Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Elämä umpikujassa. Mitä tekisit asemassani?
13.05.2016 |
Ehkä täysin ulkopuolien mielipide toisi jotain uutta näkemystä päänsisäiseen umpikujaani ja tukalaan olooni.
Tilanne on seuraava: muutin neljä vuotta sitten opiskelemaan paikkakunnalle, jossa en viihdy ollenkaan. Minulla ei ole ystäviä enkä tykkää paikan ilmapiiristä ollenkaan.
Opinnot ovat todella haastavia, ja olen edistynyt hitaasti. Opintotuki ei riitä elämiseen, joten aloitin käymään töissä. Menestyin työpaikallani ja se alkoi viedä yhä enemmän aikaani opinnoilta, jotka jäivät jossain vaiheessa kokonaan. En ole viimeisen vuoden aikana tehnyt mitään opintojen eteen.
Työstä tuli henkireikäni, paloin loppuun ja päätin ottaa loparit. Nyt paluu opintoihin tuntuu ylitsepääsemättömältä, kaikki tuttuni ovat jo valmistuneet ja tunnen itseni luuseriksi. Mikä pahinta, en tunne enää olevani kiinnostunut opiskelemastani alasta, enkä toisaalta mistään muustakaan! Järki sanoo, että pitäisi nyt väkisin tehdä kandi loppuun ja aloittaa sitten puhtaalta pöydältä, mutta urakka tuntuu suoraan sanoen mahdottomalta. Toisaalta uuden alan miettiminen ja kouluihin hakeminen uudestaan näin 26-vuotiaana ei sekään kuullosta hyvältä. Tuntuu, että olen aivan hukassa.
Kommentit (17)
Kävisin opinnot loppuun vaikka hampaat irvessä, miettisin sen jälkeen jatkoa, ikävä sanoa, mutta tämä taitaa olla se huonoista vaihtoehdoista paras.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tosiaan tunnet palaneesi loppuun töittesi vuoksi, ei ole ihme, ettei opinnot tai mikään muukaan innosta. Nyt on kuitenkin kesä edessä. Voisitko kuvitella tekeväsi kesän ajan vallan muuta työtä? Tai olisiko sinulla varaa pitää kunnon loma? Ehdotan, että fundeeraat opintojen jatkamista joskus loppukesästä, jos vain olet onnistunut lepäämään.
Yksi vaihtoehto on että muutat eri paikkakunnalle ja menet töihin. Jos mitenkään pystyt niin käyt koulun ensin loppuun, se kuitenkin olisi se paras vaihtoehto, mutta jos se ei auta kauheasti työnsaantia, ja ala ei oo sun juttu, niin ehkä on parempi vaan jatkaa töissä ja jos joskus alkaa tuntua että vois taas opiskella, niin menet opisekelemaan sitten muuta alaa. Kun saat uuden työpaikan, niin huolehdit jaksamisestasi paremmin ettei taas käy köpelösti.
Se kandi nyt kannattaa kyllä tehdä loppuun. Voisitko sitten vaihtaa pääainetta tai tehdä kurssivalintoja, jotka tukisivat enemmän kiinnostuksesi kohteita? Ei koulupaikkaa kannata ainakaan heittää hukkaan. Ja jos rahat on tiukassa, niin vain joku osa-aikainen homma oheen. Opinnot ovat vain väliaikaiset, pidä se mielessä. Sen jälkeen voit muuttaa mihin vain :)
Mitäpä jos muuttaisit takaisin kotipaikkakunnalle vuodeksi töihin? Voisit miettiä mitä haluat tehdä, ja hakea sitten kouluun tai jatkaa töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo. Pilko jäljellä oleva kokonaisuus syötäviksi paloiksi ja palkitse itsesi jossain muualla joka palan jälkeen. Näin siksi, että olet tilanteessa, jossa ei ole näkyvissä parempaakaan vaihtoehtoa. Olet kuitenkin päässyt opiskelemaan, olisi todella tyhmää jättää kesken! Tulisit katumaan. Jos valmistuttuasi et vieläkään tunne olevasi omalla alallasi, sitten mietit jatkoa. Itse etenin graduun n. kymmenessä vuodessa (siis kauan sitten). Olen aluksi valitsemallani alalla, ja tykkään.
Jouduin keskeyttämään opiskelut vuodeksi burn outin takia ja olin saikulla. Opiskelijakin voi saada sairaslomaa, se kannattaa muistaa jos on ihan loppu. Suoritin opiskelut loppuun opintolainan avulla.
Pidätkö alan töistä? Onko niitä tarjolla? Voisitko opiskella tutkinnon loppuun oppisopimuskoulutuksella? Siinä saisit palkkaa jos taloudellinen pärjääminen huolettaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos paljon vastauksista! Sain näistä pientä toivoa tulevaan.
Loppuun palaminen tosiaan vaikuttaa varmasti fiiliksiin, kun tuntuu, ettei mikään innosta - työt tai koulu tai mikään muukaan. Kunnon loma tulisi kyllä tarpeeseen sillä en ole lomaillut kunnolla vuosiin.
Tunnollisena ja kaikki mulle heti -ihmisenä pitäisi kyllä oppia, "pilkkomaan kokonaisuus syötäviksi paloiksi", kuten joku kommenteissa ehdotti. Ehkä vauvan askelin hampaat irvessä saan jotenkin tehtyä tän kandin loppuun. Yksi hyvä motivaattori siihen on: SITTEN voin aloittaa puhtaalta pöydältä.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos paljon vastauksista! Sain näistä pientä toivoa tulevaan.
