Miehet, ostatteko äitienpäivälahjoja lastenne äideille?

Ostan tietenkin aina miehelleni isänpäivälahjan, ja mies ostaa mulle äitienpäivälahjan.

Vierailija kirjoitti:

Samaa voisi kai kysyä naisilta, josko ostatte isänpäivälahjoja lastenne isille?

Itse olen sanonut etten ole mieheni äiti enkä häneltä lahjoja odota. Kukkia saa antaa ihan koska vain! Ja toki lahjojakin,sillä kukapa ei niistä pitäisi. Tai hemmotella muuten vain. Mutta ihanampaa on äitienpäivänä availla leikki-ikäisten lastensa itse väkertämiä juttuja. Tai syödä heidän luovasti koristeltua täytekakkua.

Osaako teidän leikki-ikäiset ihan itse tehdä sen kakun, muistavatko väkertää juttuja ilman isän apua? Niinpä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa voisi kai kysyä naisilta, josko ostatte isänpäivälahjoja lastenne isille?

Itse olen sanonut etten ole mieheni äiti enkä häneltä lahjoja odota. Kukkia saa antaa ihan koska vain! Ja toki lahjojakin,sillä kukapa ei niistä pitäisi. Tai hemmotella muuten vain. Mutta ihanampaa on äitienpäivänä availla leikki-ikäisten lastensa itse väkertämiä juttuja. Tai syödä heidän luovasti koristeltua täytekakkua.

Osaako teidän leikki-ikäiset ihan itse tehdä sen kakun, muistavatko väkertää juttuja ilman isän apua? Niinpä.

Meillä ei osaa isäkään tehdä yhtään mitään kakkua. Äiti leipoo kakun jonka lapset saavat koristella.

En enää kun lapset ovat jo niin isoja että osaavat ne itsekin ostaa.

Vaimo on lasteni äiti, joten tietenkin ostan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa voisi kai kysyä naisilta, josko ostatte isänpäivälahjoja lastenne isille?

Itse olen sanonut etten ole mieheni äiti enkä häneltä lahjoja odota. Kukkia saa antaa ihan koska vain! Ja toki lahjojakin,sillä kukapa ei niistä pitäisi. Tai hemmotella muuten vain. Mutta ihanampaa on äitienpäivänä availla leikki-ikäisten lastensa itse väkertämiä juttuja. Tai syödä heidän luovasti koristeltua täytekakkua.

Osaako teidän leikki-ikäiset ihan itse tehdä sen kakun, muistavatko väkertää juttuja ilman isän apua? Niinpä.

En ole ap,mutta jos ne lapset ovat leikki-ikäisiä,eli eivät ihan vauvoja,kyllä ne varmasti jotain osaavat tehdä aikuisen avustuksella.Ihana ajatus muutenkin,että lapset itse muistavat äitiä äitienpäivänä,eikä isä vain osta jotain heidän puolestaan.Itselläni ei toistaiseksi ole lapsia,mutta tuo ap:n tapa kuulostaa hyvältä.

Mä olen lasten (5 ja 7 tällä hetkellä) puolesta hoitanut lahjan heidän isälleen eli mun exälle. Lapset on saaneet valita sen toki. Arvaatte varmaan saanko minä koskaan mitään :) Mutta ei se haittaa, lasten kanssa syödään vähän (mun tekemää) kakkua ja muuten ollaan ihan normaalisti.

En osta, ei se mun äiti ole. Saa ihan vapaasti pahoittaa mielensä mutta täähän on biologiaa.

Juuh, koska lapsemme on vielä niin pieni ettei itse osaa/pysty mitään hankkimaan tai tekemään.

Ostan ja lapsilta oma lahja ja itsetehdyt kortit.

Tänä vuonna varmasti jokin hajuvesi ja kukkakimppu hankinnassa. Mulla on ihana vaimo.

Olen yleensä saanut mieheltäni esim kukkia tai jonkun korun tms. Itsekin ostan miehelleni aina jotain, onhan hän lasteni isä. En osaisi loukkaantua, vaikken mitään saisikaan, mutta onhan se aina mukavan tuntuista.

Lasten kanssa sitten yhdessä laitetaan aina aamupalat sille sankarille :)

En osta äitienpäivälahjaa kenellekään.

Vierailija kirjoitti:

Olen yleensä saanut mieheltäni esim kukkia tai jonkun korun tms. Itsekin ostan miehelleni aina jotain, onhan hän lasteni isä. En osaisi loukkaantua, vaikken mitään saisikaan, mutta onhan se aina mukavan tuntuista.

