Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Synnytys meni karmealla tavalla pieleen – Tiina, 24, kuoli
17.05.2016 |
Ensisynnyttäjä vuoti kuiviin sairaalan henkilökunnan silmien alla.
Tiistaina 14. helmikuuta 2012 kaikki oli vielä hyvin. Edellisvuoden elokuussa naimisiin mennyt pari saapui Helsingin Kätilöopistolle puolen yön aikaan. Esikoisen syntymä oli lähellä.
Mikko, 31, ja Tiina Rannaste, 24, olivat toivoneet ja odottaneet lasta kovasti, ja Tiina oli pitänyt raskaudestaan blogia.
Synnytys alkoi yöllä alatiesynnytyksenä, mutta sikiön asentovirheen ja hapenpuutteen vuoksi päätettiin tehdä hätäsektio. Terve poikalapsi syntyi varhain lumisena keskiviikkoaamuna.
Heräämössä Tiina oli kuitenkin tokkurainen, viluinen ja pahoinvoiva. Hänellä oli syke koholla ja verenpaine matalalla, mutta oireistaan huolimatta hän sai siirron vuodeosastolle.
– Hän oli mielestäni koko ajan sekavan oloinen ja hänen huulensa olivat aivan siniset, Mikko muistelee.
Puolitoista tuntia osastolle siirron jälkeen Tiinan tila romahti. Hänet vietiin uuteen leikkaukseen. Yöllä Mikolle tultiin sanomaan, että hän pääsee näkemään vaimoaan.
– Tiina oli hengityskoneessa. Kerrottiin, että Tiina oli saanut vatsaonteloonsa laajan verenvuodon. Vatsaonteloon oli vuotanut kolme litraa verta ja hänet oli siirretty leikkauksen jälkeen tarkkailuun, Mikko muistelee.
Myöhemmin Mikolle kerrottiin, että ennen leikkausta Tiinan sydän oli pysähtynyt viideksi minuutiksi. Hapenpuutteen vaurioittamissa aivoissa oli turvotusta.
– Viiden päivän päästä kerrottiin, ettei mitään ole enää tehtävissä, Mikko kertoo hiljaa ääni murtuen.
Tiina oli aivokuollut, eikä hän herännyt enää. Hoito lopetettiin ja Tiina todettiin kuolleeksi viisi päivää esikoisen syntymän jälkeen. Poika menehtyi kätkytkuolemaan neljän kuukauden iässä.
Lääkäri, kätilö ja hoitaja kiistävät syytteet
Maanantaina traagista tapausta käsiteltiin Helsingin käräjäoikeudessa.
Syytteet on nostettu Tiinaa hoitanutta lääkäriä, kätilöä ja hoitajaa vastaan. He kaikki kiistivät syytteet. He eivät mielestään laiminlyöneet hoitoa tai valvontaa sillä tavoin, että olisivat vastuussa Tiina Rannasteen kuolemasta.
Kihlakunnansyyttäjä Heikki Wendorf vaatii kaikille kolmelle rangaistusta kuolemantuottamuksesta. Anestesialääkäriä hän syyttää lisäksi tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Oikeudessa syytetytkään eivät kiistä, etteikö hoidon lopputulos olisi mennyt pahasti pieleen. Kukin heistä kuitenkin kiistää olevansa itse kuolemasta rikosoikeudellisessa vastuussa tai syyllistyneensä laiminlyönteihin.
Kommentit (142)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiva lueskelle kun itsellä samankaltaiset kokemukset kättärillä. Leikkaus, repeämä, vuoto.iiiiso vuoto. Pri vkoa epätietoisuudessa, kukaan ei tiennyt miksi huono vointi. Piti leikata uudelleen mutta sitten ulkomainen (anteeksi, mutta hän katsoi minua ovelta ja sanoi "ei leikkausta, näytät ihan terveeltä)
Ja antoi 3 päivän antibiootit. Ei ultrausta ei mitä.
Hämmentyneenä lähdin kotiin. Erona tietysti että olemme elossa.
Järkyttävä tarina kyllä tuo Tiinan :-(
Piip kirjoitti:
Kiva lueskelle kun itsellä samankaltaiset kokemukset kättärillä. Leikkaus, repeämä, vuoto.iiiiso vuoto. Pri vkoa epätietoisuudessa, kukaan ei tiennyt miksi huono vointi. Piti leikata uudelleen mutta sitten ulkomainen (anteeksi, mutta hän katsoi minua ovelta ja sanoi "ei leikkausta, näytät ihan terveeltä)
Ja antoi 3 päivän antibiootit. Ei ultrausta ei mitä.
Hämmentyneenä lähdin kotiin. Erona tietysti että olemme elossa.
