Lue keskustelun säännöt.
Onko sinulla pelkoja, jotka eivät ole sosiaalisesti hyväksyttyjä?
03.05.2016 |
Itse pelkään ovikellon soimista vielä aikuisenakin. Lapsena vanhemmat huitelivat usein missä sattuivat ja jättivät minut yksin kotiin. Minua peloteltiin turhan rajusti, että ikinä ei saa avata ovea, jos joku soittaa ovikelloa. Sitä oikein kunnolla vannotettiin, että jos avaat, niin kuka tahansa paha ihminen voi tehdä mitä tahansa. Varmasti tuolla tarkoitettiin hyvää, mutta pelkään yhä aikuisenakin ovikellon soimista. Joskus yllättäen sen soidessa alan vapista enkä saa avattua millään ovea ja esitän etten ole kotona. Noloa, mutten ole päässyt tästä pois. Onko muilla noloja tai muuten sellaisia pelkoja, joita jostain syystä ei "saisi" olla aikuisella ihmisellä?
Kommentit (44)
Mie pelkään perhosia. En tiedä miksi mutta ne on jotenkin karseita. Siivet on tehty jauhosta ja pysyvät jollain pyhällä hengellä kasassa. Kaikki lentävä ja suriseva on vähän epämiellyttävää, sudenkorennot varsinkin. Sisko väitti että purevat päätänsä suuremman palasen ihmisestä irti. Kimalaisia en pelkää, enkä niitä muita karvapyllyisiä surisioita. Pelkään ihmisiä joilla on paljon tatuointeja, varsinkin kaulassa tai naamassa. Mikä on koomista koska olen itsekkin tosi tatuoitu ja teen tatskoja. Silti vastaantulijoina jännittävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmisiä. Jokaista niistä, paitsi omaa äitiä.
Hyönteiset, siis ihan oikeasti saan paniikkikohtauksen ja läpi kesän kannan aina hupparia ja sukkia ym peittäviä vaatteita mukana koska se helpottaa että nimenomaan saan paljaan ihon piiloon, mielellään kyllä pysyn sisällä. Vituttaa ihmisten vähättely "ne on vaan itikoita, ei ne mitään tee!". No ihan tosi, en tiennytkään että pelkoni on kyllä irrationaalinen! Mitä tahansa tekisin että voisin olla normaalisti ja välittämättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelkään vakityöpaikan saamista. Kerran sain ja olin ahdistunut pitkään. Onneksi tuli potkut lopulta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun verikoe-kammo on kuulemma lapsellista ja "mun tarttis vaan päästä siitä yli". Ja "miten sulla voi olla tatuointeja vaikka pelkäät neuloja" (ihan eri tilanne ja eri neulat..)
Pelkään sosiaalisia tilanteita ja virallisten puheluiden soittamista :<
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelkään puhelimella soittamista. Varsinkin virallisia puheluita. Hoidan asiat sähköpostin välityksellä aina kuin mahdollista.
Kädet tärisee, sydän hakkaa ja hirveä ahdistus puskee päälle, kun jonnekin pitäisi soittaa. Kämpässä on pari asiaa rempallaan, kun en ole saanut soitettua kiinteistöhuoltoon, vuoteen.. Lääkäriaikakin olisi pitänyt tilata jo ajat sitten, ei vaan pysty. Pari paukkua kirkasta ennen puhelua auttaa kummasti, mutta ihan siihen ei joka kerta viitsisi turvautua. Yleensä kirjoitan muistilapulle asiat joita pitää sanoa, siltikin sekoilen paniikissa ja puhun mitä sattuu.
Hankaloittaa elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelkään miehiä. Ei mitään traumoja taustalla.
Pelkään koiria. Kaikennäköisiä ja kokoisia.
Pelkoani vähätellään vaikka minulle se on todellista. Menen kadun toiselle puolelle koiran nähdessäni. Jos se ei ole mahdollista menen niin kauaksi koirasta kun vain pääsen.
Minua on kahdesti irrallaan oleva koira purrut ja kerran isohko koira hyppäsi etutassuillaan rintaani vasten ja kaatoi minut. Luulen että näillä on osuutta tähän pelkoon.
En voi käydä kyläpaikoissa joissa on koiria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pelkään pimeää.
T. N45
Minäkin! Ikävää, että monia pelkoja vähätellään. Pidetään vähä-älyisenä, vaikka pelkääjä itse varsin hyvin tiedostaisi, ettei pelolla ole mitään tekemistä järjen kanssa. Ap
Pelkään suuria, teräviä veitsiä. Kotonani ei ole sen vuoksi kuin pieniä "hedelmäveitsiä". Isäni riehui humalapäissään puukkojen kanssa kuun olin lapsi....
Oon varmaan ainoa mutta pelkään traktoreita...tuntuu että ajavat aina päälle varsinkin talvisin. Tuntuu etteivät kato minne menevät..oon hypännyt lumihankeen tiellä kun traktori tuli...saan melkeen paniikki kohtauksen jos huomaan traktorin liian lähellä mua
Pelkään vauvoja.
Todella kiusallista, koska en pysty peittelemään sitä jos joku työntää vauvansa syliini ja sitten yleensä loukkaannutaan, kun hätääntynyt paniikki-ilmeeni tulkitaan inhotukseksi tms. Yleensä yritän vaan vältellä vauvojen kanssa kontaktin ottamista jos niitä sattuu samassa huoneessa olemaan.
Vierailija kirjoitti:
Pelkään vauvoja.
Todella kiusallista, koska en pysty peittelemään sitä jos joku työntää vauvansa syliini ja sitten yleensä loukkaannutaan, kun hätääntynyt paniikki-ilmeeni tulkitaan inhotukseksi tms. Yleensä yritän vaan vältellä vauvojen kanssa kontaktin ottamista jos niitä sattuu samassa huoneessa olemaan.
Ainiin ja unohtui kertoa, että tämä johtuu siitä miten vanhempani pelottelivat minua lapsena, kun sisarukseni oli vauva. En saanut koskea häneen, leikkiä hänen kanssaan tai pitää häntä sylissä, koska siitä seurasi vanhempieni mukaan väistämättä joku kammottava tapaturma.
Up