Apua, taidan olla nykyään kokoa 38... jestas mikä plösö :(
Olenhan minä huomannut lihoneeni, mutta vaatteet joita olen käyttänyt ovat olleet ilmeisesti tarpeeksi venyvää sorttia. Nyt kuitenkin kokeilin joitain vanhoja vaatteitani: koon 34 vaatteet eivät mene päälle ollenkaan ja 36 näyttää aika pinkeältä myös. 38 vaatteita en omista, mutta sehän alkaa olla jo sellainen isojen naisten koko. Tukevien vähintäänkin.
Enpä päässyt sitten kesäkuntoon tänäkään vuonna tosiaan... Ihan kauhistuttaa kun pitää uusia vaatekaapin sisältöä niin että ostan isompia ja anteeksiantavia vaatteita. Kuvottaa kun kaikki vaatteet kinnaa päällä...
Kommentit (64)
Mä ihan oikeasti tajuan ap:tä. Olen ollut koko aikuisikäni (yli 20 v) kokoa 34-36, paitsi raskausaikoina. Nyt mittailin itseäni ja tajusin, että mun pitäisi oikeasti käyttää kokoa 38, enkä voi millään sanoa olevani tyytyväinen kokooni ja kehonkoostumukseeni just nyt.
Tiedän, että tämä ajatus tuntuisi kauhean pikkumaiselta, jos oikeasti vaikka sairastuisin ja lihoisin 20 kiloa. Tai sairastuisin ja laihtuisin 20 kiloa. Mutta on rehellisyyttä myöntää pikkumaisuutensa.
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä ihmettä? Liikun paljon ja syön suht terveellisesti ja silti käytän välillä kokoa 38 ja yleensä kokoa 36 enkä koe itseäni järkyttäväksi plösöksi? Joihinkin 36 yläosiin ei välttämttä mahdu tissit, niin pakko ottaa 38. Täytyypä ruveta kitukuurille tästä sitten, jos kerta näin on.
Niin siis olet lihaksikas ja rintava? Kropan muodolla ja koostumuksella aika huomattava merkitys tässä... Minä en ole yhtään lihaksikas ja olen lyhyt. Rinnatkaan ei mitenkään suuret. Koon 38 miellän isoksi kooksi, mutta voihan se iso koko tietysti tulla myös raamikkuudesta ja rinnoista. -ap
Vierailija kirjoitti:
Tähän liittyen, ootteko huomannu että vaatteiden mitoitukset on selvästi muuttuneet? Olin teininä (nyt puhutaan siis 90-luvusta...) tosi laiha ja farkuissa tuumakoko aina 30/34... Nykyään 27/34 :D :D Luulis että tuuma on tuuma nykyäänkin mut vaatteessa ei sit kuitenkaan :))
Vanity sizing... Silloin 90-luvulla rintaliivienkin oikea ympärys oli se mitä mittanauha näytti.
Vierailija kirjoitti:
Mä ihan oikeasti tajuan ap:tä. Olen ollut koko aikuisikäni (yli 20 v) kokoa 34-36, paitsi raskausaikoina. Nyt mittailin itseäni ja tajusin, että mun pitäisi oikeasti käyttää kokoa 38, enkä voi millään sanoa olevani tyytyväinen kokooni ja kehonkoostumukseeni just nyt.
Tiedän, että tämä ajatus tuntuisi kauhean pikkumaiselta, jos oikeasti vaikka sairastuisin ja lihoisin 20 kiloa. Tai sairastuisin ja laihtuisin 20 kiloa. Mutta on rehellisyyttä myöntää pikkumaisuutensa.
Minäkin olen ollut aina ennen pienikokoinen ja hoikka. Olen aina mieltänyt itseni siroksi, joskin tukevat jalat aina olleet ja reisissä selluliittiä. Mutta nyt kun pullottaa maha, selluliittiä on huomattavasti enemmän kuin ennen, reidet hankaavat yhteen kävellessä (hyi!) ja vanhat rintsikat kiristävät kun ympärys on liian pieni, niin kyllä tämä ahdistaa. Vaikka joillekin voisi olla normaalia, minulle tämä on merkki siitä että olen antanut itseni rupsahtaa ja se harmittaa hirveästi. En ole ollut koskaan raskaana, se on hyvä syy kehon muutoksille. -ap
Typerä alotus ja varmasti tiedät sen itsekkin. Varo vaan, kun karma kolahtaa ja huomaat olevasi kokoo XXXXXl. T: Koko 38
On totta, että tietyllä ruumiinrakenteella 38 on oikeasti aika iso koko. Ja muutenkin sellanen medium. Yök...
Miettikääpä niin päin te, joilla normaali vaatekoko on 38: jos lihoisitte niin paljon, että joutuisitte käyttämään kokoa 42, niin varmaan harmittaisi? Toiset ovat luonnostaan sirompirakenteisia, joille normaali vaatekoko on 34, ja kyllä se kahden vaatekoon kasvu tarkoittaa sitä, että aika reippaasti on lihonut.
Tsemppiä ap laihdutukseen!
mit vit?
53 kg, 173 cm, 91-63-92 ja olenn kokoa 38 :D en voisi olla tyytyväisempi.
Näistä viesteistä päätellen täällä kaikki ovat plösöjä! :D ap älä välitä näistä! Saat varmasti kokosi takaisin!
hahhah kirjoitti:
mit vit?
53 kg, 173 cm, 91-63-92 ja olenn kokoa 38 :D en voisi olla tyytyväisempi.
