Mieheni saa pelottavia raivokohtauksia

viestit 18 ja 20 myös apn kirjottamia :) unohdan aina vaan merkata

Vierailija kirjoitti:

Minun mieheni lyönyt nyrkillä olohuoneen seinään 3 reikää ja kahteen oveen reiät..

Riskin ja ennakkoluulottoman kuuloinen kaveri. Saattaa olla melkoinen iskuvoima?

Narsisti, jolla on hoitoa vaativa mielenterveysongelmiaa. Lähde suhteesta heti!!

Minun mielestäni erityisen pahalta kuulostaa tuo että mies ei ota vastuuta omasta raivostumisestaan vaan siirtää sen apn syyksi. Ja toinen todella huolestuttava seikka on se että ei suostu hakemaan apua. Kolmas se että raivokohtaukset ovat toistuneet.

Mielestäni apn kannattaa oikeasti miettiä vakavasti tilannetta. Itse laittaisin yhdessä jatkamisen ehdoksi parisuhdeterapian tai jonkun muun vastaavan avun. Jos mies ei suostu sinne eroaisin. En haluaisi hukata aikaa suhteeseen johon en voisi hyvällä omallatunnolla hankkia lapsia koskaan tai ainakaan vuosiin. Ei lasten kuulu joutua pelkäämään kotonaan tuollaista kiukuttelua ja raivoamista. Eikä vaimonkaan kuulu elää koko ajan varoen miehen raivoa.

Tsemppiä ap jatkoon.

Mulla oli raivokohtauksia. Ihmettelin niitä koko aikuisiän, kunnes sitten selvisi, että sairastan vakavaa sairautta, joka liittyy aivokudokseen.

Tarkistuta miehesi pää, ettei siellä ole kasvainta tai jotain. 

Vai käyttääkö alkoholia? Alkoholilla saa myös aika lahjakkaasti tuhottua aivokudosta. 

Kyllähän kipsilevyyn tulee reikä helposti. Ja nykyovetkin on jotain pahvikennoa sisältä. Mun mies löi kerran nyrkin läpi ovesta kun tuli rahasta riitaa. Seuraavana päivänä haki vähin äänin rautakaupasta uuden välioven ja vaihtoi sen. Ei ole tapahtunut toiste ja tuosta on yli 10v. Mutta älkää nyt helvetissä tehkö lapsia tuollaisten sekopäiden kanssa. Voi vaan kuvitella miten hyvää pikkuvauvan öinen rääkyminen ja väsyneen naisen jäkätys tekee impulssikontrollin puutteesta kärsivälle raivohullulle.

Tupakointi voi myös vahingoittaa hermostoa.

Kamojen paiskomisesta on lyhyt matka ihmisten paiskomiseen. Mun exä heitti vihasena tietokoneen näyttöjä, puhelimia, potki auton oven sisään jne. Sanoin että pelottaa paljon se käytös ja tämä vastasi että "en mä koskaan ihmisiä nönnönöööö". Muutama kuukaus myöhemmin se oli sit mun pää mitä hakattiin seinään. Mies oli järkyttynyt kun nousin ylös ja sanoin lähteväni ulos, ja tuun hakemaan kamani kodista myöhemmin. Kävelin kaupungin asuntotoimistoon ja sanoin ottavani vastaan minkä tahansa asunnon, lähin rehvakkaille päiväkänneille. Muutin pois 4 päivää myöhemmin. Olin silloin 22.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sillä oli vaihtoehtoja, mutta se luulee, että noin saa tehdä. Ja ei, en usko, että tilanteet ovat syytäsi. Jos tekisit oikeasti jotain todella häiritsevää, niin sinun olisi helppo lopettaa se ja tekisitkin niin, koska tuo käytös pelottaa sinua. Ihan turhaan se selittelee noin. Ei tuo ole mikään pieni varjopuoli, eikä luultavasti edes ainoa. Et näe tuota puolta kaiken aikaa, koska mies lohkoo sen erilleen. Siksi sinustakin voi tuntua uskomattomalta, että sama mies voi olla välillä niin mukava ja välillä juuri kuten kuvailit. Kun mies ei keskustele kunnolla, sinun on varmasti vaikea saada keskusteltua siitä, että hän hakeutuisi terapiaan.

