Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Täydellinen mies mutta pieni tuloinen :(
14.05.2016 |
Olen tapaillut tiiviisti noin pari vuotta miestä, joka on kaiken suhteen aivan täydellinen. Hän saa oloni tuntumaan aina hyvältä, henkisesti ja fyysisesti. On kohtelias, pitää lapsista, komea, puhuu ja pitää niin hyvänä.
Olen eronnut useampi vuosi sitten ja sen jälkeen päätin etten hae miestä itselleni tai jos sellainen vastaan tulee niin täytyy olla kaikki kriteerini täyttävä. Ne tulevat hänessä kaikin tavoin muuten esiin mutta hän on ns normaalituloinen ihminen. Perusduunari jonka tili tyhjä ennen seuraavaa palkkapäivää, joutuu "miettimään" mitä menoja tekee kk aikana että palkka riittää, mutta ei elä kuitenkaan täysin kädestä suuhun.
Olemme alusta lähtien sopineet seksisuhteesta ja ettei parisuhdetta tästä tule. Vietämme paljon aikaa yhdessä ja muutamia kertoja on ollut vkonloppuja luonani myös lapsen kanssa yhtä aikaa.
Kaikki on mennyt tähän asti hyvin. Nyt kun tunteita ja kiintymystä on molemmin puolin kuitenkin tullut paljon, olen alkanut pohtimaan miten väärin tämä on häntä kohtaan ja miten typerä mahdollisesti itse olen? Muutamia ns paremmasta perseestä olevia miehiä olen tapaillut/pitänyt yhteyttä yksittäisiä kertoja mutta vaikka heillä on se puoli kunnossa niin muuten aivan totaalisia mänttejä.
Olenko idiootti kun lasken tuollaisen kimpaleen elämästäni? Koska tässä on jo pari vuotta tuhraantunut häneltä hukkaan ja koen sen epäreiluksi häntä kohtaan. Olen ajatellut että sanoisin hänelle että jatka elämää ilman minua, hän mahdollisesti haluaa lapsia ja normaalin parisuhteen jota minä en pysty tarjoamaan.
Onko vastaavia pariskuntia joista voisitte kertoa? Aiempi suhteeni josta lapsi, oli pitkä ja mies samaa luokkaa ettei tulot ollut kummaset ja minä maksoin käytännössä kaiken. Lisäksi hän oli muuten todella ilkeä ja sai itsetuntoni vuosien mittaan täysin murskaksi ja muutin todella katkeraksi ihmiseksi. Eron jälkeen juurikin tämä hlö on saanut minussa niin paljon hyvää aikaan, että tunnen itseni naiseksi. Pystyn luottamaan häneen ja näyttämään jos minuun sattuu, hän on saanut kuoreni murrettua hitaasti mutta varmasti.
Mietin lisäksi, oliko ensimmäinen mieheni vain "huono" minulle (jollekin muulle varmasti hyvä mies ja saa paremmat puolet esiin johon minä en enää kyennyt) ja nyt olen jumahtanut tähän yhteen vaikka tuollaisia kimpaleita olisi vapaalla jalalla muitakin ja täyttäisivät myös sen elintasopuolen?
Toisaalta taas, se etten saa kenestäkään muusta samanlaista hyvää oloa mitä hänestä jo alusta alkaen, kertooko se että alitajuisesti en edes enää "halua" ketään muuta?
Vaikeaa, kertokaa mielipiteitä/kokemuksia? :(
Kommentit (69)
Pahoittelen kovin otsikkoon tullutta kirjoitusvirhettä, josta tässä useampaan otteeseen mainittu. Ehkä yleisesti ottaen muuten tekstistäni kirjoitusasultaan huomaa ettei kyseessä ole mikään elämänkoululainen, ajatusmaailma vain ehkä hieman kummallinen. Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juoppous on vielä pahempi kuin köyhyys.
Sekin vielä, ettei tämä mies käytä alkoholia kuin noin kerran 2-3kk välein jos on joku erikoisempi tilaisuus. Silti kuitenkin on suuri sosiaalinen kontaktipiiri, ei vain halua osallistua kaikkiin mahdollisiin saunailtoihin tai maata sohvalla ja ottaa hörppyy.
Anteeksi nyt, mutta oot kyllä kylmä tapaus. Jos raha ratkaisee, niin päästähän hyvä mies paremman naisen puolisoksi ja jatka "täydellisen" etsimistä. Ei muuta kommentoitavaa!
Jätä mies rauhaan ja etsi rahamiehiä muualta
Niin minä tiedän että olen kylmä enkä mitään muita ole esittänytkään kellekään. Tämä tapaus on vaan saanut jään ympäriltäni hitaasti ajan mittaan sulamaan ja pelottaa ajatus että kohta on menoa vaikka kuinka hangoittelisin vastaan. Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on ratkaisu tuohon ongelmaan. Sinulle ei selvästi riitä tuo mies, (tiedät sen jo hyvin itsekin, haet vain täältä vahvistusta mielipiteellesi), joten anna se minulle! Otan tuollaisen oikein mielelläni ja sinä voit liittyä eliittikumppaniin etsimään sitä suurempituloista miestä, jonka perään kuitenkin tulisit haaveilemaan loppuelämäsi ja jonka kanssa lopulta karkaisit suhteesta.
Säästä miestä ja päästä se vapaaksi, kun kerran et ole täysin tyytyväinen.
Pieni, tuloinen mies paremmasta perseestä. Kannattaa jättää se sika. Ansaitset rikkaan miehen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pahoittelen kovin otsikkoon tullutta kirjoitusvirhettä, josta tässä useampaan otteeseen mainittu. Ehkä yleisesti ottaen muuten tekstistäni kirjoitusasultaan huomaa ettei kyseessä ole mikään elämänkoululainen, ajatusmaailma vain ehkä hieman kummallinen. Ap.
Noista kirjoitusvirheistä kannata välittää. Niistä mainitsevat ne, joilla ei ole täällä tai muutenkaan elämässä mitään sanottavaa.
Onko jokin syy miksi et voisi unohtaa häntä ja etsiä uutta parempituloista ja mukavaa miestä? Tuskin olet yli neljääkymmentä ainakaan kovin paljoa niin kosijoita varmasti riittää, jos olet siellä kolmenkympin korvilla niin vaihtoehtoja vielä enemmän.
Alue: Aihe vapaa
Niin... Jokainen saa valita tai ainakin etsiä kumppania sellaisilla kriteereillä kun itse haluaa.. Ja rahansakin saa käyttää vaikka ulkomailla huoraamiseen ta perheensä hyväksi.. En ymmärrä mitä vikaa hoitsuissa on.. Ok työajoilla saa ihan ok palkan ja jos haluaa 3vuoroa tehdä niin sillä tienaa jo ihan kivasti