Lapsen verikoetulosten tulkinta
2,5v pojalta otettiin pari viikkoa sitten tvk MINUN mielenrauhan vuoksi kun sääreen tuli monta mustelmaa ( kaatu edellisenä päivänä 2 kertaa terassilla kun hillui ja kerran kivikolla) mustelmat parani viikossa. Selkä osui lujasti seinään kun jälleen pomppi sängyllä ja seuraavana päivänä nousi mustelma. Pari imusolmuketta turvonneena ollut joulukuusta asti, alle 2cm ja monta lääkäriä katsonut ja ovat myös ultrattu, ei kuulemma yhtään vaarallisia. (tavallista lapsilla turvonneet imusolmukkeet)
Näyttääkö nää huolesuttavilta:
L-Ly 56.8% (viitearvot: min. 14%, max. 55%)
L-Monos 10.4% (viitearvot: min. 4.3%, max.8.9%)
B-neut 1.74% (viitearvot: min. 1.8%, max.7.4%)
Muut arvot normaalit. mm. hb 123, b-leuk 5.79 ja trombot on 433 mikä on vielä viitearvojen sisällä.
Verikokeista muutama päivä lapsi tuli kauheeseen flunssaan + korvatulehdus. (koko perhe on flunssassa mikä kestänyt viikon) Miltä nuo arvot näyttää? voiko olla vaikka leukemiaa? vai onko leukemiassa pahemmin pielessä kaikki? En saa mielestä tota leukemiaa!lääkäri ei ollut yhtään huolissaan ja sanoi ettei voi olla leukemiaa mutta en usko enkä tiedä miksi. Kontrolli verikokeet kunhan lapsi on kokonaan terve mielenrauhani vuoksi kuulemma..
Kommentit (24)
Mun pojalla on ollut useampi flunssa nyt kevään aikana, kun hoidossa pöpöt jyllää, siellä on muut sairastaneet yhtälailla. Flunssien jälkeen alkoi tulla vähän herkemmin mustelmia kun juurikin könyää esim. Lattialla lelujen kanssa, mutta parantuvat normaalisti, eikä mustelmia ole mitenkään runsaasti silti. Kävimme tarkastuttamassa korvat ja puhuin lääkärille asiasta varalta, lääkäri sanoi, että virusflunssan jälkeen lapsille voikin tulla herkemmin mustelmia, kun voi trombosyyttien määrä voi hetkellisesti muuttua, ja google osasi kertoa, että joskus voi lapsille tulla myös infektion laukaisema tilapäinen punasolutuotannon häiriö. Onhan se selvää, että omasta lapsesta huoli on, mutta nyt jäitä hattuun ap, seuraat tilannetta ja jatkatte elämää, tuskin lapsellasi on yhtään mitään hätänä.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos teille vastanneille! Tuli paljon parempi mieli ♥ eli ei hätää!ja lapsi on todella vilkas eli ei väsyneen oloinen. Leikkii päivät pitkät. Tuli hölmö olo etten lääkäriä uskonut mut lienee syynä että kyse on omasta rakkaasta lapsesta niin huoli on aina suuri :( vielä kysyn että mistä tietää että niitä blasteja olisi veressä?
Blasteja on aina satunnaisia veressä, ne on tiettyjen verisolujen kantamuotoja, mutta niitä on todella vähän. Niitä ilmenee myeloprofileratiivisissa sairauksissa, eli sairauksissa, jotka kiihdyttävät verisolujen tuotantoa. Kun luuydin alkaa tuottamaan huomattavan nopeasti siltä pyydettyjä soluja, se päästää blasteja ennenaikaisesti verenkiertoon. Käytännössä siis blasteja ei lisäänny, kun veren tuotanto on ollut normaali.
Laboratorio ilmoittaa jos blasteja tai muita poikkeavia muotoja näkyy runsaasti. Kun automaatti havaitsee verisoluja laskiessaan poikkeavia muotoja, se ilmoittaa siitä ja muoto tarkistetaan mikroskoopilla ja samalla lasketaan lisäksi käsidiffi. Mitään poikkeavaa ei ole ollut, kun et ole saanut käsidiffinkään tuloksia.
