Kukaan muu pettynyt urakehitykseensä tai sen puutteeseen?
Olen aivan helvetin pettynyt elämääni. Nuorena minulla oli vielä haaveita ja nyt olen tyytynyt b-vaihtoehtoon, alikouluttautunut tasooni nähden, alalla, jolla etenemismahdollisuudet ovat minimaaliset, vailla mitään toiveita sellaisesta urasta, josta haaveilin nuorena. Pitäisikö vain tehdä täyskäännös ja yrittää päästä opiskelemaan yliopistoon? Täytän 30 ensi vuonna.
Kommentit (2)
Onhan tämä ollut pettymys. Mielestäni minulla ei ollut mitään mahdottomia haaveita ja tein kompromisseja koulutuksen suhteen. Silti en saa kunnollista työtä, välillä en saa töitä lainkaan. Ei minun siivoojaksi pitänyt päätyä. Töitä nyt ei kuitenkaan ole tarjolla, se on fakta. Eikä kukaan tiedä, tuleeko ikinä olemaan. Ja jos tulee, ei tiedetä millä alalla. Toivottomalta tuntuu tulevaisuus. Vain köyhyyttä ja ikävystymistä.
Opiskele ala, joka kiinnostaa.