Pitkä ihastuminen ja siitä seuraava masennus
Olin todella pitkään ihastunut erääseen mieheen ja jotenkin hölmönä odotin, että jonain päivänä välillämme tapahtuisi jotain. Ei tapahtunut ja nyt kun jotenkin olen hyväksynyt asian, huomaan olevani masentunut. Onko masennuslääkitystä helppo saada? Jaksan masennuksesta huolimatta käydä töissä ja harrastaa, maksaa laskut, pestä pyykkiä yms., tavata ystäviä silloin tällöin. Jotenkin kuitenkin masentunut olo.
Kommentit (37)
No ei tuollaiseen mitään lääkkeitä! Lääkitys on ihan vihoviimeinen oljenkorsi.
Onhan sitä lääkitystä helppo saada, pyydät vaan lääkäriltä. Mutta eri asia on sitten se, tarvitsetko sitä oikeasti. Elämässä harmittaa välillä, eikä kaikkia olotiloja ole välttämätöntä lääkitä. Kun toimintakykysi vaikuttaa olevan kunnossa, saattaa ihan aika auttaa. Hieno homma on, jos pystyt keskustelemaan jonkun kanssa asiasta, se auttaa mahdollisesti jopa enemmän kuin lääkitys.
Mielestäni kuitenkin lääkitystä tarvitsen. Ei tästä oikein voi kenenkään tutun kanssa puhua. Terapiaan ei riitä rahat eikä aika perheellisenä ihmisenä. Jos sanon lääkärille olevani masentunut, niin saanko lääkityksen helposti? Voisin käydä yksityisellä hakemassa reseptin.
Kannattaa miettiä onko niistä lääkkeistä enemmän hyötyä vai haittaa.
Lääkkeet voivat auttaa, jos jaksamisessa on ongelmia. Ne kuitenkin vetävät elämän aika mössöksi, tasaiseksi massaksi. Se auttaa jos on tosi huono tilanne päällä. Tilanteesi vaikuttaa kuitenkin siltä, että sinulla on suuria sydänsuruja. Sinua auttaisi ehkä enemmän se, että minäkuvasi vahvistuu ja välität itsestäsi, että näet itsessäsi hyviä asioita ja toivoa tulevaisuudessa. Ehkä voisit päästä kunnallisen kautta kriisiterapiaan? Lääkitys ei tosiaan anna sinulle noita asioita. Vain tasoittaa tunnepiikkejä ylhäältä ja alhaalta.
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä
Ja täällä.
Minulla mielialalääkkeet on toimineet hyvin enkä ole kokenut elämäni muuttuvan tasaiseksi mössöksi. Minä kyllä käytän niitä masennukseen ja alakuloon joista olin kärsinyt jo vuosia.
En tiedä onko niitä tarkoituksenmukaista aloittaa yhden yksittäisen tapahtuman takia, ellei siihen liity pitempään kestäneitä ongelmia.
Keskustele lääkärin kanssa. On myös mahdollista käydä juttelemassa esim psykologin tai terapeutin kanssa. Muutama kertakin voi auttaa. Jotenkin sinun olisi hyvä käsitellä asiaa.
Minilla on sama. Elämässä oli sisältöä ja iloa ihastuneena. Se oikeastaan riitti minulle se ihastunut olo ja että sai nähdä sen miehen säännöllisesti kaukaa ihaillen. Se mies taisi kokea samoin. Mitään ei edes juteltu, mutta hän näytti aina iloiselta.
Ongelma on, että kumpikin on varattu. Oma mieheni laittoi tälle lopun ja olen aktiivisesti yrittänyt luopua ihastuksesta ja vältellä sitä miestä. Ja kun näen säännöllisesti, yritän aina katsoa poispäin. Tämä on niin masentavaa, tuntuu, että ilo on kaikonnut elämästä ja olen masentunut. Tunnen itseni myös hirveän rumaksi, kun ihastuneena tunsin olevani kaunis. On vaikea herätä aamuisin ja motivoitua päivään.
Täällä sama. Ja mies selvästi myös ainakin pitää paljon ulkonäöstäni mutta olemme molemmat perheellisiä joten ei tästä mitään tule. Aina kun näen häntä olen sen jälkeen itkuinen.
Vierailija kirjoitti:
Olin todella pitkään ihastunut erääseen mieheen ja jotenkin hölmönä odotin, että jonain päivänä välillämme tapahtuisi jotain. Ei tapahtunut ja nyt kun jotenkin olen hyväksynyt asian, huomaan olevani masentunut. Onko masennuslääkitystä helppo saada? Jaksan masennuksesta huolimatta käydä töissä ja harrastaa, maksaa laskut, pestä pyykkiä yms., tavata ystäviä silloin tällöin. Jotenkin kuitenkin masentunut olo.
Mitään ei tapahtunut, koska et mitään tehnyt. Olisit selkeästi ilmaissut itseäsi, niin olisit saanut useita orgasmeja.
Ja ei, et ole masentunut, etkä tiedä ilmeisesti edes mitä masennus on.
Luultavasti olet pettynyt, sitä taas en tiedä, oletko pettynyt itseesi vai ihastukseesi.
Jos olisit masentunut, et jaksaisi nousta sängystäsi töihin, saatikka mihinkään harrastuksiin.
Mielenkiinnosta kirjoitti:
Kuinka kauan olit ihastunut?
En.ole ap vaan.yksi toinen samassa tilanteessa - 1,5 vuotta olin ihastunut.
Kuka nosti toukokuulta 2016? Hahahaha. Eikö sinullakaan ole parempaa tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Kuka nosti toukokuulta 2016? Hahahaha. Eikö sinullakaan ole parempaa tekemistä.
Nostin, koska on tarve puhua asiasta, mutta en voi kenellekään reaalimaailmassa. Varsinkin miehelle pitää esittää, etten välitä yhtään siitä toisesta eikä ole ollutkaan tunteita.
Vierailija kirjoitti:
Minilla on sama. Elämässä oli sisältöä ja iloa ihastuneena. Se oikeastaan riitti minulle se ihastunut olo ja että sai nähdä sen miehen säännöllisesti kaukaa ihaillen. Se mies taisi kokea samoin. Mitään ei edes juteltu, mutta hän näytti aina iloiselta.
Ongelma on, että kumpikin on varattu. Oma mieheni laittoi tälle lopun ja olen aktiivisesti yrittänyt luopua ihastuksesta ja vältellä sitä miestä. Ja kun näen säännöllisesti, yritän aina katsoa poispäin. Tämä on niin masentavaa, tuntuu, että ilo on kaikonnut elämästä ja olen masentunut. Tunnen itseni myös hirveän rumaksi, kun ihastuneena tunsin olevani kaunis. On vaikea herätä aamuisin ja motivoitua päivään.
Ai että oikein " ongelma ". Jos on oma mies jo kotona ja ehkä perhettäkin,se onkin sit ongelma:D
Mitään ei voi tapahtua jos ei itse tee mitään treffi ja lähentymisyritystä.
Miehet eivät osaa lukea naisten ajatuksia ( ainakaan oikein) joten kerro suoraan mitä haluat tai ajattelet.
Olisipa vastaus sitten ihan mikä tahansa mutta ei tarvitsisi sitä asiaa enää sen enempää miettiä.
Mitä sen miehen olisi pitänyt tehdä tai sanoa ?
Minkä ikäinen olet ?
Ylipaino ei lisää miesten kiinnostusta.
Vaikka paino on voimaa ja ylipaino ylivoimaa :D
Sama täällä