Lue keskustelun säännöt.
20-vuotias vela ja pohdinnat
02.05.2016 |
Olen juuri täyttänyt 20 vuotta. Pienenä lapsena haaveilin aina perheen perustamisesta ja lapsiperhe-elämästä. Kuitenkin joskus 17- vuotiaana aloin yhtäkkiä tuntea toisin. Ajattelin enemmän elämää, omaa elämää, tulevaisuuden suunnitelmiani ja muita ajankohtaisiakin asioita joita maailmassa tapahtuu.
Muutama kaverini ja tuttu olivat lapsia tehneet ennen jopa omia 18- vuotis synttäreitään ja vieläkin jotkut lisääntyvät. Se tuntui ja tuntuu vieläkin kummalliselta ja oudolta valinnalta. Ainakin omalla kohdalla. En heitä tuomitse, mutta kun kuvittelen itseni tuohon tilanteeseen, iskee hirveä pakokauhu.
Pidän joitakin vauvoja vieläkin söpöinä ja tykkään niitä pidellä, mutta en usko, että jaksaisin koko loppuelämääni 24/7 sellaista elämää. Varsinkin tässä maailmassa, jossa elämme. Ihmiset ovat itsekäämpiä, raha ja sosiaalinen media ovat tärkeimpiä, kuin oikea elämä, tuhoamme jatkuvasti luontoa ja elintilaamme jne.. Syitä on monia, miksi en lasta haluaisi tähän maailmaan tehdä.
Välillä pohdiskelen näitä mun ikäisiä tai nuorempia. Eivät ole käyneet kouluja, poikaystäväkin saattanut täyttää nipin napin 18. Sitten hankittu lapsia, vaikkei ole minkäänlaista tietoa tulevaisuudesta tai siitä, että millainen ihminen itsekään vielä oikeasti on. Ja sit tuleekin vielä se ero poikaystävästä kaupan päälle. Tai pahimmassa tapauksessa ollaan tehty se lapsi siinä toivossa, ettei mies jätä.
Tuntuu, että moni menee massan mukana ja vääntää niitä lapsia, jotta saa facebookiin tai instagramiin sen meriitin itselleen "#mommy to be, #kotiäiti, #äiti, #love #my baby. Ja tuntuu, että moni ei pohdi tarpeeksi pitkälle sitä asiaa. Se lapsi ei ole mikään leikkikalu, jolla voidaan hakea huomiota somessa. Netissäkin annetaan vain positiivinen ja kiilotettu kuva siitä, millaista se arki oikeasti on.
Juttelin kummitätini kanssa kerran aiheesta ja hän totesi heti ääneen, että on huojentunut ja iloinen siitä, että lapset ovat nyt isoja ja muuttaneet pois kotoa. Eiköhän tuokin kommentti kerro kaiken. Varmasti hyviäkin hetkiä on ollut, mutta varmasti myös aivan saakelin rankkaa.
Täällä on ollut niin paljon keskustelua nyt aiheesta, niin aloin pohtimaan vielä enemmän itsekin. Ja halusin jakaa ajatukseni.
Voi olla että mieleni voi muuttua joskus kolmikymppisenä, mutta en oikein usko. Mä haluan nauttia hyvästä parisuhteestani mieheni kanssa rauhassa ilman häiriötä, haluan olla vapaa menemään milloin haluan mihin haluan, haluan elää lähes stressitöntä elämää ja välillä vaan olla. Haluaisin, että mahdolliset lapseni saisivat mahdollisimman hyvän paikan ja maailman elää, mutta tällä hetkellä maailma ei näytä menevän sellaiseen suuntaan.
Joillekin sopii se lapsiperhe-elämä, mutta kaikille ei. Mun mielestä on rohkeaa, että menee aidosti omien halujen mukaan ja uskaltaa tutkia itseään ja miettiä asioita pidemmälle ennen sen suurempia ja dramaattisia elämänmuutoksia. Ja molemmat valinnat ovat nimenomaan rohkeita. Oli lapsia tai ei.
