Saako suomalainen nainen olla herkkä?
Vai pitääkö taivaltaa läpi tuulen ja tuiskun, vaihtaa autonrenkaat vasemmalla kädellä, hoitaa koti, työ ja suorittaa zumbassa?
Mitä herkkyys merkitsee sinulle? Miten se näkyy elämässäsi?
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Nainen saa, mies ei.
Minusta tämä on toisinpäin... Suomalainen nainen on se äijä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen saa, mies ei.
Minusta tämä on toisinpäin... Suomalainen nainen on se äijä.
Eiku just noinpäin. Miehet on herkkiä, mut ne ei saa olla herkkiä. Herkkyys pitää pystyä piilottamaan.
Vierailija kirjoitti:
En kestä herkkyyttä. Oma äiti on sellainen itkijä. Haluan vahvan naisen jota ei tarvi nostaa jaloilleen. Sellaisen selviytyjän joka on iloinen ja reipas. En kestä sitä että menee vaan virran mukana tai hakee jotain tukipilaria. En kestä heikkoja ihmisiä muutenkaan. Tai epävarmoja. No äitini kaltaisia olen joutunut kestämään. Nyt sinkku vihdoin ja silmät auki! Äitiä kestän kun on pakko. Ei sillä ole muita.
Minä en välitä erittäin reippaista ja voimakastahtoisista naisista, joita on selvästi enemmän kuin herkkiä. Olen kiltti ja pidän kilteistä ihmisistä. Reippaat ja räyhäkät persoonat eivät aina ole niitä kilteimpiä.
Nykyään elämänmeno on kyllä koventunut ja herkät naiset tosi harvassa. Miehissä on ehkä jopa enemmän piiloherkkiä kuin naisissa.
Herkkyys, avoimuus, positiivisuus. Kaikista näistä yhteen liittyvistä asioista on tullut jotenkin marginaali-ilmiöitä Suomen maassa. Tänä päivänä lähes kaikki ihmiset, miehet ja naiset, piilottavat haavoittuvuutensa julkisesti ja positiivista ihmistä pidetään tyhmänä tai haihattelijana. Ihmiset ovat ahkerampia, totisempia, asiallisempia, järkiperäisempiä.
Erästä naispuolista tuttavaani oikein julkisesti kehuttiin siitä, että hän näyttää tunteensa julkisesti. Siitä on siis tullut jo ihan kadehdittava piirre.
Sinä ymmärrät ketjun väärin