Onneksi en ole äiti!
Äitienpäivän kunniaksi Facebook on taas täynnä mammojen viestejä siitä, kuinka ylpeitä he ovat äitiydestään. Loistavaa, jos ovat äitiydestään iloisia. En ole mitenkään äitienpäivää vastaan ja kyllä äidit ovat juhlansa ansainneet, maailmassa on hölmömpiäkin juhlia.
Meinasin kirjoittaa itse facebookkiin statuksen, että "Näin äitienpäivänä olen iloinen ja kiitollinen siitä, etten ole äiti. Onnea kuitenkin kaikille äideille!" Joku olisi kuitenkin ottanut nokkiinsa tuosta statuksesta, joten päätin olla julkaisematta. Niinpä jään tämän ajatuksen täällä teidän kanssanne nimettömänä :)
Kommentit (81)
Ja sitten, ap on ap ja hänen kommentissaan on lopussa ap joka tarkoittaa, että kommentoija on ap. Vähän on typerää olettaa, että ap in kaikki otsikon puolesta olevat mielipiteet.
Äsken, ennen lätkämatsiin tuli erään avustusjärjestöt mainos, että ajatteletko sinä, että tälläkin hetkellä liikakansoitetussa maailmassa kuolee lapsia aliravitsemukseen joka hetki. Äitienpäivänä? Katkeraa? Tilitystä? Avautumista? Rumaa? Ajattelematonta? Halveksivaa? Ajattelehan uudestaan miksi asioista puhutaan eikä kaunistella kakkuja.
Niin, luulisi että otsikon perusteella äitiydestä nauttivat ihmiset ymmärtäisivät ettei keskustelu ole heitä varten. Vauva-palstalla on niin monenlaista keskustelua, ei pelkästään perhe-elämän puolesta. En ymmärrä, mitä he täällä tekevät. Vai houkuttaako otsikko niitä ratkaisustaan epävarmoja ihmisiä kommentoimaan, että äitiys on ainut tie onneen. Katkeraa ja läpinäkyvää, sanoisin minä :)
Miksipä sitä ei saisi perustella valintaansa? Sillä jos ääneen sanot olevasi vela, niin heti kaikki on että miksi?
Se on sääli, että kaikki saavat lisääntyä. Äitiyteen pitäisi olla ajokortti tai perustutkinto. Myös isille. Eihän se säännöstely ole kivaa ja onneksi älyköt rajoittavat viettiään itse mutta muutamat tapaukset mitä tiedän, voi ei! Johtimet solmuun olisi parempi ratkaisu.
"En ole koskaan halunnut lasta, minulta on aina puuttunut tarve vanhemmuuteen. Olen kuullut varmasti jokaisen järki- ja tunneperustelun lasten hankkimisen puolesta, mutta ne eivät muuta sisäistä varmuuttani siitä, että tämä elämä, juuri tällaisena, on minulle oikea tie."
Maailmassa kuoli viime vuonna lähes kuusi miljoonaa alle viisivuotiasta lasta ja 300 000 äitiä. Heistä 95 prosenttia asui köyhissä tai keskituloisissa maissa.
Linkolan viesti suomalaisille ja maailman muillekin ihmisille on raju: ihmiskunta on menossa tuhoa kohti. Syynä siihen on liikakansoitus, talouskasvun ihannoiminen ja luonnonvarojen häikäilemätön käyttö.
Hyvää äitienpäivää, kakkua naamaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Eniten äitiydessä ehkä kammoksuttaa se, että hukkaisin itseni siihen äitiyteen. On paljon naisia, jotka ovat pelkästään äitejä ja joiden elämänpiiri kiertyy kodin ympärille. Se ei ole minua varten."
Mutta eihän sinun tarvitsisi sellaiseksi äidiksi ruveta. Varsinkin tuollainen kovin tiedostava ihminen osaa valita ja päättää toisin.
Minua niin naurattaa nämä velojen vouhkaamiset itsensä hukkaamisesta ja äitien elämän kiertymisestä lapsiin ja kotiin.
Olen päälle 50v nainen ja elämäni aikana olen tavannut lukemattomia äitejä ja ihan tavallisia naisia he ovat iloineen ja murheineen. Yhtään itsensä hukannutta en ole nähnyt. Mutta olisihan se hullua, että jos sellaisen ihmeen, kun uuden elämän synnyttäisit, olisit aivan kuin sitä ei olisikaan olemassa. Kyllähän lapsi, uusi ihminen, uusi elämä on niin ihmeellistä, ettei sitä nyt omaa lastaan voi olankohautuksella ohittaa.