Loppuun palaminen tosiaan vaikuttaa varmasti fiiliksiin, kun tuntuu, ettei mikään innosta - työt tai koulu tai mikään muukaan. Kunnon loma tulisi kyllä tarpeeseen sillä en ole lomaillut kunnolla vuosiin.
Tunnollisena ja kaikki mulle heti -ihmisenä pitäisi kyllä oppia, "pilkkomaan kokonaisuus syötäviksi paloiksi", kuten joku kommenteissa ehdotti. Ehkä vauvan askelin hampaat irvessä saan jotenkin tehtyä tän kandin loppuun. Yksi hyvä motivaattori siihen on: SITTEN voin aloittaa puhtaalta pöydältä.
Jee, hyvä ap! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikuttaa siltä, että olet vieraalla paikalla yksinäinen ja työstä tuli sen takia sulle paikka, jonne pakenit yksinäisyyttä. Jätit myös opinnot kesken, koska ehkä viihdyt siellä huonosti sosiaalisista syistä.
Missään umpikujassa et ole, toimit vaan enemmän tunteittesi pohjalta kuin järkevän suunnitelman mukaan. Nyt olet oppinut, että joudut tasapainottamaan elämääsi. Sait myös työkokemusta ja onnistumisen kokemuksen työelämästä.
Säilytä mahdollisuutesi jatkaa opintoja syksyllä. Olisi fiksua suorittaa tutkinto.
Pidä kesä miettimislomaa ja lepolomaa, kenties sairaslomaa. Huolehdi terveydestäsi, ulkoile ja kutsu ystäviä luoksesi tai matkusta tuttujen luo. Koita tutustua itseesi, siihen mistä pidät, mikä tekee sinut onnelliseksi tai tyytyväiseksi ja etsi myönteisiä kokemuksia kesän aikana.
Syksyllä jatkat opintoja sillä fiiliksellä, että suoritat tutkinnon, mutta jos homma alkaa tuntua väärältä alalta, pääseehän sieltä poiskin. Mutta älä tee päätöstä ammatinvalinnasta sillä perusteella ettet viihdy tälllä hetkellä sillä seudulla jossa opiskelet, vaan koita erottaa tämänhetkiset tunteesi pidemmän ajan suunnitelmista.
Mä ilmoittautuisin poissaolevaksi ensi lukuvuodeksi, etsisin työpaikan ja miettisin mitä oikeasti haluan. Kandin tekeminen sulkee monia ovia, jos tänhetkinen ala ei olekaan se oma. Eli ensin se mielekkäämpi opiskelupaikka alle ja sitten vasta kandi ulos nykyisestä pääaineesta.
Oon siis melkein samassa tilanteessa itekin, ja tää on oma plääni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jouduin keskeyttämään opiskelut vuodeksi burn outin takia ja olin saikulla. Opiskelijakin voi saada sairaslomaa, se kannattaa muistaa jos on ihan loppu. Suoritin opiskelut loppuun opintolainan avulla.
Pidätkö alan töistä? Onko niitä tarjolla? Voisitko opiskella tutkinnon loppuun oppisopimuskoulutuksella? Siinä saisit palkkaa jos taloudellinen pärjääminen huolettaa.
Täällä puhutaan koulusta ja oppisopimuskoulutuksista....Ettekö ymmärrä lukemaanne Ap opiskelee yliopistolla.
Muutat jonnekin jossa tykkätbolla. Etsit duunia ja mietit mitä haluat. Sitten uudet opinnot. Tee erilaisia duuneja niin löydät alan josta tykkäät
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa siltä, että olet vieraalla paikalla yksinäinen ja työstä tuli sen takia sulle paikka, jonne pakenit yksinäisyyttä. Jätit myös opinnot kesken, koska ehkä viihdyt siellä huonosti sosiaalisista syistä.
Missään umpikujassa et ole, toimit vaan enemmän tunteittesi pohjalta kuin järkevän suunnitelman mukaan. Nyt olet oppinut, että joudut tasapainottamaan elämääsi. Sait myös työkokemusta ja onnistumisen kokemuksen työelämästä.
Säilytä mahdollisuutesi jatkaa opintoja syksyllä. Olisi fiksua suorittaa tutkinto.
Pidä kesä miettimislomaa ja lepolomaa, kenties sairaslomaa. Huolehdi terveydestäsi, ulkoile ja kutsu ystäviä luoksesi tai matkusta tuttujen luo. Koita tutustua itseesi, siihen mistä pidät, mikä tekee sinut onnelliseksi tai tyytyväiseksi ja etsi myönteisiä kokemuksia kesän aikana.
Syksyllä jatkat opintoja sillä fiiliksellä, että suoritat tutkinnon, mutta jos homma alkaa tuntua väärältä alalta, pääseehän sieltä poiskin. Mutta älä tee päätöstä ammatinvalinnasta sillä perusteella ettet viihdy tälllä hetkellä sillä seudulla jossa opiskelet, vaan koita erottaa tämänhetkiset tunteesi pidemmän ajan suunnitelmista.
Kiitos paljon vastauksesta! Aika hyvä analyysi tilanteestani.
Alan tosiaan tajuamaan, että tarvitsen breikin, kunnon loman pään selvittämiseen.
Kavereita / mies löytyy kun näkee vaivaa. Ja ei haittaa jos on kiinnostunut muistakin kuin itsestä
Alue: Aihe vapaa
Onko kotipaikkakunnallasi saman alan koulua?