Lasten kanssa sitten yhdessä laitetaan aina aamupalat sille sankarille :)

Tämä on yleensä se vähimmäisvaatimus joka pitää tehdä ettei kukaan pahoita mieltään ja jolla juhlistetaan äitienpäivää. Kertoo myös parisuhteen tilasta, on vähän niinkuin parisuhteen "vanhempainilta".

Mun mies otti hyvällä mielellä vastaan mun hankkiman isänpäivälahjan hänen ensimmäisenä isänpäivänään, mutta kun minun ensimmäinen äitienpäivä äitinä koitti, ei mies hankkinut mitään, edes maininnut asiaa. Kun vihjailin asiasta, hän sanoi, että "ethän sinä ole äitini". Sanoin sitten että hyvin kelpasi isänpäivälahja minulta, vaikkei hän isäni olekaan, johon ei osannut sanoa mitään.

Seuraavana isänpäivänä en hankkinut hänelle mitään ja meni loukkaantumaan :D totesin vain että ethän sinä ole isäni. Seuraavana äitienpäivänä muisti minua pienellä eleellä ja siitä eteenpäin on muistettu toisiamme puolin ja toisin, lapset sen verran pieniä etteivät osaa vielä itse hankkia tai askarrella mitään.

Mieheni ei muista syntymäpäivänä, ei äitienpäivänä, arkena saattaa ostaa jotakin pientä esim herkkua mutta eipä se mieltä paljoa piristä kun mies ja lapset syövät myös niitä joten se ei ole tarkoitettu ainoastaan minulle. kukkia olen toivonut aina, mutta kuiva vastaus, ei vielä ole kesä ei ole kukkia vielä kedolla poimittavaksi. :( serustelu aikana antoi itsestään eri kuvan, yllätti usein pienillä lahjoilla. Aviopareille haluan antaa neuvon, muistakaa vaikka pienellä lahjalla puolisoanne, edes halaamalla syntymäpäivänä, se ei ole liikaa tehty rakkaansa eteen. Mieheni ei onnittelisikaan syntymäpäivänä ellen itse muistuta että mikäs päivä nyt onkaan. Muistan kuitenkin mieheäni aina juhlapäivänään ja odotan joka kerta turhaan samaa häneltä. :(

En osta. Silloin ostin, kun ensimmäinen lapsi oli vauvaikäinen. Sen jälkeen on lahjat/kortit olleet lasten tekemiä. Menen kyllä lasten kanssa yhdessä poimimaan niitä valkovuokkoja ja tietenkin järjestän kakun ja aamupalatarjoilut, mutta nekin yhdessä väsätään lasten kanssa ja ehdoilla. Itse olen huonompi leipomaan, mutta tänä vuonna lapset haluaisivat mansikkakermakakun ja ajattelin ostaa pohjan valmiina ja lapset saavat sen sitten täyttää ja koristella.

Isän ostama äitienpäivälahja ja äidin ostama isänpäivälahja on puolisoiden osoittamaa arvostusta toisen isyyttä/äitiyttä kohtaan. Tyhjänpäiväistä saivartelua yrittää mitätöidä tämän lahjan symboliarvoa.

Ei lahjoja, muuta kuin ne tarhan/koulun askartelut.

Isä auttaa laittamaan aamupalan ja hakemaan valkovuokot pihalta... tai no lapsi on jo 9v, eiköhän se jo tänävuonna tee tuonkin itse.

Isänpäivää ennen kysyn lapselta haluaako leipoa jotain vai haetaanko valmista ja autan sitten siinä.

Mummolle kukkia ja papalle puhelinsoitto.

Kyllä mun mies muistaa mua äitienpäivänä ja aika ruhtinaallisesti, siis mun mielestä. Aamulla mies ja lapset (nyt jo teini-ikäiset) tuo mulle ihanan aamupalan vuoteeseen. Antavat myös kukkia ja lahjoja. Yleensä kukkina on ulkokukkia, kun puutarha on rakkain harrastukseni. Joko monivuotisten kukkien taimia tai sitten kesäkukkia. Mieheltä saan useimmiten lahjaksi lahjakortin johonkin ihanaan hoitoon, esim. aromaterapiaan tai energiahoitoon. Myöhemmin perhe kokkaa herkkuaterian, joskus on käyty ravintolassa syömässä, mutta kun itsetehty on yleensä paljon parempaa, niin useammin sitten sitä. Muutoin tehdään sitten kaikkea kivaa, mistä perhe tietää mun tykkäävän, mennään vaikka pienelle patikointiretkelle. Illalla mua odottaa vaahtokylpy ja iltapala ja sitten miehen tekemä hieronta ja muu helliminen <3.

Milloin on äitienpäivä? En muista koskaan, joten ostelen lahjoja pitkin vuotta ja toivotan aina hyvää äitienpäivää varuilta.

t. isä joka saa joskus myös jotain lahjoja.