Ihmisen elämässä on monia vaiheita ja jossain vaiheessa on se pätkä, kun lapsi on vauva ja elämä pyörii enemmän kodin ympärillä. Se ei ole itsensä hukkaamista, vaan itseen tulee jotain lisää, kun tulee äidiksi. Ihminen myös muuttuu elämänsä aikana, velakin. Kukaan ei ole valmis paketti, joka pysyy muuttumattomana kuolemaan asti. Jokainen muuttuu vuosikymmenien varrella ja niin pitääkin tehdä. Se on kehitystä, eikä itsensä hukkaamista. Myös vapaaehtoisesti lapsettomilla. Tuskin velakaan pysyy stabiilissa tilassa itsensä kanssa kaksikymppisestä kahdensankymppiseksi. Elämä muuttaa ja ikä meitä jokaista.
Mutta olen sitä mieltä, että jos ei halua lapsia, niin silloin on tosiaan parempi olla tekemättä niitä. Jos niitä haluaa, niin sydämestäni toivon, että jokainen niitä haluava saisi lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Miksipä sitä ei saisi perustella valintaansa? Sillä jos ääneen sanot olevasi vela, niin heti kaikki on että miksi?
No lähinnä kai tässä ihmetellään ap.n halua onnitella äitejä tyyliin, onnea, mutta onneksi en ole itse äiti.
Ap varmaan onnittelee hääpariakin, että onnea naimisiinmenosta, mutta onneksi en ole itse naimisissa.
On vain joitain tapoja, joiden mukaan odotetaan ihmisten käyttäytyvän. Ei 90 vuotiaalle mummolle mennä vanhainkodissa onnittelemaan, että onnea, mutta luojan kiitos en ole yhtä vanha, kuin sinä.
Tapoja, ihmiset tapoja.
Surunvalittelut, että miehesi kuoli syöpään. Onneksi oma mieheni on elossa.
Pahoitteluni avioeron johdosta, onneksi minä löysin kunnon miehen ja olemme saaneet liittomme toimimaan.
Vierailija kirjoitti:
Linkolan viesti suomalaisille ja maailman muillekin ihmisille on raju: ihmiskunta on menossa tuhoa kohti. Syynä siihen on liikakansoitus, talouskasvun ihannoiminen ja luonnonvarojen häikäilemätön käyttö.
Hyvää äitienpäivää, kakkua naamaan!
Niinpä. Toivottavasti äitisi olisi kuunnellut Linkolaa ja abortoinut sinut
Sano tuo avustusjärjestölle, olikohan Unicef joka hetki sitten mainosti, että tiesitkö, että lapsia kuolee aliravitsemukseen joka hetki. Ja hyvää äitienpäivää. Valistus ja tarve avustukseen on kai ajankohtaisin juhlapäivänä. Vai mitä olet mieltä? Torutko Unicefiakin? Huonoa käytöstä muistuttaa liikakansoituksesta kun me juodaan kahvia ja syödään kakkua. Tapoja, tapoja.
Helppoo ja vapaata siun elämä.
Hienoa, että olet tyytyväinen perheettömänä :).
Lähinnä tässä tullaan kommentoimaan ketjuun että minun elämäntapani on ainut oikea. Ohis. Ja tiedän miltä synnytys tuntuu, kaveri kertoi. Ota alahuulesta kiinni ja vedä se pääsi yli :D
Toivottavasti sinun osaltasi 72 elämä korjaa vahingon mihin vanhempasi ja Linkola eivät pystyneet. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Täytyy tunnustaa, että minun kokemukset äitiyden auvoon perustuvat lähinnä av-palstaan. Ei kovin montaa hyvää kertomusta perhe-elämästä. Enemmän sitä ettei mies huomioi. Ja nainen on yksin lasten kanssa, onnettomana. Ei muuten rohkaise.
Pidän lasten hankkimista moraalittomana ja vastenmielisenä tekona. Olen hyvin tyytyväinen, etten kuulu tuohon joukkoon. Lisäätyminen on ainoa teko, josta voisin edes harkita kuolemanrangaistusta.
Vierailija kirjoitti:
Eikö kellään muulla ole samanlaisia ajatuksia? -AP
On, mutta en ole feispuukissa ollenkaan eikä muutenkaan ole mikään tarve ilmoitella siitä, että olen vapaaehtoisesti lapseton. Minut tuntevat tietävät asian ja muilla ihmisillä ei ole minulle väliä.
Mutta eihän sinun tarvitsisi sellaiseksi äidiksi ruveta. Varsinkin tuollainen kovin tiedostava ihminen osaa valita ja päättää toisin.