Lue keskustelun säännöt.
Maalle muuttaminen oli virhe
02.05.2016 |
Kaksi pientä lasta, ajattelimme että kylässä asuminen olisi mukava ympäristö. Noin 35-40 min ajomatkaa isompaan kaupunkiin, jossa mies on töissä (tekee paljon etätöitä, joten matka ei haittaa). Minä olen vielä äitiyslomalla. Muutimme viime heinäkuussa.
Ainakin toistaiseksi ihmiset ovat olleet epämiellyttäviä. Vaikea tutustua keneenkään. Olen kohtelias ja yritän rupatella tilaisuuden tullen, mutta ihmiset lähinnä lyhyesti vastailevat, eivät välitä tutustumisesta eivätkä ole erityisen ystävällisiä. Tiedän että meistä juorutaan, mutten tiedä mistä aiheesta. Voin sanoa että elämme täysin normaalia elämää eikä ole hurjaa menneisyyttä, en itse keksi mitään mehukasta juorun aihetta.
Täällä on kaksi päiväkotia, joista toinen on kristillinen seurakunnan tiloissa. Vanhempi lapsistamme käy noin kolmena päivänä viikossa ei-kristillisessä päiväkodissa, jotta saa lapsikontaktia, on ryhmässä jne. Hänellä onkin ihan hyvin kavereita. Kaikille synttäreille häntä ei kutsuta, mutta lapsi ei itse tajua pahastua tästä. Pointti on kuitenkin se, että ei-kristillisessä päiväkodissa on mielestäni hyvin kristillinen meininki, yhtenä hyvänä esimerkkinä päivittäinen ruokarukous. Kerran viikossa on Raamattu-hetki eli kerrotaan lapsille jostain Raamatun tarinasta. Kyseisenä päivänä en enää vie lastani päiväkotiin. On siellä kuitenkin seinillä kuvia Laupiaasta Samarialaisesta ja enkeleistä...
Olen agnostikko ja uskon että jotain on olemassa, mutten tiedä mitä. En ole kovin mielissäni siitä, että lapsille kerrotaan uskonasioita totuutena. Mutta täällä on muutenkin uskonnollista porukkaa, olen huomannut.
Ilmeisesti miestäni karsastetaan, koska hän on töissä muualla. Kerran eräs vanhempi nainen alkoi puhua minulle siitä, kun mieheni on vaan siellä työkaupungissaan. Vastasin että hänhän käy siellä korkeintaan kahdesti viikossa eikä tee muuta kuin käy työpaikallaan (ja hoitaa jonkun satunnaisen asian). Naisen mielestä se oli paljon poissa olemista ja mikä vika kylässä on, kun ei voi tehdä töitä täällä olevassa yrityksessä.
Kerran ruokakaupan edessä teinipojat huutelivat härskejä minulle, vaikka näkivät että olin kahden pienen lapsen kanssa. En usko että tekevät sellaista muille kylän aikuisille naisille.
Kaikki virheemme aiheuttavat valituksia, jotka tulevat nimettöminä postilaatikkoon. Loppusyksystä terassillamme oli yhden yön ajan rikkinäinen tiskikoneemme odottamassa viimeistä matkaansa, ja silloinkin valitettiin. Myös lehtien haravoimisen pitkittynyt väli oli ongelma jollekulle ja lumet olisi pitänyt kolata isommalta alueelta. En tiedä, ovatko valitukset samalta henkilöltä enkä tiedä kuka ne postilaatikkoon laittaa (naapuruston postilaatikot pitkässä rivissä joka ei näy kotipihaltamme, asumme tien mutkassa).
Kommentit (34)
Älä säikähdä vaikka olet nähnyt vain negatiivisen puolen. On siinä varmaan myös halu ottaa teiltä luulot pois. Ole jämäkkä ja vastaa tiukasti valituksiin, teillä on oikeus elää omaa elämäänne, joku kyttääjä laittaa niitä lappuja, niihin ei kannata myöskään uskoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin moni muuttaa maalle "vapauteen", kuvitellen, kuten aapeekin ilmeisesti, että kun on "oma piha ja oma lupa", on ihan ok elää kun pellossa ja jöttää asiat hoitamatta. Piha kerätään täyteen romua ja nurmikot saa kasvaa ensin hrosmaa ja sitten pajukkoa. Naapurit - joita kuitenkin on, aapeelläkin runsaasti kun kerta on postilaatikota rivi - sitten pärskii pujon siitepölyä, kitkee aapeeltä leviäviä voikukkia ja ohdakkeita omissa pihoissaan ja katselee romukasoja tivoen että eivät saastuta pohjavettä. Talvella eivät hiekoita jalkakäytäväosuuttaan ja mummot kaatuvat, keväällä eivät haravoi tienreunasta roskia osuudeltaan eikä harjaa hiekkoja pois. Meinaan sen vielä sietäisi, että se on ruman näköistä - voisihan sitä katsella muualle - mutta kun siitä tosiaan on haittaa muillekin.
Tämä nyt liittyy ja ei liity, ihan sama, mutta olen aina ihmetellyt (ja halveksinut) maalaisten "ei se täällä maalla mitään haittaa" -asennetta. Taloa ei jakseta pitää kunnossa, koska "maalla se nyt on vähän tällaista", vaatteet ovat mitä ovat, koska "ei maaseudulla tarvitse olla niin viimeisen päälle" jne. Ei kaupungissakaan tarvitse kenenkään olla edes melkein viimeisen päälle, saa olla vaikka collegehaalarissa yötä päivää. Mutta miksi siellä pellolla pitää elää kuin... pellossa, sitä en ymmärrä.
