Miten tukea herkän pojan ( 14 v. ) itsetuntoa?

Apua oikeasti, olen huolissani 😞. Up!

Jaa'a. Sama ongelma täällä 2003 syntyneen pojan kohdalla. Säälittää välillä niin kovasti. Voi meidän rakkaat. ..

Milläs tavalla mieli on herkkä?

Tuleva ATM. Ei saa alle 18-v:ntä tyttistä ja siitä se sitten lähtee.

Kerro hänelle, että hän on teille aina paras ja rakas omana itsenään. Kerro myös että aito ihminen on aina aito verrattuna teennäiseen ihmiseen. Kannattaa pyrkiä kasvamaan siksi parhaaksi versioksi omasta itsestään.

Itkeskelee, ei ole sanavalmis, loukkaantuu luokkatoverien " läpästä ja on yksinäinen. Ap

Anna jonkun lassukan puhua sille järkeä.

Jo tieto siitä, että ihmiset ovat luonteeltaan ja temperamentiltaan erilaisia, voi helpottaa. Onko myös pohdiskeleva ja empaattinen luonne? Omanikäisistä ei välttämättä löydy mielekästä seuraa. Koita ohjata sellaisiin harrastuksiin, joissa voisi tavata samoista asioista kiinnostuneita fiksuja nuoria tai vähän vanhempiakin? Olisko esim. jonkin kielen opiskelu, pienoismallit, kamppailulaji (rauhallisemmasta päästä esim aikido, jaido, tai chi - niissä on tärkeää vastustajan kunnioitus), sarjakuvapiirtäminen, valokuvaus, jokin musiikkiharrastus...?

Äitinä et voi tehdä juuri muuta kuin tosiaan osoittaa, että välität, ja että hän on arvokas juuri sellaisena kuin on.

Höpö höpö nro 4. Herkät miehet on ihania. 

Löytyisikö pojalle harrastuksia jossa saisi olla kaltaistensa parissa? Herkkiä poikia on paljon. Monet harrastavat ainakin tietokoneita ja pelaamista.

Minä olin nuorena miehenä (ja olen edelleen) herkkä. Ei ollut oikein hyvää roolimallia silloin, vaan kuvittelin olevani luuseri. Olin kiinnostunut mm. musiikista, psykologiasta, keskustelemisesta, pelaamisesta, fantasiakirjallisuudesta. Onneksi aina oli muutama samanhenkinen kaveri. Nyt olen 30v, onnellisessa parisuhteessa, laaja ystäväpiiri. Teini-ikäisenä on rankkaa olla muita herkempi, mutta aikuisena siitä jopa nauttii.

Vierailija kirjoitti:

Itkeskelee, ei ole sanavalmis, loukkaantuu luokkatoverien " läpästä ja on yksinäinen. Ap

Aikuiset ovat masentuneina juuri tuollaisia. Voisiko poikasi olla masentunut? Mikäli tilanne olisi tällainen, hän on ehdottomasti oikeutettu kunnalliseen hoitoon asian tiimoilta. Nuorille on paljon tarjolla kaikenlaista mukavaa terapiaa kuten ratsastusterapiaa, musiikkiterapiaa, kuvataideterapiaa jne.

Onko luonnosta kiinnostnut? Retkeilyharrastus, partio tms. voisi myös sopia. Luonnossa liikkuminen tutkitustikin nostaa itsetuntoa. :) Siinä oppii huolehtimaan itsestään ja ottamaan vastuutta. Ja sopii hyvin herkemmillekin sieluille. :)

Kiitos näistä 😊. Poika on musikaalinen ja ensi sykdyn bändikerho voisi olla yksi mahdollisuus. Ap

Voi mennä ohi. Hanki pojalle harrastus. Noi valmentajat siellä pystyvät tukemaan nuorta. Meillä ainakin poika on saanut itseluottamusta juuri valmentajien vuoksi ja kun toimii ryhmässä.

Vanhin poika oli seurakunnan toiminnassa mukana. Siellä myös itseluottamus kasvaa kun asiallista porukkaa. Kannattaa kysellä. Meidän poika oli jossain nuorisokahvilatoiminnassa vapaaehtoisena.

Hanki koira. Villakoiratyyppisisiä voi ottaa myös kotiin jossa allergiaa. Selvitä ensin.

