Mitä mieltä miehen käytöksestä

Varoitus, megapitkä teksti!

Mieheni alkoi taas eilen syytellä minua siitä, etten pidä hänen kaveristaan, mikä ei pidä paikkaansa. Minulla ei ole mitään tätä kaveria vastaan, päinvastoin. Hän on erittäin tervetullut meille koska tahansa, ja mies saa mennä hänen luokseen halutessaan. Välimatkaa tosin on tällä hetkellä paljon, joten he eivät näe kauhean usein.

Tämä syyttely sai alkunsa kaksi vuotta sitten jouluna, jolloin olimme juuri tulleet vanhempieni luokse miehen vanhempien luota. Vanhemmiltani on meille reilun kahden tunnin ajomatka. Tämä kaveri kutsui mieheni luokseen paikkakunnalle, joka on noin puolessa välissä vanhempieni asuntoa ja meidän kotiamme. Jouluna julkiset eivät kulje, joten ainoa tapa päästä kaverin luo oli automme. Vanhempieni luota ei pääse kulkemaan julkisilla, ja meillä oli paljon tavaraa sekä koira, jotka piti kuljettaa kotiin, joten käytännössä ainoa vaihtoehto oli lähteä yhdessä. Mies halusi selvästi mennä kaverin luo, ymmärrettävästi, sillä he näkevät harvoin. Sinne oli kuulemma kutsuttu paljon muitakin, joten kysyin, että olisinko minäkin tervetullut. Mies vakuutteli, että tietenkin olen, ja mukana oleva koirammekin sai tulla mukaan. Lähdimme siis kaverin luo, vaikka minua harmitti jättää joulun vietto kesken.

Perillä totesimme, että kukaan muu ei ollut saapunut juhliin, vaan olimme kolmestaan. Miehen kaveri alkoi aika nopeasti tehdä selväksi, että haluaisi olla kahden mieheni kanssa. Jonkin ajan päästä mieskin sanoi, että minä voisin lähteä. Olin todella loukkaantunut, sillä olin jättänyt joulun vieton kesken mieheni takia, vaikka en näe perhettäni kovin usein. Nyt sain ajaa paskassa räntäsäässä kotiin viettämään loput joulusta yksin.

Seuraavana juhannuksena meidät kutsuttiin samaisen kaverin mökille, jossa oli myös hänen sukulaisiaan. Tällä kertaa varauduin ja lupauduin menemään joksikin aikaa ja lähtemään yöksi kotiin, että pojat saisivat olla kahdestaan. Seuraavana päivänä menin hakemaan miestä. Tästä huolimatta miehen kaveri alkoi taas jo alkuillasta tehdä selväksi, että seuraani ei kaivata, vaikka minua oli erikseen pyydelty mukaan edellisestä juhannuksesta asti. Satuin myös näkemään miehen olan yli heidän viestittelyään, jossa tämä kaveri kysyi, että en kai aloita taas jotain draamaa kuten jouluna. Koin sen aika törkeäksi, kun olin kuitenkin suostunut olemaan miehen kuskina juhannuksena, että kaverukset saisivat olla rauhassa. Tämän jälkeen olen pysytellyt poissa heidän menoistaan ja ollut etäämmällä, jos kaveri on käynyt meillä. Nyt sitten saan taas kuulla syyttelyä siitä, miten en yhtään pidä tästä kaverista ja että tämä kaverikin on sen huomannut. Onko teistä tämä syyttely reilua?