Sinulla tulee pituudesta tuo koko... Minä olen sinua reilusti lyhyempi ja olen myös painavampi, vyötärön ympärys suurempi myös samoin lantion. -ap
Mä ymmärrän ihan hyvin. Itse olen ollut aina tosi pitkä ja hoikka eikä mun koskaa oo tarvinnut tarkkailla mun syömisiä. Nyt aikuisena aineenvaihdunta on kuitenkin hidastunut ja nollakoko ei enää menekään päälle - onhan se shokki. Vatsamakkaran pois saaminen on tosi hankalaa, koska en koskaan ole laihduttanut. Oon vielä vähän vaiheessa, pitäiskö tässä yrittää laihduttaa vanhoihin mittoihin vai ei? Normaalikokoinenhan olen, mutta silti lihominen tuntuu oudolta.
Ite oon kokoo 52-54 ja aattelin viel lihottaa vähä 😏
N17 135 kg
hahaa kirjoitti:
Kyllä on sulla pienet ongelmat. minä invalidisoidun pikkuhiljaa, en tiedä yhtään koska joudun pyörätuoliin, joudun kuitenkin. ja joku murehtii kun koko 38 on isojen naisten koko. Voi jumala*ta.
Sus sentään. Ja jotkut kun kehtaavat vielä murehtia mitä huomenna laittavat ruoaksi, ja sinä sentään voit joutua jossain vaheessa pyörätuoliin.
Vierailija kirjoitti:
Mä ymmärrän ihan hyvin. Itse olen ollut aina tosi pitkä ja hoikka eikä mun koskaa oo tarvinnut tarkkailla mun syömisiä. Nyt aikuisena aineenvaihdunta on kuitenkin hidastunut ja nollakoko ei enää menekään päälle - onhan se shokki. Vatsamakkaran pois saaminen on tosi hankalaa, koska en koskaan ole laihduttanut. Oon vielä vähän vaiheessa, pitäiskö tässä yrittää laihduttaa vanhoihin mittoihin vai ei? Normaalikokoinenhan olen, mutta silti lihominen tuntuu oudolta.
En ole minäkään koskaan laihduttanut, mutta nyt kai se sitten on pakko, en ole ollenkaan tyytyväinen tähän kroppaan. Tuntuu ahdistavalta, kun kävellessä hölskyy ja tutisee ja muutenkin joka paikka pursuaa. -ap
Itsekin aika punkero vielä vaikka 10kg lähtenyt. Nyt oon siis 168/59 ja helkkarin vaikee saada tästä alaspäin. Treenaan 2h pvssä, pitäs vissii jättää liha ja vklopun herkuttelut kokonaan pois
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ymmärrän ihan hyvin. Itse olen ollut aina tosi pitkä ja hoikka eikä mun koskaa oo tarvinnut tarkkailla mun syömisiä. Nyt aikuisena aineenvaihdunta on kuitenkin hidastunut ja nollakoko ei enää menekään päälle - onhan se shokki. Vatsamakkaran pois saaminen on tosi hankalaa, koska en koskaan ole laihduttanut. Oon vielä vähän vaiheessa, pitäiskö tässä yrittää laihduttaa vanhoihin mittoihin vai ei? Normaalikokoinenhan olen, mutta silti lihominen tuntuu oudolta.
En ole minäkään koskaan laihduttanut, mutta nyt kai se sitten on pakko, en ole ollenkaan tyytyväinen tähän kroppaan. Tuntuu ahdistavalta, kun kävellessä hölskyy ja tutisee ja muutenkin joka paikka pursuaa. -ap
MItä valitat koko ajan AP? Tee niille hölskyville läskeille sitten jotakin äläkä inise
hahhah kirjoitti:
mit vit?
53 kg, 173 cm, 91-63-92 ja olenn kokoa 38 :D en voisi olla tyytyväisempi.
Varmasti upea kroppa mutta jännä että sulla on alipainoiseksi noinkin "leveät" mitat, itse siis olen 171cm/55kg ja mitat 84-59-89 :O
Ymmärrän tavallaan ap:ta, vaikka samalla tuo pinnallisuus ahdistaa. Mutta olen samanlainen, ahdistun jos lihon yhtään, vaikka olen kokoa 34. Mutta tämä ahdistuminen ahdistaa, sillä on todella turhauttavaa ja väsyttävää olla jatkuvasti niin ylikriittinen ja ankara omaa kroppaansa kohtaan. Siksi olen ollut huojentunut siitä, laihuuden ihannointi on selvästi väistymässä ja ihmiset ovat tyytyväisiä itseensä. Minäkin haluaisin olla.
Minä opin tavallaan hyväksymään itseni kun sairastuin. Olin nuorempana alipainoinen ja syömishäiriöinen, sairauden ja lääkkeiden myötä (mm. kortisoni) paino nousi ensin normaalipainoon ja sitten sen yli. Vaatekoko on 40/42, pituus 166 ja paino 80 kg. Laihimmillaan painoin 45 kg. Oikeastaan 70-75 kg oli eniten mun mieleen joten jos tästä vielä laihdun niin en tuon enempää ainakaan halua laihtua :)
Antaisin mitä vain siitä että saisin terveyteni takaisin. Siksipä paino tai vaatekoko on ihan toisarvoista. Olen ylpeä itsestäni että olen ylipäänsä jaksanut nämä vuodet! En kuitenkaan halua tästä enää lihoa mutta se ei ole yksin minun käsissäni. Vaikka kyllähän joku vääräleuka sanoo kohta ettei kortisonitabletissa ole kaloreita.
Kyllä on sulla pienet ongelmat. minä invalidisoidun pikkuhiljaa, en tiedä yhtään koska joudun pyörätuoliin, joudun kuitenkin. ja joku murehtii kun koko 38 on isojen naisten koko. Voi jumala*ta.