Matemaattisten aineiden opeksi soveltuvuus
Hei! Onko palstalla matikan/kemian/fysiikan opettajia paikalla (tai asiasta muuten tietäviä)? Saanen pyytää teitä vastailemaan seuraaviin kysymyksiin (tai kertomaan työstänne muuten jotain):
- Pärjääkö työssä introvertti ihminen, vai onko opettajan aina oltava ulospäinsuuntautunut? Pidän kuitenkin ihmisistä ja olen ihan ystävällinen ja välillä seurallinenkin, mutta sellainen ujo ja arka tapaus, joka viihtyy paljon itsekseen. Onko toivoa?
- Entä tarvitseeko työssä olla erityisen älykäs? Eli kyseleekö oppilaat niin hankalia, ettei normaaliälyllä pärjää? Olen opiskellut matikkaa yliopistolla, ja koen, etten ole kyllin älykäs tutkijaksi. Onko mahdollisuuksia toimia opena?
- Oppiiko sitä opettamisen taitoa ajan kanssa, vai pitäisikö olla synnynnäinen taito selittää asiat ymmärrettävästi? Onko opettamistaitokin siis lahjakkuusasia vai enemmän kokemusasia? (jos lahjakkuus, niin voin hylätä open hommat saman tien)
Näitä kyselee siis myöhäisherännyt luonnontieteitä opiskellut kolmikymppinen naisihminen, joka ei edelleenkään tietä, mitä tekee elämällään. Harkinnassa on myös lääkis ja farmasia. Olen kiitollinen, jos joku vastaa.
Kommentit (27)
Minua harmittaa tuo, miten toistuvasti määrittelet itsesi sanoilla ujo ja hissukka. Olet varmasti paljon muutakin kuin tuota. Olen itse myös introvertti ihminen ja olen tehnyt ihan pari opettajansijaisuutta (nyt teen työkseni ihan muuta). En kokenut loppujen lopuksi intraversiotani ongelmaksi noiden opetustuntien aikana, vaan ennemmin kokemuksen puutteen. Olen kyllä tuntenut päätoimisena opettajana työskentelevän introvertin, joka sanoi itse kokevansa jatkuvan esillä olemisen raskaaksi. Minusta sinun kannattaisi kokeilla tehdä hiukan sijaisuuksia ja saada tuntumaa siihen, miltä opettajan roolissa oleminen sinusta itsestäsi tuntuu. Teit sitten mitä työtä tahansa, kunpa viskaisit romukoppaan tuon itsesi vähättelyn. Kirjoituksistasi kuultaa vahvasti sellainen ajatus, että olet omasta mielestäsi jotenkin huono, ja mukana kuvassa tietenkin tuo "ujo ja hissukka". Tuolla meinigillä vedät lokaan myös meitä muita introverttejä, jotka emme ole lainkaan huonoja missään mielessä.
Kiitos jälleen kommentoijille! Mukava kun kekustelua on virinnyt. Tuosta vähättelystä, on totta että minulla on hieman huono itsetunto, mutta ei se liity pelkästään tuohon sisäänpäinkääntyneisyyteen (tiedän, että monet introvertit ovat todella lahjakkaita joillain aloilla ja usein vieläpä mahtavia ihmisiä, ei siis mitään syytä dissata heitä) vaan yleensäkin siihen etten ole oikein lahjakas tai sopiva oikein mihinkään. En sovellu esim. fyysikoksi tai matemaatikoksi koska en ole riittävän lahjakas, mutta en ole myöskään sosiaalisesti lahjakas, en ole myöskään näppärä käsistäni. Urheillut olen kansallisella tasolla, mutta siihen sekin jäi. Ihmiset eivät tunnu arvostavan minua, minulla ei ole karismaa, en osaa johtaa (ei ole myöskään kiinnostusta johtotehtäviin), olen kiltti ja helposti höynäytettävissä. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.
Pahoittelut jos olen pilaamassa introverttien mainetta, ei olisi pitänyt käyttää alun alkaenkaan sitä termiä, vaan ehkä luuseri tms. olisi osuvampi. Ajattelin, että introvertti terminä olisi vähemmän henkilökohtainen, jotta ihmiset osaisivat kuvitella hieman perusluonnettani.
