Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Minkä ikäisenä loptetitte oman äitinne huomioimisen äitienpäivänä?
08.05.2016 |
Itse en oikein näe enää äitienpäivän pointtia, enkä viitsinyt soittaa äidilleni tänään, kun näimme juuri viime viikolla. Ymmärrän, että lapsi suhtautuu omaan vanhempaansa palvovasti, mutta näin aikuisena suhteemme on jo aika erilainen, vaikka sinänsä ihan hyvissä väleissä olemmekin. Kun en itse hyväksy lasten hankkimista, tuntuisi aika hölmöltä onnitella äitiäni valinnasta, johon minulle ei ollut osaa eikä arpaa.
Kommentit (36)
-1/5
Mut jos totta niin kai sen tekstiviestin sentään voi laittaa jossa lukee "hyvää äitienäpäivää :)" itse laitoin vaikka näin äitiä toissapäivänä ja juotiin ennakkoon äitienpäiväkaffet.
Haluan kertoa sen että äitini on rappioalkoholisti joten voitte kuvitella millasen lapsuuden sain.. että periaatteessa mulla olisi jopa syy olla onnittelematta äitiä ja en minäkään ikinä ole palvonut vanhempiani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tottakai äitiä pitää muistaa iästä huolimatta! Ja vaikka sinulla onkin aatteesi nii voisit silti omaa äitiäsi muistaa, hän on sinusta huolehtinut ja kasvattanut. Varmasti olisi ilahtunut soitostasi..
Kuten sanoin, näin äitiäni juuri viime viikolla. Huolehtiminen ja kasvattaminen on itsestäänselvä velvollisuus, ei mitään, mistä pitäisi erikseen olla kiitollinen. Minä en ole pyytänyt syntyä. -ap
Äitisi on oikea onnentyttö kun on tuollainen tytär. Moni olisi aivan helvetin kiitollinen huolehtivasta ja hyvästä äidistä.
Minä huomioin kyllä kuolemaan saakka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole poika ja miniä muistanut minua mitenkään äitienpäivänä :'(.
Katso peiliin, vissiin kasvatuksessa vikaa, että olet kasvattanut pojastasi sellaisen, joka ei tajua huomioida muita merkkipäivinä yms. Miniälläsi ei pitäisi olla mitään tekemistä tämän asian kanssa.
Kävin katsomassa peiliin, ja näin siellä ihan mukavan äidin, mummon ja anopin, joka muistaa toisia anteliaasti juhlapäivinä.
No jos poikasi tykkäisi sinusta niin miksi ihmeessä hän ei muistaisi sinua?
t.kivikissaäiti
Yli vuosi sitten ja syynä siihen epäoikeudenmukaisuus lapsenlapsiaan kohtaan, jatkuva vähättely, asioihin puuttuminen mitkä itse halusin unohtaa omasta menneisyydestäni, jatkuva kadehtiminen, omien arvojensa nostaminen jalustalle, luulot siitä että oli aina oikeassa, epätasapaino ym. Kaikkea mahdollista mahtui lisäksi ja nyt voin hengittää rauhassa. Vanhempiaan ei voi valita! Isä sentään tärkeä edelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, olet kauhea
Tämä taisikin olla yllättävän herkkä asia palstan äideille. Pahoittelen mieliharmia, jonka aloitukseni on saattanut aiheuttaa. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
21-vuotiaana. Asia ei aivan täysin liity omassa tapauksessani ikään vaan enemmänkin äitini käytökseen. Toisaalta ikä mahdollisti itsenäisen ajattelun: minun ei tarvi enää kärsiä äitini pahuudesta.
Ollessani 38, jolloin äitini ilmoitti ettei halua olla kanssani tekemisissä ja käski minun painua helvettiin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokaisena äitienpäivänä olen huomioinut, viimeiset viisi viemällä haudalle kukkia ja kynttilän.
Me juhlitaan äitienpäivää kyllä hautaan saakka ja synttäreitä myös
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko muita, jotka eivät erityisesti huomioi äitienpäivää, vaikka ovat äitinsä kanssa muuten väleissä? -ap
En unohda äitiäni ikinä. Äiti haluaa tarjota kakkukahvit ja oli nytkin tehnyt voileipäkakkua ja jäätelökakkua. Sitten kun hän ei enää jaksa puuhata, minä alan tehdä tarjottavat. Myös lapseni ovat hänelle tärkeitä ja olivat tietysti mukana mummilassa samoin kuin mieheni.
Miehen äiti on jo kuollut. Silloin, kun hän vielä eli, kävimme myös hänen luonaan. Kaipaan sitä ihanaa ihmistä, joka oli minulle kuin tervejärkinen mummo elämänohjeineen. Hän oli omaa äitiäni huomattavasti vanhempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ovatko vastaajat täällä naisia, vai miksi oma äiti on melkein kaikille noin tavattoman tärkeä?
Lopetin äidin muistamisen, kun muutin pois kotoa. Eli 19 vuotiaana.
Kaikki vuodet olin äitiä muistanut, tehnyt kortteja, ruuat, kakut.. Viinan voima oli kovempi.
Nykyään se itkee, kun ei lapsenlapset enää huomio. Niin kahdesti ollaan edeltävänä lauantaina siellä käyty kutsusta ja sankari jälleen naama jumissa.
Mä en omaa enkä lasteni äitienpäivää pilaa sillä naisella.
Alue: Aihe vapaa
Kävin katsomassa peiliin, ja näin siellä ihan mukavan äidin, mummon ja anopin, joka muistaa toisia anteliaasti juhlapäivinä.