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoittaa vela?
Mietipä nyt oikein ankarasti! Toistuu jatkuvasti tällä palstalla ja eiköhän e tässäkin ketjussa selviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en lähtisi tulkitsemaan kummitätisi kommenttia, että on huojentunut ja iloinen siitä, että lapset ovat nyt isoja ja muuttaneet pois kotoa, siten että hänelle lapset ovat olleet sietämätön taakka kaikki nämä vuodet.
Lasten kanssa eläminen ei ole 24/7 heidän sylissä pitämistään ja vain heidän elämälleen omistautumista.
Itse en ole koskaan pitänyt muiden vauvoja hellyyttävinä ja söpöinä. Omiani kyllä. Lapset tulevat lisäksi sitä mielenkiintoisemmiksi, mitä vanhemmiksi he kasvavat.
Omien lasten (jotka ova isoja jo) ja heidän laajan ystäväpiirinsä vakuuttamana uskon, että maailma on heillä hyvissä käsissä, paremmissa kuin meidän ja aivan varmasti paremmissa kuin suurten ikäluokkien käsissä.
Me vaan säälitään teitä veloja:( siitä on kysymys. Kun tuetää mistä kaikesta jäätte paitsi:(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
20v vela :DDD anna mun kaikki kestää
Mun tytär päätti jo 15-vuotiaana olevansa vela.
Hän on nyt 24 ja edelleen vela..
Ja mä olen tiennyt myös jo varmaan siitä 15-vuotiaasta etten lapsia ikinä halua - ja nyt ikää 51. En ole sekuntiakaan harkinnut, missään ikävaiheessa/parisuhdetilanteessa, lisääntymistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Inhottavaa miten yritätte käännellä täällä aloittajan mieltä vähättelemällä. Tekin vain kannuststte lapsiin, koska uskotte että noin pitäisi kaikkien naisten elää.
Minä elin 34-vuotiaaksi siinä uskossa että ei lapsia ja raivostutin sukulaisia sen 15 vuotta mielipiteilläni. Tällä kokemuksen syvällä rintaäänellä sanon että mulle lapsettomaksi jääminen olisi ollut iso menetys. Joten kun olen nähnyt asiaa molemmista näkökulmista, aikanaan lapsia hartaudella inhoten, katson että mun neuvo 20 vuotiaalle on pätevämpi kuin velan jolla ei ole ikinä ollut lapsia. Ap, anna ajan näyttää.
Ja lisäys vielä tähän että en suinkaan ole sitä mieltä että ap:n pitäisi tehdä lapsia. Mutta se tuntuu niin hölmöläisen touhulta että joku 20 vee rupeaa rakentamaan itselleen velaidentiteettiä. Odota sinne 35-vuotiaaksi ja sen jälkeen - olet vela. Oikeasti maa ei siihen kaadu vaikka et tee tästä kysymyksestä itsellesi jotain aatetta 20-vuotiaana.
Ei tänne maapallolle kohta edes mahdu ihmisiä. Meitä on pian liikaa. Että te perheelliset olettekin näköjään ykisulotteisia putkiaivoja. Ajattelette vaan niitä vauvojanne, mutta ette tätä planeettaa, jolla me satumme elämään. Kaikenlisäksi ihmisetkin tuntuvat vain tyhmistyvän entisestään. Mun mielestä on siis hienoa, että jo 20- vuotias ymmrätää tällaisia asioita ja osaa miettiä sitä lastentekoa monelta eri kantilta. Eikä siinä ole mitään "hölmöläisten touhuilua" lainkaan. Päinvastoin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni Ap on erittäin fiksu ikäisekseen. Maailma tarvitsee juuri tuollaisia ihmisiä, jotka kykenevät rationaaliseen ajatteluun, itsetutkiskeluun ja pohdintaan. Maailma tarvitsee erilaisia ihmisiä erilaisineen valintoineen. On rohkeaa ja fiksua tehdä juuri niinkuin itse haluaa, eikä pamahtaa paksuksi päättömänä kanana muiden mukana.
