönsä eikä mitään sen radikaalimpaa hörhöilyä. Toki voit kysyä kohteliaasti anopilta, että minkälaisia juttuja ovat poikasi kanssa jutelleet, kun se kotona puhuu sitä/tätä. Saisit ainakin vähän tietoa siitä, millä tavalla on asioista puhunut eli iloisena asiana vai jonain pelottavana. Jos pelottavana, on ihan asiallista pyytää nätisti lopettamaan sellaiset jutut, jotka poikaa ahdistavat. Kirjoituksestasi ei vain saanut sellaista kuvaa, että poikaasi ahdistaisi, vaan lähinnä vain sinua.

Sano että mummu on vaan vähän höpsö ja se on luullut todeksi kun pienenä luettu satuja.

Vierailija kirjoitti:

Mitä haittaa siitä on? Anna pojan uskoa

Uskoa satuihin?

Voi vittujen kevät hei....

Joidenkin mielestä on suloista ja hienoa kun lapsi ottaa sadut totena ja aidosti uskoo joulupukkiin jne. Varmaan sama porukka pukee kissat ja koirat johonkin vaatteisiin.

On vain hyvä, että lapsesi saa tutustua uskonasioihin, joita hän ei ilmeisesti kotonaan kuule. Muuten et kai suhtautuisi asiaan noin kielteisesti? Anna sinä mummon lukea ja kertoa, mutta jos lastasi pelottaa nämä asiat, voithan sinä keskustella lapsen kanssa asioista vielä. Sanoa, että Jumala on vain hyvä ja suojelee pientä lasta, eikä häntä suinkaan tarvitse pelätä. Ehkä se ristiriita, ettei teillä puhuta asiasta ja mummo puhuu, saa lapsen juuri hämmentyneeksi.

Minua häiritsee se, että anoppi ei ole kysynyt meidän mielipidettä tai kertonut, että heille on tullut tavaksi jutella uskosta iltaisin. Puhutaan anopin kanssa monista asioista, mutta tämän hän on pimittänyt kokonaan. En halua että lapseni näkee unta Jeesuksesta joka yö anopin puheiden takia!! Silloin pieneen mieleen on vaikutettu liikaa. Ap

Up

Meillä oli sama juttu. Fundamentalistiuskovainen ex-anoppi ja hänen perheensä. Lapseni pelkäsi niitä juttuja, ja ystävällisesti laitoin ex-anopille viestiä, että en halua hänen puhuvan niitä juttuja lapselle, koska hän ahdistuu ja pelkää. No, anoppi loukkaantui. Lapsi ei nyt ole yli vuoteen enää käynyt isän puoleisten isovanhempien luona, kun en ole halunnut pakottaa menemään. Surettaa kyllä, mutta olen antanut lapsen itse valita, ja niin on myös hänen isänsä. Eipähän tarvi lapsen kuulla, että äiti ei pääse taivaaseen kun ei usko jeesukseen yms. kivoja juttuja.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli sama juttu. Fundamentalistiuskovainen ex-anoppi ja hänen perheensä. Lapseni pelkäsi niitä juttuja, ja ystävällisesti laitoin ex-anopille viestiä, että en halua hänen puhuvan niitä juttuja lapselle, koska hän ahdistuu ja pelkää. No, anoppi loukkaantui. Lapsi ei nyt ole yli vuoteen enää käynyt isän puoleisten isovanhempien luona, kun en ole halunnut pakottaa menemään. Surettaa kyllä, mutta olen antanut lapsen itse valita, ja niin on myös hänen isänsä. Eipähän tarvi lapsen kuulla, että äiti ei pääse taivaaseen kun ei usko jeesukseen yms. kivoja juttuja.

Lisään vielä, että tässä ei ole siis kysymyksessä sellainen turvallinen iltarukous-usko, vaan sellainen jossa jo pienenä kerrotaan lapsille miten pitää olla ja ajatella, ettei joudu sinne pimeään paikkaan eli kadotukseen. Omalla lapselle on nyt muodostunut valtavan negatiivinen kuva uskonasioista, ja se on kyllä yksinomaan anopin ja niiden ihmisten vika, jotka ovat vieneet häntä hurmoksellisiin herätyskokouksiin.