Ei jakseta lapsiamme!

Kerropa tarkemmin, minkäikäiset lapset, ja miksi se toinen on todella riippuvainen? Mistä tiedätte että teidän lapset on jotenkin erikoisen energisiä muihin lapsiin verrattuna? Miksi se että lapset on energisiä häiritsee teidän elämäänne niin paljon?

Kyllä varmasti pärjää kuka vaan kunhan saa ensin tutustua rauhassa. Mä oon hoitanut 15-20 vuotiaana moniakin "ongelma"lapsia joiden äidit yleensä vaan liioittelee ongelmia. Ja vieraan ihmisen kanssa lapset on yleensä paljon kiltimmin. Vieras lastenhoitaja käyttää myös kaiken aikansa lapsiin, jollon lapset saa täyden huomion ja pääsee purkaa eritavalla energiaa kuin vanhempien joilla on myös kotihommat.

Suosittelen siis että kokeilette pitkäaikaista hoitajaa, alkuun vaikka 2 krt viikossa että lapset tottuu..

Joskus lapset on vaan pakko jättää hoitajalle jos haluaa omaa vapaa aikaa.

Siis päiväkodissa jo sanottu, että ovat energisiä. Ulkoilevat siellä 3h, meidän kanssa 2h, ja silti sisällä riehuvat ja tappelevat. Eivät leiki yhdessä vaan tappelevat. Leikki sujuu vain jos aikuinen mukana. Eli toinen meistä joutuu olemaan jatkuvasti lasten kanssa, että toinen voi esimerkiksi siivota. Nuorempi haluaa huomiota jatkuvasti. Itkee ja kiljuu jos ei saa syliä. Menevät nukkumaan vasta 21.30 vaikka heräävät 6 jälkeen. Meillä ei ole yhtään yhteistä aikaa.

Ap

Viikonloput ja pitkät vapaat ovat kamalia jos ollaan kotona. Kesäloma on buukattu täyteen, että noilla on tekemistä. Tylsistyvät hetkessä.. Joskus tykkäävät jos saavat omaa aikaa, niin että ollaan molemmat yhden kanssa. Näitä pyritty lisäämään. Televisio ja mitkään youtubevideot eivät kiinnosta.

Tuntuu että tämä vaan pahenee ja pahenee. Rauhallisina ihmisinä ollaan vähän kauhuissamme. Molemmat olemme olleet lapsinakin rauhallisia ja kilttejä. Teemmekö jotain väärin?

Ap

Kannattaa käydä perheneuvolassa juttelemassa.

Nukkuvatko päiväunia? Veikkaan yliväsymystä. Koittakaa aikaistaa nukkumaanmenoaikaa.

Hah-hah-haa! Lapsien teko on oma valinta. Nauttikaa nyt pershedelmistänne!

Terv. Vela

Luulin otsikosta, että ketjun idea on haukkua omat lapset. Höh.

Ei jaksa kaverinikaan. Teki lapsen kun mies halusi. Kaikki hoitamiset ja lapsen kanssa olemiset on jaettu tunnilleen tasan ja silti meinaa kaverilla loppua jaksaminen.

Se lapsi tarvii ja tarvii ja vaatii ja haluaa ja on hätä, on nälkä, on sitä ja tätä KOKO AJAN. Ja kun yksi ongelma on selvitetty (pissa, naarmu kädessä, uni), niin eihän se riitä, vaan kohta on joku muu ongelma ja taas pitää aloittaa jotain.

Minulla ei ole lapsia eikä tuota seuratessa tee mieli hankkiakaan. 

Nukkuvat päiväkodissa 2h.. Mitä se perheneuvola auttaa? Tuleeko meistä sossun asiakkaita jos haetaan jotain tukiperhettä?

Ap

Lapset on hoidossa ja sinä et jaksa?

Arvostan sitä, että jaat tämän. Tuntuu olevan tabu sanoa "en jaksa lapsiani" tai etenkin "kadun että tein lapseni". Kun riittävän moni avoimesti puhuisi lapsiperhearjen ongelmista, yhä useampi aidosti harkitsisi sitä, onko tämä se elämä jota itselleni haluan. Eikä tekisi lapsia koska "näin pitää tehdä".

Suosittelen lämpimästi tuota "ihmeelliset vuodet" ohjelmaa. Vaikka ohjelma on kehitetty nimenomaan käytöshäiriöisten lasten vanhemmille niin hyviä vinkkejä sieltä saa ihan "normaalitkin" lapsiperheet.

Kuulostaa siltä, että teillä olisi hyötyä miettiä päivärutiineitanne ja miten annatte lapsille huomiota.

Ottakaa lapset mukaan kotihommiin ja antakaa heille positiivista huomiota kaikesta hyvästä.

Lasten erillän pitäminen on ehkä hyvä kunnes kaikki rauhoittuvat ja jaksavat taas olla toistensa kanssa eikä vastaan.