En nyt kovin kypsäksi sanoisi, kun ei pysty lapsia hankkineista vääntämään kuin hattarapäisen stereotypian.
Uskon että aika moni velakin lopulta olisi ainakin vähän surullinen jos ihmiskunta ei yhtäkkiä pystyisi lisääntymään lainkaan. Ihminen kuolisi kokonaan pois lähimmäin sadan vuoden kuluessa. Elämä ei aina ole ruusuilla tanssimista joo, mutta ei-niin-ruusuilla-tanssimisellakin on arvoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anteeksi nyt muutamille kommentoijille, mutta pidän kyllä yksinkertaisena ihmistä, joka toteaa heti, että "Kyllä se sinunkin mieli vielä muuttuu" ja myhäilee vielä päälle :) No mitä sitten jos muuttuu? Tai on muuttumatta? Tällä hetkellä ap on tuota mieltä, ensi viikolla voi olla eri mieltä. Tai sitten ei. Ihmisillä nyt kun toistaiseksi on vielä oikeus pysyä omassa mielipiteessä tai olla pysymättä. Siitä olen kyllä samaa mieltä, että ei kannata lokeroida itseään (tai toisia) liian tiukasti mihinkään tiettyihin bokseihin vaan antaa elämän viedä.
Sun kannattaa vaihtaa kaveripiiriä. Perspektiivisi laajenee kummasti, kun dumppaat nämä elämämkoululaiset ja haet vaikka yliopistoon opiskelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uskon että aika moni velakin lopulta olisi ainakin vähän surullinen jos ihmiskunta ei yhtäkkiä pystyisi lisääntymään lainkaan. Ihminen kuolisi kokonaan pois lähimmäin sadan vuoden kuluessa. Elämä ei aina ole ruusuilla tanssimista joo, mutta ei-niin-ruusuilla-tanssimisellakin on arvoa.
Juuri mikään ei tekisi minua iloisemmaksi kun lupaus siitä, että ihmiskunta lopettaisi lisääntymisen. Siinähän säästetään mittamaattman monen ihmiselämän edestä tarpeetonta kärsimystä. Ainutkaan ihminen ei jää suremaan sitä, ettei ole koskaan syntynyt.
Ap on vela. Joten miksi ihmeessä hän ei saisi kutsua itseään velaksi?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
20v vela :DDD anna mun kaikki kestää
Mä olin alle kouluikäinen, kun tiesin etten halua ikinä äidiksi.
Koko aikuiselämä on mennyt kuunnellessa sunlaisia paskapäitä ja teidän "viisauksia" elämästä, siitä miten tiedätte mitä minun kuuluu tehdä kehollani, ikään kuin se olisi teidän omaisuutta.
Sama täällä. Tiesin jo pikkutyttönä, että en halua lapsia. Murkkuna, nuorena, aikuisena ja nyt viisikymppisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon että aika moni velakin lopulta olisi ainakin vähän surullinen jos ihmiskunta ei yhtäkkiä pystyisi lisääntymään lainkaan. Ihminen kuolisi kokonaan pois lähimmäin sadan vuoden kuluessa. Elämä ei aina ole ruusuilla tanssimista joo, mutta ei-niin-ruusuilla-tanssimisellakin on arvoa.
Juuri mikään ei tekisi minua iloisemmaksi kun lupaus siitä, että ihmiskunta lopettaisi lisääntymisen. Siinähän säästetään mittamaattman monen ihmiselämän edestä tarpeetonta kärsimystä. Ainutkaan ihminen ei jää suremaan sitä, ettei ole koskaan syntynyt.