Vaikka tuntuu, ettei ole karismaa ja vapaa-ajalla aikuisten joukossa jää joukossa sivuun, se ei välttämättä kerro mitään siitä kuinka pärjää luokassa. Tämä ihan omasta kokemuksesta. Vaikutat kuitenkin sympaattiselta ja osaat ilmaista itseäsi. Tärkeä kysymys on mielestäni se onko sinussa päättäväisyyttä ja pystytkö pitämään puolesi.
Olin ennen opetusharjoittelua sijaisena pari viikkoa ja stressaannuin aika paljon. Koulutus auttoi tähän eikä harjoitustuntien pitäminen ollutkaan enää stressaavaa. Muutenkaan tuo sijaisuus ei antanut tuntumaa juuri ollenkaan siihen mitä oli tulossa.
Kiitos viestistäsi. Pelkäsin jo, että tyrehdytin koko keskustelun masentelullani! Heikkoja hetkiä sattuu toisinaan. Sinä sijaistanut, oletko nyt siis onnellisesti opettajan ammatissa? Oletko viihtynyt hyvin?
Tuo opettajuus on tullut nyt siksi mieleen, kun muistin, että lukiossa eräät opettajat ehdottivat minulle opettajan ammattia, vaikka olinkin todella sulkeutunut silloin, vielä enemmän kuin nykyään. Sitten toisaalta eräs tuttuni kerran nimenomaan varoitti minua koskaan ryhtymästä opettajaksi, en tiedä liittyikö tuo kommentti minuun vai ylipäätään hänen omiin kokemuksiinsa (hän oli matikan maikka).
Olen ihan pihalla nyt mitä pitäisi tehdä. Olisi kiva opiskella matikkaa, fysiikkaa ja kemiaa täällä tutussa yliopistossa nyt kun olen jo matikkaa opiskellut ennestäänkin, mutta sitten toisaalta se farmasia voisi olla turvallinen vaihtoehto työllistymisen kannalta. Hmmmmm. -ap
Olen ollut opettajana jo pitkään ja tyytyväinen valintaani. Ei se aina onnea ja auvoa ole ollut, mutta työ on erittäin mielekästä ja pidän lukiolaisista tosi paljon. Sikäli sinulla on paha paikka, että etukäteen on mahdoton tietää kuinka käy, jos ryhtyy opettajaksi. Aika paljon sinussa on samaa kuin itsessäni koulu- ja opiskeluaikana: introvertti, liian lahjaton tutkijaksi, itsetunto vähän niin ja näin, ujo ja arka, joka selviytyy kuitenkin esiintymisestä.
Jään edelleenkin aikuisseurassa enempi sivustakatsojaksi eikä seurani näytä useimpia erityisemmin kiinnostavan, mutta luokassa asemani on täysin toinen. Olen ollut alusta asti hämmästyttävän pidetty ja arvostettu, vaikka hiljaisesta miehestä olisi yhtä hyvin voinut tulla harmaa tyyppi, jota tuskin seinästä erottaa.
Introverttius ei ole ongelma open työssä, mutta huono itsetunto on. Opettajalla nimenomaan pitää olla vahva itsetunto. Jos joka asiasta heilahtaa ja aina miettii, miten huono on, ei tule jaksamaan. Open työ on semmoinen, että sen voisi AINA tehdä jotenkin paremmin, eikä se ole koskaan valmis. Loppuun palaminen on edessä, jos ei ole kanttia vetää rajoja sekä itselle että oppilaille.
Mikset voisi kokeilla tehdä sijaisuuksia? Kannattaa olla suoraan yhteydessä kouluihin ja matikanopettajiin.
T. tyytyväinen yläkoulun ope
Virat meillä ovat yleensä 3-4 aineen virkoja. Tietotekniikka siis neljäntenä. Palkka ei välttämättä ole sama, meillä ainakin kunnassa on tva-korvaus, jossa huomioidaan opetettavien aineiden määrä.
Matikka on laskemista peruskoulussa, mutta fysiikka ja kemia ovat sitä itseään ihan aidoimmillaan, ilmiöihin ja käsitteisiin tutustumista, perusvuorovaikutuksien ymmärtämistä, suureiden välisten korrelaatioiden löytämistä jne. Jos tykkää oikeasti puuhailla fysiikan ja kemian ilmiöiden kanssa laidasta laitaan, peruskoulun ope on ihan ykköstyöpaikka. Lukiossa liian kireä aikataulu rajoittaa kunnon tutkimusprojektien keksimistä jne.