Onko "kauheaa" kieltäytyä, kun sisko pyytää kummiksi?

Sanoin miettiväni asiaa, mutta vain sen takia, että mietin mahdollisimman "pehmeän" keinon kertoa, etten suostu. Siskoni tuntien hän loukkaantuu sydänjuuria myöten, varsinkin kun kyseessä on hänen ensimmäinen lapsensa. Onko teistä jotenkin vielä pahempi asia, jos lähisukulainen kieltäytyy kummiudesta verrattuna vähän kaukaisempiin sukulaisiin? Miten itse suhtautuisit, jos siskosi/veljesi ei suostuisi lapsesi kummiksi?