Pakottivatko vahempasi sinut rippikouluun? Entä pakotatko oman lapsesi rippikouluun?

Eivät pakottaneet. Halusin mennä koska sinne "kuului" mennä ja kaveritkin menivät, eikä rahakaan haitannut.

En meinaa pakottaa omia lapsiani, en kyllä tosin varmaan edes kasta mun lapsia. Oon eronnut kirkosta.

Kyllä vanhemmat yrittivät saada minut riparille "koska se nyt vain kuuluu käydä". En mennyt. Omat lapseni saavat mennä jos haluavat mutta missään nimessä en pakota.

Meidän perheessä kukaan ei kuulu kirkkoon.

En tietenkään pakota, tuosta firmasta ollaan erottu ja uskontopaskasta muutenkin jo vuosia sitten.

Eivät onneksi pakottaneet. Tosin taisin juuri niihin aikoihin olla pahimmassa masennusvaiheessa (osastolla) joten ehkä sekin vaikutti. Pohdin joskus protua mutta siihen sanoivat suoraan et juhliaen sais jos kävisin protun. Kun en muutenkaan oo niin leiri-ihminen nii annoin asian olla. 19-vuotiaana sit erosin kirkosta.

Mua ei päästetty. Vieläkin meinaan olla katkera kun alan miettiä. Kiinnosti tosi paljon kaikki uskonnolliset asiat, otin myöhemmin kaikki mahdolliset uskonnon kurssit ja tykkäsin just sellasesta pohdinnasta. Se vielä edisti ikätovereista syrjäytymistä, etten päässyt mukaan kaikkia muita yhdistävään juttuun.

Ei pakotettu, enkä itsekään pakottanut. Minulle oli itsestäänselvää, että menen rippikouluun, kuten myös lapselle.

Ei pakotettu, koska tein äidilleni varsin selväksi oman vakaumukseni. Erosin kirkosta pian täytettyäni 18. Omia lapsia ei ole, mutta saisivat ihan itse päättää uskonnolisesta vakumuksestaan tai sen puutteesta.

Ei pakotettu enkä aio omianikaan pakottaa. Käyvät jos käyvät.

Ei pakotettu. En ikinä edes kuulunut kirkkoon. Liityin vasta itse myöhemmin vapaakirkkoon. Eipä tarvitse paljon pelätä että kukaan naimisiin haluais.

Ei pakotettu, lapsia ei ole tulossa mutta en tietenkään pakottaisi vaikka uskossa olenkin. Kuka tällaiseen edes kehtaisi pokalla vastata että juu, ehdottomasti pakottaisin?

Ei vanhempani pakottanut. Mutsi säästi pitkän pennin siinä, kun ei tarvinnut juhlia järkätä ja riparia maksaa. Faijaa ei lapsensa kiinnostanut. Mummo kyllä pahotti mielensä, kun en mennyt riparille. Erosin sitten 18-vuotiaana kirkosta. 

Oma tyttäreni ei ole kastettu, mutta hän olisi halunnut riparille, koska kaikki kaverit innoissaan keskusteli siitä ja olivat menossa sinne hauskaa pitämään. En suostunut siihen, että tyttäreni olisi mennyt. En tiedä, että olisiko kirkkoon kuulumattomalle edes mahdollista mennä. No, sitten tuli vinkki Protu-leiristä, ja hän kävi sen. Innostui siitä niin paljon, että kävi koulutuksen, ja oli seuraavana kesänä apuohjaajana.

Minua ei pakotettu, vaan menin ystävän kanssa ihan mielelläni leirille ja ihan kivaa siellä olikin. Nyt vanhin lapseni on 15 täyttämässä, mutta hän ei ole menossa leirille. Hän ei ole pätkääkään kiinnostunut ja koska kaveritkaan eivät mene, niin vielä vähemmän oli asiaan kiinnostusta ja en todellakaan pakottanut. Isovanhemmat, varsinkin anoppi, on asiasta nalkuttanut minulle, mutta tunnen tyttäreni. Meidän perheessä minä ja lapset kuulumme kirkkoon, mies on sieltä eronnut jo parikymppisenä.

Ei pakotettu, menin kun kaveritkin meni. Omalta lapselta kysyin että haluaako oikeasti mennä -mulle olisi ollut melkein helpompaa jos ei olisi mennyt- ja lapsi halusi. Saa nähdä haluaako nuorempi mennä

Menkää kaikki vinkujat protu-leirille, tuolle vasemmistojunttien puiden halaamisleirille niin tiedätte mitä on kurja elämä tulevaisuudessa.

Itse olin rippileirillä ja lapseni myös. Kaikilla menee keskivertoa paremmin.

Pakotettiin. Eipä se paljoa kiinostanut koulukiusattuna sinne mennä, mutta piti mennkä koska vanhempien mielestä niin kuuluu tehdä. Koska hekin kävivät vaikkei uskovaisia olleetkaan. En ole vieläkään tehnyt sillä mitään. Kirkkohäät ei ole mulle tärkeät. Voin mennä hyvin naimisiin vaikka maistraatissa jos tarve taatii. Mikäli lapsia saan en aido pakottaa. Saavat itse päättää.

Mä käytännössä pakotin esikoiseni. Siitä käytiin aika kiivasta keskustelua, koska mun mielestä rippikoulu kuuluu käydä. Ei olla mitenkään uskovaisia, kirkossa käydään vain perinteisesti ristiäisissä, konfirmaatiossa, häissä ja hautajaisissa.

Tyttö on kiitellyt jälkikäteen. Myönsi heti, että onneksi tuli mentyä. Ihan sen takia, että sai todella hienoja muistoja leiriltä ja muistelee sitä vieläkin vuosia myöhemmin.

Arvasin tämän.

Itse menin koska kaveritkin menivät ja koko suku sitä odotti.

Vihasin joka hetkeä siellä. HYI HELVETTI!

Kuinka joku voi viihtyä jossain jossa tuputetaan uskontoa aamusta iltaan ja päivä päättyy johonkin yhteislauluun.... hhrrrrrrrr......

Minä menin koska kaveritkin menivät. Oli ihan hauska reissu. Paljon uintia, sekalasita urheilua, nuoria naisia ja hyvää ruokaa. Ja tulin siihen tulokseen, että jumala rikkoi kuudetta käskyä, kun tuikkasi Marian paksuksi. Isonen oli sitä mieltä ettei kannata kertoa mielipidettä papille.

Ei pakotettu. Kävin riparin. Enkä pakottanut lapsianikaan ja hekin kävivät riparin.

Ei pakotettu, -80luvulla pienessä pohjois-karjalan kunnassa "kaikki" kävivät riparin, ei varmaan kenellekään tullut mieleen kyseenalaistaa??! Kaverit meni, itsekin menin.

Omista lapsista kaksi on käynyt rippikoulun, hirveesti ei asiasta ole edes keskusteltu, aika itsestäänselvyys ollut heillekin, enemmänkin kavereiden , kuin uskonnon takia!!

Tosin vanhin lapsi on riparin jälkeen ollut srk toiminnassa kerho-ohjaajana ja isosenakin