Olisi muuten parasta ikinä jos tämä maailman syöpä ei yhtäkkiä voisikaan lisääntyä. Olisi muuten parasta, mitä tälle pallolle on ihan äsken tapahtunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos nuori kouluttamaton massateini lisääntyy, niin mitä voidaan odottaa hänen elämältään ja sen lapsen elämältä? Köyhyyttä ja wt- meininkiä tietenkin. Nämä korreloivat valitettavasti keskenään. Itse olen myöskin vela. En vastuta lisääntymistä, jos se vain tehtäisiin järkevästi ja oikein. Ei niin, että Mira 20v pyöräyttää 3 lasta eri miesten kanssa ja elämänhallinta on aivan sekaisin. Lapsethan tuosta kärsii... Ei kaikki näytä miettivän edes sitä omaa vauvaa, vaan valitettavasti omaa persettään. Tämä ajattelumalli näyttää vain lisääntyvän entisestään.
Vierailija kirjoitti:
Ap on vela. Joten miksi ihmeessä hän ei saisi kutsua itseään velaksi?!
Ap ei saa olla vela, koska palstan äitylit haluaa omistaa sen pillun ja pakottaa sen puskemaan sieltä ulos limaisia pentuja solkenaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Inhottavaa miten yritätte käännellä täällä aloittajan mieltä vähättelemällä. Tekin vain kannuststte lapsiin, koska uskotte että noin pitäisi kaikkien naisten elää.
Minä elin 34-vuotiaaksi siinä uskossa että ei lapsia ja raivostutin sukulaisia sen 15 vuotta mielipiteilläni. Tällä kokemuksen syvällä rintaäänellä sanon että mulle lapsettomaksi jääminen olisi ollut iso menetys. Joten kun olen nähnyt asiaa molemmista näkökulmista, aikanaan lapsia hartaudella inhoten, katson että mun neuvo 20 vuotiaalle on pätevämpi kuin velan jolla ei ole ikinä ollut lapsia. Ap, anna ajan näyttää.
Ja lisäys vielä tähän että en suinkaan ole sitä mieltä että ap:n pitäisi tehdä lapsia. Mutta se tuntuu niin hölmöläisen touhulta että joku 20 vee rupeaa rakentamaan itselleen velaidentiteettiä. Odota sinne 35-vuotiaaksi ja sen jälkeen - olet vela. Oikeasti maa ei siihen kaadu vaikka et tee tästä kysymyksestä itsellesi jotain aatetta 20-vuotiaana.
Ei tänne maapallolle kohta edes mahdu ihmisiä. Meitä on pian liikaa. Että te perheelliset olettekin näköjään ykisulotteisia putkiaivoja. Ajattelette vaan niitä vauvojanne, mutta ette tätä planeettaa, jolla me satumme elämään. Kaikenlisäksi ihmisetkin tuntuvat vain tyhmistyvän entisestään. Mun mielestä on siis hienoa, että jo 20- vuotias ymmrätää tällaisia asioita ja osaa miettiä sitä lastentekoa monelta eri kantilta. Eikä siinä ole mitään "hölmöläisten touhuilua" lainkaan. Päinvastoin!
Se on kyllä tosi järkevää yhteiskunnan kannalta, että kukaan ei hankkisi lapsia saastuttamaan tätä maapalloa. Kunpa ihmiset kuolisivat pian sukupuutton, niin maapallo pelastuisi. Niin, kenelle?
Ehkä yksi tärkeimpiä asioita, jota lapsen hankkimista pohtivien pitäisi tehdä, on omien motiivien kyseenalaistaminen. Esimerkiksi aloittajan on tärkeää ymmärtää että hänen ei tarvitse tehdä lapsia eikä välittää muiden painostuksesta. Syyt, miksi ei hanki lapsia, on ehkä tärkeimpiä juuri itselle eikä kenellekään muulle. Minä olen vela koska en halua äidiksi tulemisen tuomaa identiteetin muutosta, koen että nykyinen olemukseni on juuri oikea minulle ja toisaalta olen introvertti, eli tarvitsen paljon aikaa itselleni. Nämä muun muassa. Liittyvät siis itseeni eikä juurikaan lapsiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Inhottavaa miten yritätte käännellä täällä aloittajan mieltä vähättelemällä. Tekin vain kannuststte lapsiin, koska uskotte että noin pitäisi kaikkien naisten elää.
