Mitä mieltä olette? Jos pitää vauvaa lattialla alusta alkaen ja rohkaisee liikkumiseen niin lähtee aikaisemmin liikkumaan.
Meillä on kumpaakin lasta pidetty n. 3 kk:n ikäisestä lattialla. Esikoinen lähti ryömimään n. 6 kk iässä ja kävelemään 10,5 kk:n iässä. Nyt kuopus 9 kk, ehkä vähän hitaamin oppi ryömimään mut ryöminyt n. 1,5 kk ja nyt n. 3 viikkoa sitten oppi tukea vasten seisomaan.
Lähipiirissä taas on yksi lapsi, joka 1v.1kk jota pidetty enimmäkseen sylissä ei siis pahemmin lattialla. Ryömisvaiheet jäivät väliin. Nyt vasta kävelee muutamia askelia ja aika hataraa on kävely. Meillä taas esikoinen käveli 1v1kk -iässä kun vanha tekijä. Oikein päiväkodissa ihmettelivat hänen hyvää motoriikkaansa.
Olen kyllä jotenkin vakuuttunut, että jos lapsen vanhemmat olisivat enemmän rohkaiseet lasta eli pitäneet lattialla ja antaneet tehdä myös ns. " tutkimusmatkailuja" niin olisi varmasti kehittynyt nopeammin. Mutta vanhemmat aina vieressä rajoittamassa.
Tarkoitukseni ei ole arvostella kenenkään lastenhoitoa tai muuta sellaista mutta hassulta vaan tuntuu, että jotkut ns. ylivarjelevat lapsiaan tyyliin " Hui! ...ettei se vaan muksahda."
lattialla ja sylissä, muttei koskaan sitterissä. Käveli 9,5-kuisena. Annoin myös ulkona istua ja pyöriä maassa. Naapurissa oli samanikäiset pojat, joiden kummankaa äiti ei päästänyt lastaan pois rattaista ulkona ennen kuin yli 1-vuotiaina. Nämä ainakin oppivat kävelemään vasta paljon myöhemmin.