Kolme vuotta voi tuntua nyt pitkältä taipaleelta, mutta jälkeenpäin pieneltä pätkältä elämää, jos jätät suhteen sikseen. Tee itsellesi ja maailmalle hyvä työ ja karsi tuo mies geenipoolista, äläkä perusta perhettä hänen kanssaan.

Kiitos näkemyksestäsi. Itseä helpottaa kun voin avautua tästä ja ulkopuoliset voivat kertoa miltä tämä heistä kuulostaa! Onhan se outoa miten mies voi muuttua sekunneissa ihan eri ihmisestä toiseksi :(. Mun pitää alkaa miettiä tän suhteen lopettamista aivan kuten sanoit. Tänään sanoin taas miehelleni tosta sen käytöksestä niin sovittiin että molemmat rauhottuu vähän. lupasi ettei enää hakkaa asioita, mutta ei kuulostanu kovin aidolle mun korviin ku on luvannu aikasemminki. ehkä meidän molempien pitää vielä kasvaa paljon ja oppia tästä suhteesta. jos mitään isoa muutosta ei nyt ala tapahtumaan :( on vaan vaikea luopua toisesta joka on ollu sun elämässä jo niin kauan.

Oletko kokeillut ottaa itsellesi aikaa ja tilaa raskaan työpäivän jälkeen ja rentoutua, jotta jaksaisit olla paremmalla tuulella? Ja jos teet näin, saatko sitä tilaa, vai odottaako mies, että olet saatavilla ja heti kiinnostunut hänen asioistaan?

Ja mitä tulee miehen herkkyyteen ja mahdolliseen traumataustaan: haavoittuva ihminen voi kehittää itselleen paksun kuoren itsetehostusta ja oikeutusta kestääkseen elämää. Se on aivan ymmärrettävää. Mutta tuossa kuviossa myös sinä olet aika-ajoin hänen "vastustajansa" ja saat silmillesi hänen raivokohtauksiaan. Vaikka kuinka ymmärtäisit, hyväksyisit, tukisit ja rakastaisit, tuo asetelma ei korjaannu sinun voimin. Ainoastaan ammattiapu ja oma vahva motivaatio voivat mahdollisesti muuttaa miehen. Jos apu, jota voidaan tarvita pitkään, ei kelpaa, ei sinunkaan tarvitse panostaa suhteeseen. Ainakaan sinun ei tarvitse tuntea syyllisyyttä.

-9

Mun ex ainakin oli oikeasti sairas päästään. Hajotti ensin kotia, sitten alkoi rajoittaa menemisiäni, itse häipyili vaikka pariksi viikoksi pettämään/ryyppäämään, eikä yhtään ajatellut olisko lapsille ruokarahaa tms.

Lopetti juomisen, mutta hänestä tuli aivan sairaan vainoharhainen kaikesta. Häntä seurattiin tai minä petin töissä tms?  No jotenkin sai uuden naisen itselleen, mutta on kuulemma kohdellut häntä yhtä huonosti ja kai sai jo kengän kuvan persuuksiinsa.

Ei noi muutu. Kodin rikkominen on alkua vasta vielä pahemmalle! Eri asia, jos kerran niin tehtyään suostuisi heti käsittelemään asian ja menemään hoitoon, niin voisi uskoa, että olisi joku hetkellinen mielenhäiriö, mutta toista syyllistävät tai tapahtuman jälkeen katoavat eivät tee muuta kuin hetkeksi pakenevat itseään, kunnes toinen on antanut anteeksi ja kaipaa taas. Ja sitten kaikki jatkuu kuin ennenkin ilman mitään keskustelua tapahtuneesta. Näin meillä meni yli 15 vuotta! Onneksi ei enää tuollaista miestä tarvitse pelätä. Pari kertaa oli henkikin nimittäin lähteä, kun jahtasi ekavana puukon kanssa ja kerran oli hirttäytymässä lasten silmissä suihkuletkuun - huh huh!

Olen kuullut, että hänellä olisi bipo-diagnoosi, mutta en voi tietää, koska hänessä ei ollut koskaan vikaa ja salasi kaiken multa muutenkin.