Meillä käy välillä ystäväkoira hoidossa ja kummasti tuo iloa perheeseemme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itkeskelee, ei ole sanavalmis, loukkaantuu luokkatoverien " läpästä ja on yksinäinen. Ap

Aikuiset ovat masentuneina juuri tuollaisia. Voisiko poikasi olla masentunut? Mikäli tilanne olisi tällainen, hän on ehdottomasti oikeutettu kunnalliseen hoitoon asian tiimoilta. Nuorille on paljon tarjolla kaikenlaista mukavaa terapiaa kuten ratsastusterapiaa, musiikkiterapiaa, kuvataideterapiaa jne.

Tarkkana tässä. On vieläkin olemassa terapeutteja ja psykiatreja, joiden mielestä herkkyys on sairautta joka pitää hoitaa pois. Et kai halua antaa tällaista kuvaa pojallesi?

Minäkin olin nuorena itkuinen ja herkästi loukkaantuva. Muistan jo silloin ärsyyntyneeni kun aikuisilla oli tarve uskotella, että vika on todella minussa, ei esim. luokkakavereissa jotka "piloillaan" heittävät kaikkea törkeää läppää ja kiusaavat muita.

Vierailija kirjoitti:

Anna jonkun lassukan puhua sille järkeä.

Häivy

Ehdottomasti joku iloa ja onnistumisen kokemuksia tuottava harrastus pojalle, sellainen joka vahvistaa itsetuntoa. Juuri tuo mainitsemasi musiikki on hyvä idea, musiikissa herkkyys on ehdottomasti eduksi! Herkkä on helposti taitavampi tulkitsija jne.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos näistä 😊. Poika on musikaalinen ja ensi sykdyn bändikerho voisi olla yksi mahdollisuus. Ap

Olet ihana äiti, kun välität ja huolehdit tuolla tavoin. Älä kuitenkaan ns. tukahduta huolehtimisellasi. Nuorelle on tärkeää kokea, että hänestä välitetään ja huolehditaan, mutta myös että hän pystyy itse päättämään omista asioistaan ja saa tutustua itseensä omista lähtökohdistaan (ei niin, että äiti selittää kaiken valmiiksi, että sinä olet sellainen herkkä jne jne).

Ulkopuolisuuden tunteelta ei voi tuossa iässä juuri välttyä, jos on vähänkin erilainen kuin muut. Hän saattaa jossain vaiheessa tuntea ulkopuolisuutta myös kotona tai alkaa syyttää omasta "omituisuudestaan" perhettään. Silti on tärkeää, että hänelle osoitetaan rakkautta kotona. Anna vastuuta  - se on hyvää vastalääkettä arvottomuuden tunteille. Lemmikistä huolehtiminen, luontoretkeily, yhteisiin kotitöihin osallistuminen, ota nuori mukaan keskustelemaan häntä/perhettä koskevista asioista... ei mitään liian suurta vastuuta tietenkään, mutta jotain että pääsee osallistumaan ja vaikuttamaan.

Bändikerho kuulostaa todella hyvältä. Myös soittotunnit yksityisopetuksessa voisivat tehdä hyvää. Musiikista löytyy ilmaisukeino omille tunteille, ja tutun opettajan kanssa harjoittelu voi auttaa itsetunto-ongelmissa.

Tutustu herkkyyden hyviin puoliin ja kerro hänelle niistä. Sinun ei tarvitse käyttää termiä herkkyys hänelle, mutta tee selväksi että hänellä on positiivisia ominaisuuksia joita muilla ei ole. Muiden ihmisten mahdollinen tunteettomuus ei ole vahvuutta, vaikka se siltä saattaa nuoresta vaikuttaa.

Minä olen herkkä mies ja koko lapsuuden luulin olevani heikko. Olisi ollut kiva kuulla että olen mm. keskimääräistä tarkkaavaisempi ja luovempi. Luulin että kaikki ajatukseni olivat tyhmiä, vaikka ne olivatkin tyypillisiä herkän ihmisen ajatuksia ja nykyään käsitän että juuri herkkyys on kaikkien parhaimpien ominaisuuksieni takana.

Ystävät ovat tärkeitä. Samalla aaltopituudella olevat kaverit vahvistavat kykyä ottaa riskejä, ylittää rajoja, onnistua, ja silloin itseluottamus kasvaa. Saman kaltainen katsomus, temperamentti ja kiinnostuksen kohteet ovat alueita, jotka yhdistävät kaverit samalle aaltopituudelle. Jos joku näistä kolmesta matchää, yhteys voi syttyä, vaikka muita eroja olisikin.

Yksilöllisiin vahvuuksiin keskittyminen on myös tärkeää. Se ajatus, että "en ole tuossa vahva, mutta kompensoin heikkoutta tällä" voimaannuttaa.