Minä elin 34-vuotiaaksi siinä uskossa että ei lapsia ja raivostutin sukulaisia sen 15 vuotta mielipiteilläni. Tällä kokemuksen syvällä rintaäänellä sanon että mulle lapsettomaksi jääminen olisi ollut iso menetys. Joten kun olen nähnyt asiaa molemmista näkökulmista, aikanaan lapsia hartaudella inhoten, katson että mun neuvo 20 vuotiaalle on pätevämpi kuin velan jolla ei ole ikinä ollut lapsia. Ap, anna ajan näyttää.
Ja lisäys vielä tähän että en suinkaan ole sitä mieltä että ap:n pitäisi tehdä lapsia. Mutta se tuntuu niin hölmöläisen touhulta että joku 20 vee rupeaa rakentamaan itselleen velaidentiteettiä. Odota sinne 35-vuotiaaksi ja sen jälkeen - olet vela. Oikeasti maa ei siihen kaadu vaikka et tee tästä kysymyksestä itsellesi jotain aatetta 20-vuotiaana.
Ei tänne maapallolle kohta edes mahdu ihmisiä. Meitä on pian liikaa. Että te perheelliset olettekin näköjään ykisulotteisia putkiaivoja. Ajattelette vaan niitä vauvojanne, mutta ette tätä planeettaa, jolla me satumme elämään. Kaikenlisäksi ihmisetkin tuntuvat vain tyhmistyvän entisestään. Mun mielestä on siis hienoa, että jo 20- vuotias ymmrätää tällaisia asioita ja osaa miettiä sitä lastentekoa monelta eri kantilta. Eikä siinä ole mitään "hölmöläisten touhuilua" lainkaan. Päinvastoin!
Se on kyllä tosi järkevää yhteiskunnan kannalta, että kukaan ei hankkisi lapsia saastuttamaan tätä maapalloa. Kunpa ihmiset kuolisivat pian sukupuutton, niin maapallo pelastuisi. Niin, kenelle?
No vaikka niille muille eläinlajeille, joita paremmaksi ihminen on nostanut itsensä ja näin ollen murhaa, orjuuttaa, kiduttaa ja hyväksikäyttää?
Vierailija kirjoitti:
[]Se on kyllä tosi järkevää yhteiskunnan kannalta, että kukaan ei hankkisi lapsia saastuttamaan tätä maapalloa. Kunpa ihmiset kuolisivat pian sukupuutton, niin maapallo pelastuisi. Niin, kenelle?
No ihan vaikka luonnolle ja eläimille, joiden elinolosuhteet on monin paikoin pilattu täysin. Ja oikeesti, asian vierestä, mutta ihmeellistä on ettei monet "lapselliset" ymmärrä edes yrittää jotenkin vaikuttaa siihen että edes ne ihan omat lapset pystyis elämään loppuikänsä tällä pallolla.
Mun tytär päätti jo 15-vuotiaana olevansa vela.
Hän on nyt 24 ja edelleen vela.
Minusta on tärkeintä, että hankkii hän lapsia tai on hankkimatta, hän tekee kummankin omasta tahdostaan. Ikinä en alkaisia suostutella häntä kumpaankaan suuntaan, enkä toivo, että hänen puolisonsakaan tai kukaan muukaan niin tekisi.
Poikani kuulemma taas on aina toivonut tulevansa isäksi. Hän on 27, muttei ole vielä isä ja tällä hetkellä taas sinkkukin.
Monenlaisia elämäntapoja- ja suunnitelmia mahtuu elämään, toiset toteutuu, toiset ei. Jos ei, mutkan takaa tulee joku uusi juttu. Niin itsellenikin kävi aikanaan. Periaatteessa en koe hirveän tärkeäksi pysyä kaikissa päätöksissään koko elämän ajan, koska elämä vie ja me muutumme, koko elämä on yhtä muutosten sarjaa ja usein pitää ottaa suunnitelma b:kin käytäntöön - joka viekin tosi hienoon suuntaan yllättäen. Mutta pääasia on, että on itselleen rehellinen siinä, mitä haluaa.