Nyt kakattaa au :(
Nimenomaan korvessahan ne postilaatikot kerätään riviin, mahdollisesti jopa isomman tien varteen, kun taloilla on niin paljon välimatkaa, ettei posteljooni käy kaikkien porteilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin moni muuttaa maalle "vapauteen", kuvitellen, kuten aapeekin ilmeisesti, että kun on "oma piha ja oma lupa", on ihan ok elää kun pellossa ja jöttää asiat hoitamatta. Piha kerätään täyteen romua ja nurmikot saa kasvaa ensin hrosmaa ja sitten pajukkoa. Naapurit - joita kuitenkin on, aapeelläkin runsaasti kun kerta on postilaatikota rivi - sitten pärskii pujon siitepölyä, kitkee aapeeltä leviäviä voikukkia ja ohdakkeita omissa pihoissaan ja katselee romukasoja tivoen että eivät saastuta pohjavettä. Talvella eivät hiekoita jalkakäytäväosuuttaan ja mummot kaatuvat, keväällä eivät haravoi tienreunasta roskia osuudeltaan eikä harjaa hiekkoja pois. Meinaan sen vielä sietäisi, että se on ruman näköistä - voisihan sitä katsella muualle - mutta kun siitä tosiaan on haittaa muillekin.
Siinä kaupunkilainen koettaa päteä. Jalkskäytäväosuuksia ja sun muuta, maaseudulla.
Siellä missä on postilaatikkorivejä on todennäköisesti myöd jalkakäytäväosuuksia.
Sorateiden varsilla jalkakäytäväosuuksien hoito on varmaan haastavaa.
Mutta ilmankos sitten aina kun ne tätäkin kylätietä "kunnostavat" niin tie on parissa päivässä ennallaan, kun ahkerat kunnon asukkaat ovat harjanneet hiekat pois.
Vierailija kirjoitti:
Maaseudulla asuu kapeakatseisia pikkusieluja.
No olipahan varsin laajakatseinen mielipide. Asuuko oma laaja ja avoin sielusi kaupungissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutin maalle, ettei tarttis rupatella kenenkään kanssa ja nämä vitun maalaiset eivät sitä tajua.
Kokoajan ovat rupattelemassa.
Muutimme maalle taajamaan. Kyllä se vie aikaa että Tutustuu ja löytää paikkansa. Nyt 4 v. takana ja ollaan monissa harrastus jutuissa. Saatu kavereita lasten vanhemmista.
Ei ole normaalia saada mitään nimettömiä lappuja. Varmaan yksi mielenterveyshäiriöinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen maalta kotoisin ja kyllä siellä ollaan uteliaita toisten asioista, mutta ei mielestäni ilkeästi. Toisia autetaan ja myös uusiin on tutustuttu.
Sitä en kiellä, että tekemisiä kytätään: Sinne meni vihreä volkkari 11 aikaan eilen illalla eikä se oo vieläkään lähtenyt, onkohan sillä Marilla joku uusi mies... näin esim. vanhempani puhuvat naapureista.
Meilläpäin on saanut lautakasat lahoontua tienposkeen ja horsmat rehottaa. Naapurit ovat ainoastaan valittaneet puista, joiden pelkäsivät kaatuvan talojensa päälle, eli ihan ymmärrettävästä asiasta.
Up! Miten menee ap,vieläkö simnittelet vai muututteko?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitini on kotoisin pohjois-pohjanmaalta ja ihmettelen miksei hänen perheensä ole lestadiolainen? En voi sitä enää kysyä kun äiti ei enää elä.
Maalle muuttaminen on aina virhe!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
totta on että kun on nuori sairaudet tai sairastuminen ei tule mieleen vaan monessa sairaanhoitopiirissä ei anneta lähetettä sairaalaan tutkimuksiin ei sitten millään.ainakin tämä etelä-karjalan alue tuntuu olevan sellaista seutua.muutto pois myös mahdotonta kun omistusasuntoa lähes mahdotonta saada kaupaksi syrjäkylillä.muuttakaa ja kokeilkaa.
Pikkukaupungin asukit ei pidä ulkopuolisista. Me asuttiin ollessani lapsi pienessä kylässä, muutettiin juuri ennen koulun alkua. Sain kavereita ja lapsille kaikki ok. Isäni halusi vaikuttaa kunnalla, sitä ei katsottu hyvällä, oltiinhan juuri vasta muutettu sinne, eihän hän voi tietää kunnan asioista.
Olen lukenut Inari Ferdandezin tekstejä, hänkin kertoi, että tuntee, ettei kunnolla kuulu joukkoon Sodankylässä. Ystäviä on mutta tuntuu, että ihmiset eivät kaipaa heitä elämäänsä. Voin uskoa sen.
Pienet kaupungin/kylän porukat ovat niin kapeakatseisia, että joko pelkäävät enemmän maailmaa nähdeitä (kaupunkilaisia) tai ovat vaan niin hounosti sosiaalisesti oppineita, ettei tavallinen kommunikointi onnistu.
/Kaupunkilainen
Voihan sitä asua pienessä kylässä, ja paikkakunnan keskustassa olla pari päiväkotia.
Ja kyllä, meilläkin on rivi postilaatikoita, siinähän ne ovat samassa niidenkin asukkaiden joiden välillä on 800 metriä matkaa, että tuo nyt ei kerro yhtään mitään siitä ettei olisi maalla, ihan korvessa suorastaan.