Järkyttävä tarina kyllä tuo Tiinan :-(
Mulla vatsaontelon hematooma on aiheuttanut niin kovat tuskat, että en todellakaan päässyt sängystä ylös. Tehtiin ultra ja leikkasivat uudelleen nopeasti. Sairaala tosin oli Jorvi. Seuraavissa leikkauksissa ovat tuon hematooman huomioineet antamalla Caprilonia suoneen ja laittamalla dreenin.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisen terveydenhuollon tasosta kertoo paljon tämäkin tapaus!
Niinpä, Suomessa kaikki on ihan paskasti. Meidän perhe muuttaa heti kun vaan mahdollista. Muutetaan Haitiin! :) :) :)
Vierailija kirjoitti:
Piip kirjoitti:
Kiva lueskelle kun itsellä samankaltaiset kokemukset kättärillä. Leikkaus, repeämä, vuoto.iiiiso vuoto. Pri vkoa epätietoisuudessa, kukaan ei tiennyt miksi huono vointi. Piti leikata uudelleen mutta sitten ulkomainen (anteeksi, mutta hän katsoi minua ovelta ja sanoi "ei leikkausta, näytät ihan terveeltä)
Ja antoi 3 päivän antibiootit. Ei ultrausta ei mitä.
Hämmentyneenä lähdin kotiin. Erona tietysti että olemme elossa.
Järkyttävä tarina kyllä tuo Tiinan :-(Mulla vatsaontelon hematooma on aiheuttanut niin kovat tuskat, että en todellakaan päässyt sängystä ylös. Tehtiin ultra ja leikkasivat uudelleen nopeasti. Sairaala tosin oli Jorvi. Seuraavissa leikkauksissa ovat tuon hematooman huomioineet antamalla Caprilonia suoneen ja laittamalla dreenin.
Mulla aiheutti kans, makasin kivuissani, vessaan meneminen oli lähes mahdotonta. Ketään ei kiinostanut! Pitsi yhtä ihanaa lääkäriä joka sentään hoiti. Mutta ei tosiaan ultrattu. Omalekuri oli lomalla ja toienn sanoi että ehdottomasti leikkaus. Tulin sairaalalle ja sitten omalääkäri oli palannut töihin ja sanoi että vain antibiootit.
Vuosin siis 3 litraa ja hematooma oli valtava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi omat lapset on jo saatu ja sektioihin en joutunut!
Synnytys on valtava rasitus naisen keholle, paljon raskaampi kuin maraton. Maratoneilla kuolee aika usein joku, tai ainakin sydän pettää hetkellisesti. Kun sote-tulee ja hyvinvointivaltiota puretaan niin nämä synnytyskuolemat tulevat yleistymään, ikävä kyllä. Useissa maissa naiset tietävät että voi olla viimeinen keikka synnärillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tilastokuolema kirjoitti:
Ymmärrän, että asia täytyy tutkia, mutta leikkauksiin liittyy aina vakavia riskejä ja tälläkin kertaa ne realisoituvat. Vauvan kuolema on sekin täysin normaali. Ei muuta kuin parempaa synnyttäjää kehiin ja uusi yritys. :)
Tuttavani kuoli, kun sillä työnnettiin suoneen letku: letku irroitti jonkin murusen joka kulkeutui aivoihin ja tukki siellä verisuonen. Elämä on.
Nimim. tilastokuolema
Eikös ne leikkauksiin liittyvät riskit ole terveillä noin 2 % luokkaa? Ainakin mulle on noin leikkaava lääkäri sanonut preoperatiivisella käynnillä.
Googlen mukaan keisarileikkauksia tehdään vuosittain 9500 kappaletta, eli 190 kuolemaa/vakavaa komplikaatiota(?) tapahtuu vuosittain. Vai mihin tapahtumaan tuolla 2% nyt viittasit. Eli ei mitenkään harvinaista, että joku menisi pieleen.
Oliko heillä ollut ongelmaa raskautumisessa? Kuten blogin nimi viittaisi?
Aivan kauhea juttu kaikenkaikkiaan. Saa pelkäämään sektiota entistä enemmän. Oliko se siis puhtaasti hoitovirhe? Veren hyytymisessä ei ollut mitään ongelmaa? Itse vuosin ihan alatiesynnytyksessäkin 1,5 litraa kun verenvuoto hyytyy huonosti. Olisinkohan kuollut jos sektio olisi tehty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis voihan leikkauksen jälkeen olla komplikaatioita. Elimistö ei kestä ja pettää jostain kohtaa. Isäni kuoli leikkauksen jälkeiseen voimakkaaseen verenvuotoon. Lääkärit tekivät kaikkensa mutta mikään ei auttanut. Ei tullut mieleenkään syyttää heitä hoitovirheestä.