Laatikaa myös selkeät seuraukset tappelusta, ja älkää itse ottako kierroksia lasten nahinoinnista vaan menkää lapsen tasolle ja rauhassa sanotte ettei tapella saa - poistakaa tagvittaessa riekkuja tekemään jotain muuta tylsää ja kiltti saa jatkaa leikkiä.

Miettikää teille selkeä päivärutiini johon kuuluu nukuttamisen aikaistaminen. Pitäkää lempeä unikoulu jossa etukäteen mietitte nukutusrutiinit miten haluaisitte lastenne nukahtavan ja opetelkaa sittrn siihen jämäkästi ja rauhallisesti.

Ostakaa pimennysverhot jotta melatoniini pääsee hyrräämään näin kesäaikaankin aikaisin.

Tässä minun vinkkini, jotka toimivat meillä vastaavassa tilanteessa noin vuosi sitten. :)

Onko lapsilla liian pieni ikäero? Jos tappelevat, pitää heidät erottaa, tappelu pitää saada kuriin, ja muukin riehuminen, lapsilla pitää olla kuri. Lapset eivät saa olla perheen pomoja.

Minkä ikäisiä kultamussukoita? Kuulehan, nuo lapset kasvavat ja tilanne parantuu vuosi vuodelta. Ei aikaakaan, kun lapset eivät enää halua seuraanne. Onhan teillä yhteistä aikaa, te olette yhdessä perhe lastenne kanssa. Nauttikkaa yhdessä lapsistanne. Tuo aika on lopulta kovin lyhyt, kun suhteuttaa sen koko elämään.

Jos lapset on jo yli 3v. on ne päiväunet liikaa. Ovatko molemmat vielä päiväkodissa?

Tukiperheitä on jotka ottavat mielellään vaikka 2 viikonloppua kuukaudessa hoitoon. Heillä yleensä on omiakin lapsia, joten lapsetkin ihan mielellään menevät sinne. Omaa kokemusta on. Itse käytän tukiperhettä kun olen välillä vklp töissä niin on kiva että tukiperhe auttaa :) sosiaalitoimiston kanssa kannattaa jutella.

Vierailija kirjoitti:

Nukkuvat päiväkodissa 2h.. Mitä se perheneuvola auttaa? Tuleeko meistä sossun asiakkaita jos haetaan jotain tukiperhettä?

Ap

Tukiperheen voi nykyään saada ihan sosiaalihuoltolain mukaisena palvelunakin, ei edellytä lastensuojelun asiakkuutta. Ottakaa yhteyttä paikkakuntanne lapsiperheiden sosiaalipalveluihin.

Minkä ikäisiä teidän lapset on? Tuo kuvaamasi tilanne kuulostaa vähän samalle kuin meillä oli vielä joku aika sitten.

Meillä siis poika 5v ja tyttö 3,5v varsin pieni ikäero ja aika sumussa on menty. Kuulostaa niin tutulta tuo ettei mitään voi tehdä jos toinen vanhemmista ei ole paikalla. Lapset voidaan saada hoitoon ehkä kerran kuussa mummolaan, muutamaksi tunniksi, sekin on tyhjää parempi. Mutta jos lapsilla on jotain, vaikka pieni nuha, niin silloin ei voi mennä. Viime talvenakin kului monta kuukautta niin että olivat vuoron perään sairaana, niinpä piti pärjätä ilman tukiverkkoa. Molemmat tehdään vuorotyötä, joten sekin tuo omatka haasteensa kun toisen pitäisi saada nukuttua yövuoron jälkeen. Pitääpä noita hiljaisena, ulkona puistoissa ollaan paljon ja silloin asiat sujuu hienosti.

Ihan tätä nykyä ovat alkaneet leikkimään keskenään ja muutenkin tuntuu kuin olisi ajoittain helpompaa, eli jospa tää tästä! Kohta ne menee kouluun ja sitten se lapsen elinpiiri laajenee kun tulee kavereita. Asuuko teidän lähellä muita perheitä samassa tilanteessa? Meillä on tässä lähellä kolme ystäväperhettä, joiden kanssa vuorotellen myös jeesataan toisiamme jos tiukka paikka tulee.

Tsemppiä kovasti sinne, pakko sen on jossain vaiheessa helpottaa:)

Teitä on kotona iltaisin kaksi. Toinen aikuinen ottaa toisen muksun mukaan ruokaa laittamaan ja toinen tekee kotitöitä tai leikkii toisen kanssa. 

Hyvin pienetkin osaavat tavallisella ruokaveitsellä pilkkoa nakkia tai mittakiposta kaataa kulhoon jauhoja ja sekoitella. Olla tärkeä, hyödyllinen ja saada kehuja siitä miten taitava on. 

Vuoden ikäinen osaa nostella lelut koriin, hauskempaahan siitä tulee jos isi/äiti pitää koria "maalina" ja ojentaa sitä lelunheittäjää kohti ja hurraa jos osuu maaliin. :)