Vierailija kirjoitti:
Eli kirjoitit vain lukemat, jotka on koholla. Tässä niistä työstettyä perjantai illan pähkinänä ratkaistu:
Neutrofiilit on alhaalla. Tuo 1,74 ei ole suhteellinen luku vaan absoluuttinen, se ilmenee etukirjaimesta ja tuosta luvustakin. Toiset on suhteellisia lukuja. Suhteellisilla luvuilla on merkitystä vasta tietäessään absoluuttiset arvot. Neutrofiileja on normaalisti eniten veressä eri syistä, mm. stressi, vuodot, tulehdukset ja moni muu normaalistsa tilanteessakin lisää niitä. Niiden ollessa noin alhaalla muut vaikuttavat suhteellisilla mittareilla olevan korkealla.
Neutrofiilit lisääntyvät erilaisissa häiriöissä. Tuo juuri viiterajojen alapuolella oleva neutrofiiliarvo kertoo, että sellaista ei ole. Lymfosyyttejakin kuuluu olla tietyn verran. Tulos on häiriö vasta, kun lymfosyyttien absoluuttinen määrä ylittää viiterajat.
Summaamalla nuo prosentit yhteen saa lymfosyyteille ja monosyyteille arvoksi 77,2%. Loput 32,8% on neutrofiileja, eosinfiileja ja basofiileja. Koska tuon ikäisten raja neutrofiileille on 30% ja 1,8 miljardia kappaletta litrassa, 1,74 on 30. osaa pienempi kuin 1,8, saadaan laskettua siitä, että 1% on 1,74/29= 0,06.
Kertomalla se 0,06 monosyyttien 10,4:llä saadaan monosyyteiksi 0,624 (tulosteessa pyöristykset voi vaikuttaa jos vertaat tulosteeseen, mutta lienee hyvin lähellä saamaasi tulosta). Eli näkee absoluuttisten rajoihin vertaamalla arvon olevan tuon ikäisten monosyyttien alarajalla, eikä niinkuin suhteellisesta arvosta näyttää, rajojen päällä. Monosyyttiarvo on oikein hyvä.
Kun samalla luvulla 0,06 kertoo lymfosyyttien 56,8%, on lymfosyytteja 3,408 miljardia litrassa. Tuo lienee hyvin lähelle jos sait tulosteen. Raja-arvon yläraja tuon ikäisen absoluuttiselle lymfosyyttien määrälle on 4,7 miljardia lymfosyyttiä litrassa, alaraja 1,4 miljardia lymfosyyttia.
Lapsellasi on siis lymfosyytit rajojen välissä, jossa niiden on hyvä olla. Monosyytteja ei tarvi paljoa, niitä tulee luuytimestä lisää häiriötiloissa, joten ne on hyvät ja neutrofiileja lapsesi saa tuotettua hyvin nopeasti lisää niitä tarvitessaan. Nyt ei siis ole mitään hätää.
Ihan hyvin saattanut osua kohdalleen. Neutrofiilien raja 30% ei kuitenkaan taida aina vastata arvoa 1,8? Periaatteessahan se voi olla mitä vaan. Jos olettaa, että eosinofiilit ja basofiilit on ollut suhteellisissa rajoissaan, kun äiti ei ole ilmoittanut niitä, neutrofiilit voi olla mitä vaan väliltä 28,4 - 32,8 %.
Päätelmiä se ei muuta. Neutrofiilit on selvästi rajoissaan ollessaan 3,01 - 3,48. Monosyytteja noilla arvoilla on 0,55 - 0,64. Jos vielä oletetaan äidin kertoneen vain rajat ylittäneet arvot, on laskutulos varmasti hyvin lähellä.
Kiitos teille vastanneille! Tuli paljon parempi mieli ♥ eli ei hätää!ja lapsi on todella vilkas eli ei väsyneen oloinen. Leikkii päivät pitkät. Tuli hölmö olo etten lääkäriä uskonut mut lienee syynä että kyse on omasta rakkaasta lapsesta niin huoli on aina suuri :( vielä kysyn että mistä tietää että niitä blasteja olisi veressä?