No jos hoitohenkilökuntaa poliisin esitutkinnan jälkeenkin on päätetty syyttää hoitovirheestä, niin kyllä se jotain kertoo. Hoito ja potilaan seuranta on laiminlyöty ja sen vuoksi äiti on kuollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmäsin että tuossa virhe on tehty siinä, että ilmeisen huonovointinen äiti on lykätty pois heräämöstä, vaikka yleistila oli huolestuttava ja kaikki viittasi laajaan verenvuotoon.
Suomessa lääkärit eivät joudu koskaan vastuuseen mistään, edes räikeistä hoitovirheistä. Syytteet ovat hyvä juttu, vaikka en mitään jenkkityyliä kannatakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi kamalaa :(. Vauvakin kuoli. Miten mies kestää kun menetti molemmat rakkaat. Miten joillekin voi kasautua noin paljon surua? Toivon voimia läheisille.
Aivan hirvittävän surullista ja kohtuutonta.
Jos jollain on valunut 75% verestään väärään paikkaan eikä sitä huomata verenpaineista, sykkeistä, sinisyydestä yms vaan tuupataan vaan osastolle niin kyllähä joku on ryssinyt ja pahasti.
En puolustele ketäään, kun en asiaa tunne.Hätäsektio on kuitenkin yksi vaarallisimmista operaatioista mitä voi ylipäätään tehdä. Hätäsektion jälkeen on varmaan aika yleisesti ongelmia, kun niitä on jo hyvin pienetenkin leikkausten jälkeen. Henki voi ikävä kyllä mennä vaikka nielurisaleikkauksen komplikaatioissa.
Syntyvän vauvan ollessa ahdinkotilanteessa oli johdonmukainen ratkaisu tehdä hätäkeisarileikkaus. Joskus leikkaukseen liittyen syntyy verenvuotoa kun kohtu on erittäin verekäs elin. Useimmiten painamalla ja kohtua supistavilla lääkkeillä pärjätään. Jos vuoto vain jatkuu niin sitten solmitaan kohtuun tuovia valtimoita ja viimeisenä keinona poistetaan kohtu äidin hengen pelastamiseksi. Samaan aikaan on tärkeää antaa verituotteita (punasoluja, jääplasmaa, verihiutaleita ja hyytymistekijöitä) koska anemian pahentuessa veri ei enää muuten hyydy.
Menehtyneen synnyttäjän kohdalla on käynyt niin että vuoto on jatkunut ja hänet on laitettu keskenkuntoisena osastolle. Valitettavasti nuoret kompensoivat vointiaan pitkälle ja kun romahdus tulee niin voinnin korjaaminen on hyvin hankalaa. Vaikea ottaa kantaa tapahtuneeseen muuten kun että olisiko pitänyt tarkistaa vielä hemoglobiini ennen siirtoa osastolle niin vuoto olisi huomattu tai sitten potilas olisi pitänyt tutkia paremmin.
Suomessa kuolee noin yksi synnyttäjä vuodessa (noin 60 000 synnytystä) eli ei paljon mutta jokainen on liikaa. Pienissä sairaaloissa ei ole mitään mahdollisuutta hoitaa massiivia verenvuotoa kotipäivystyksen ja vajavaisen kokemuksen vuoksi. Toisaalta verituotteita ei edes löydy tarpeeksi sairaalasta ja niitä on tilattava muista sairaaloista tai Veripalvelusta.
Joka tapauksessa tuskin kukaan tarkoituksella aiheuttaa toisen kuoleman ainakaan terveydenhoitoalalla.
Vierailija kirjoitti:
Taas on leskimies rahastamassa kuolleen vaimonsa ruumiilla. Ihan kuin tällä tavalla saisi vaimonsa takaisin.
Hyi, miten kolkko kommentti. Olet ihmisen kuori, mutta sisältä tyhjä.
Vierailija kirjoitti:
No jos hoitohenkilökuntaa poliisin esitutkinnan jälkeenkin on päätetty syyttää hoitovirheestä, niin kyllä se jotain kertoo. Hoito ja potilaan seuranta on laiminlyöty ja sen vuoksi äiti on kuollut.
Näin on. Suomessa syytekynnys terveydenhuollon henkilökuntaa kohtaan on äärimmäisen korkealla, ja monet räikeätkään tapaukset eivät etene syyteharkinnassa. Se, että nyt on useita ihmisiä syytteessä kuolemantuottamuksesta ja tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta, kertoo että todella pahasti on mokattu ja useassa kohtaa hoidon eri vaiheissa.
Alue: Aihe vapaa
Eikös ne leikkauksiin liittyvät riskit ole terveillä noin 2 % luokkaa? Ainakin mulle on noin leikkaava lääkäri sanonut preoperatiivisella käynnillä.