Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Häiden järjettömyys
12.05.2016 |
Onko yksikään mies oikeasti ollut kiinnostunut häistä, niiden valmistelusta tai mistään niihin liittyvästä? Olen ollut koko elämäni aikana yksissä häissä, enkä jaksa mennä enää kertaakaan todistamaan yleiseksi todettua kaavaa: nainen väkertää, stressaa, suunnittelee häät kuin ne olisivat hänen yksinvaltiasfestivaalinsa. Kaikki häät ovat poikkeuksetta feminiinisiä, eikä sulhasen kädenjälki näy valehtelematta missään.
Eikö tunnu vähän autistiselta vääntää omia juhlia joissa toinen osapuoli ei ole missään kosketuksessa, vaikka juhlan aiheena on avioliitto eli kahden ihmisen välinen liitto? Siis eikö kukaan muu nää tässä koko juhlatouhussa tätä häröyttä?
Eniten häpeän naisia jotka "haaveilivat häistä pikkutytöstä asti". Ei siis aikomustakaan ottaa miestä mukaan suunnitteluun, vaan myönnetään että häät on naisen prinsessapäivä ja näytön paikka. Huh Huh. Mistä lapset edes saavat jotain hää- ja aviomatskua päähänsä?
Niin että eikö häiritse ettei sulhasta kiinnosta pirun vertaa koko juhlat, vaan hän vain tulee paikalle kun morsian leijuu jossain omassa kuplassaan lautasliinoineen unelmineen?
No, kai tämä järjestely symboloi avioliittoa ja suhdetta tietyllä tavalla; nainen sitoutuu ja mies tuijottaa muita naisia ja runkkaa pornollle kiinnostumatta kotitaloudesta.
Kiva jos sinulla ja mussullasi oli erilaiset häät kuin kuvailemani, mutta kyllä tämä vastaa suurinta osaa hääjuhlista.
Kommentit (70)
Itse voisin mennä tyyliin "ruokatunnilla puku päälle ja menoksi" :) Hirvittää ajatuskin jostain vuoden mittaisesta suunnittelusta kaikkine yksityiskohtineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse voisin mennä tyyliin "ruokatunnilla puku päälle ja menoksi" :) Hirvittää ajatuskin jostain vuoden mittaisesta suunnittelusta kaikkine yksityiskohtineen.
Tarviiko pukua? o_O
Mä en tarvinnut pukua :) Meillä oli vihkiminen todistajien läsnäollessa, ja erittäin romanttinen "hääjuhla" kahdestaan kotona sen jälkeen. Ei tarvinnut mitään ahdistavia kahvitteluja sukulaisten kanssa :D Se oli meidän kahden yksityinen juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onneksi se häähössötys alkaa olla naurettavaa jo naistenkin silmissä ja yhä useammat eivät näe avioliitossa järkeä ylipäätään.
Eihän siinä olekkaan järkeä.
Mutta kun ei tässä maassa voi olla avoliitossakaan vapaasti.
Kun valtio määrittelee sitäkin.
Raha-asiat ja parisuhde pitäisi erottaa täysin toisistaan.
No ei pitäisi.
En itse ala todellakaan kenenkään muijaa elättämään miehensä sijasta.
Miksi sinun pitäisi elättää ketään?
Aika monen kohdalla mies maksaa isomman osan kuluista, kun nainen haluaa tehdä lapsia vaikkei tienaa yhtä hyvin eikä porsiminen saakaan uraa lähtemään nousukiitoon.
Jos parisuhde ei ole syy elättää niin muija nostaa tukia eli minä olen mukana häntä silloin elättämässä.
Ratkaisu on helppo. Tuet pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse voisin mennä tyyliin "ruokatunnilla puku päälle ja menoksi" :) Hirvittää ajatuskin jostain vuoden mittaisesta suunnittelusta kaikkine yksityiskohtineen.
Tarviiko pukua? o_O
Tarkemmin ajatellen ei... :) Mutta pitää jotain spesiaalia olla, että se eroaa jostain verotoimistokäynnistä :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmeellinen aloitus. Yleensä jos kaksi ihmistä solmii avioliiton, he molemmat haluavat sitä. Voi olla, etteivät miehet yleensä stereotyyppisesti ole niin kiinnostuneita juhlien järjestelyistä. Mitä sitten? He ovat kuitenkin kiinnostuneita pääasiasta, eli avioliitosta, kun kerran naimisiin ovat menossa. Ja monesti miehet haluavat ne häät, eivät vain halua suunnitella niitä yksityiskohtaisesti. Moni nainen taas haluaa. Itse haluan superminimaaliset häät, mutta en silti ymmärrä oikein ap:n aloituksen ajatusta. Vähän katkeralta kuulostaa jotenkin.
Poikkeuksellisesti vastaan suoraan aloitusviestiin.
Omissa häissäni sulhanen oli aloitteellinen ja jopa kiinnostuneempi hääjärjestelyistä kuin minä. Teimme kaiken yhdessä, ja sulhasen kädenjälki näkyi ihan samoin kuin minunkin. Meidän molempien ystäviä esiintyi juhlassa, pidimme molemmat puheen, osallistuimme molemmat sekä suunnitteluun ennen häitä että jälkitöihin seuraavana päivänä. Tuotimme yhdessä häälehden, johon molemmat kirjoittivat. Häät olivat meitä suuresti yhdistävä asia.
Olen ollut myös todistamassa tilannetta, jossa sulhanen ja bestman somistavat juhlatilaa seuraavan päivän häitä varten. Morsian ei ollut paikalla, vaan oli antanut tehtävän tulevalle miehelleen, joka hoitikin sen oikein hyvin. Näissä häissä sulhanen oli selvästi aktiivisempi osapuoli, morsian jossain määrin passiivinen. Liitto vaikuttaa kuitenkin onnelliselta ja tasa-arvoiselta. Myös monissa muissa mieheni ystäväpiirin häissä sulhanen on ollut oikein osallistuva. Minusta se kertoo siitä, että naimisiinmeno on yhteinen asia, eivätkä häät itsessään ole pääasia.
Tuntuisi varmaan omituiselta seurata aloituksessa kuvailtuja häitä, joissa vain toinen (olipa kyseessä morsian tai sulhanen) toteuttaisi vain omaa unelmaansa. Silloin ollaan mielestäni menty vähän metsään, eikä se välttämättä lupaa hirveän hyvää avioliitollekaan - jos häät juhlana ovat isompi juttu kuin naimisiinmeno, liittokaan ei ehkä ole vahvimmalla mahdollisella pohjalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko tässä ketjussa yhtäkään miestä? -_-
Kun miehelle on aivan kauhistus esitellä itseään ja muijalle aivan kauhistus olla tekemättä niin, niin kuinkahan usein kompromissiksi riittää että naimisiin kuitenkin mennään, mutta maistraatissa ja kuinka monessa tapauksessa itkupotkuraivarin kautta pidetään ne rinsessahäät...?
Kyllä yhdessä suunnitellaan silloin kun miehen näkemys on sama kuin muijalla.
Alue: Aihe vapaa
Aika monen kohdalla mies maksaa isomman osan kuluista, kun nainen haluaa tehdä lapsia vaikkei tienaa yhtä hyvin eikä porsiminen saakaan uraa lähtemään nousukiitoon.
Jos parisuhde ei ole syy elättää niin muija nostaa tukia eli minä olen mukana häntä silloin elättämässä.