Ei-natiivi opettaa omalle lapselleen vieraan kielen

Itsekin opetan taaperolle englantia. 3-vuotias osaa jo värit ja numerot 10 asti, nimetä eläimiä ja asioita. Muuten puhun tietysti suomea. Oma ääntäminen ei ole tietenkään natiivin tasoa, mutta yksittäiset sanat osaan lausua ja lisäksi katsellaan englanniksi lasten ohjelmia. Oma kielen oppiminen on ollut vaikeaa joten haluan, ettei oma lapsi ei joudu ihan ummikona aloittamaan koulussa englantia. En pitäisi ollenkaan hyvänä, että ei natiivi vanhempi puhuisi anoastaan vierasta kieltä lapselle. Ellei ole vuosia käyttänyt pääasiallisena kielenä ko. Kieltä.

Vierailija kirjoitti:

Kuulin vastikään suomenkielisestä perheestä, jossa isä puhuu taaperolle englantia, koska haluaa opettaa tälle helposti vieraan kielen. Onkohan tämä yleistäkin?

Toivottavasti ei, ihmisten tulisi pysyä omassa äidinkielessään lapsilleen puhuessaan. (Eri asia sitten on jos tekee kuin 1. ja opettamalla opettaa lapselle yksittäisi sanoja ja lauseita vieraalla kielellä). 

Mun ystäväni perheessä kukaan ei puhu lapsille äidinkieltä. Asuvat siis ulkomailla ja toinen vanhemmista puhuu lapselle kyseisen maan kieltä ja toinen englantia. Tämä ystäväni, joka puhuu kyseisen maan kieltä, on aloittanut ko kielen opiskelun kolme vuotta sitten eli ei todellakaan lähelläkään natiivia... Ja lapsi ei tosiaan siis ymmärrä sanaakaan suomea, vaikka molemmat vanhemmat ovat suomalaisia. 

Suomessa asuvat venäläisnaisethan harrastavat tuota, puhuvat siis huonoa suomea lapselleen, vaikka oma äidinkieli on venäjä.

Vierailija kirjoitti:

Mun ystäväni perheessä kukaan ei puhu lapsille äidinkieltä. Asuvat siis ulkomailla ja toinen vanhemmista puhuu lapselle kyseisen maan kieltä ja toinen englantia. Tämä ystäväni, joka puhuu kyseisen maan kieltä, on aloittanut ko kielen opiskelun kolme vuotta sitten eli ei todellakaan lähelläkään natiivia... Ja lapsi ei tosiaan siis ymmärrä sanaakaan suomea, vaikka molemmat vanhemmat ovat suomalaisia. 

Hohhoijaa, ei kyllä vanhemmilla paljon järki päätä pakota. Minä olen asunut ulkomailla 20 vuotta ja jos minulla olisi lapsia, en puhuisi heille muuta kuin suomea.

Kieli on paljon muutakin kuin sanoja ja lauseita. Ellei osaa vierasta kieltä erittäin hyvin, sitä ei kannata opettaa äidinkielenomaisesti lapselle. Kielen avulla opitaan todella paljon asioita, oikeastaan melkein kaikkea. Kuulostaa oudolta, että joku köyhdyttää tietoisesti kommunikointiaan lapsen kanssa käyttämällä muuta kuin äidinkieltään.

Nykyään tuo on aika yleistä, että vanhemmat ovat erimaalaisia ja perheen yhteinen kieli on englanti, jota tosiasiassa kukaan ei osaa hyvin. Aika heikko lähtökohta lapselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun ystäväni perheessä kukaan ei puhu lapsille äidinkieltä. Asuvat siis ulkomailla ja toinen vanhemmista puhuu lapselle kyseisen maan kieltä ja toinen englantia. Tämä ystäväni, joka puhuu kyseisen maan kieltä, on aloittanut ko kielen opiskelun kolme vuotta sitten eli ei todellakaan lähelläkään natiivia... Ja lapsi ei tosiaan siis ymmärrä sanaakaan suomea, vaikka molemmat vanhemmat ovat suomalaisia. 

Hohhoijaa, ei kyllä vanhemmilla paljon järki päätä pakota. Minä olen asunut ulkomailla 20 vuotta ja jos minulla olisi lapsia, en puhuisi heille muuta kuin suomea.

Juu ei tosiaan pakota ja kaikki ovat heille koittaneet tolkuttaa, että tekevät maailman suurimman karhunpalveluksen lapsilleen. Mutta lapset eivät kuulemma tarvitse suomea mihinkään kun se ei ole maailmalla käytetty kieli... Huhhuh

Minua ihmetytti tuo kovasti. Henkilö, joka kertoi asiasta puolusteli kuitenkin tätä perhettä, että onhan se hienoa, jos lapsi oppii "itsestään" toisen kielen. Hänkään ei ymmärtänyt, että kieli on niin tärkeä kommunikoinnin väline, että se kannattaa opettaa oikein ja kunnolla. Käsittääkseni ko. kielenopettajaisä ei edes osaa englantia mitenkään erinomaisesti, pärjää arkikielessä ehkä hyvin, mutta kielen syvemmät tasot ja kielioppi hallussa huonommin.

ap

Tiedän yhden perheen, jossa äiti puhuu lapsilleen ruotsia, vaikkei itse ole suomenruotsalainen. Vaatii myös lapsilleen kaikki ruotsinkieliset palvelut 😁

Vierailija kirjoitti:

Tiedän yhden perheen, jossa äiti puhuu lapsilleen ruotsia, vaikkei itse ole suomenruotsalainen. Vaatii myös lapsilleen kaikki ruotsinkieliset palvelut 😁

Niitä ei kyllä saa, ellei lapsen äidinkieli ole ruotsi. Eikä se voi olla, jos toinen vanhemmista ei ole ruotsinkielinen. Joku roti sentään kieliasiassakin.

Luin jostain netistä jutun, missä perhe oli asunut maassa, joka ei ollut kummankaan vanhemman kotimaa. Vanhemmat puhuivat keskenään englantia (kyseessä ei siis ollut englanninkielinen maa). Päättivät sitten, että toinen vanhempi puhuu lapsille englantia ja toinen tämän nykyisen asuinmaan kieltä. 

Lapset olivat ehtineet käydä hetken koulua ensimmäisessä maassa, kun muuttivat toisen vanhemman kotimaahan. Siellä oli edessä ihan uuden kielen opettelu, ja toinen vanhempi vaihtoi kotona tämän maan kieleen. Sitten muuttivatkin kuitenkin vielä englanninkieliseen maahan, jossa oli vastassa karmea totuus: lasten oppima "englanti" oli niin kaukana kieliopillisesti oikeasta englannista, että he kuulostivat kielitaidottomilta ummikoilta - puhuessaan omaa äidinkieltään. Toinen, ensimmäisen asuinmaan äidinkieli taas oli unohtunut jo, ja sekin oli kieliopillisesti ja lausumiselta aivan pielessä.

Eli näin toimiessaan voi todellakin riistää lapseltaan mahdollisuuden omaan äidinkieleen, jota muutkin maailmassa puhuvat. Voi miettiä miten kivaa on, jos omat ajatukset tapahtuvat lähes keksityllä kielellä jota ei voi puhua kenellekään.

Tunnen perheen jossa (nyt jo aikuiset) lapset ovat puhuneet isän kanssa suomea ja äidin kanssa milloin englantia, ranskaa, saksaa ja italiaa. He ovat asuneet muutamia vuosia ulkomailla, mutta nuorempi lapsista ei tunnu osaavan mitään kieltä kunnolla. Lapsille tulisi puhua johdonmukaisesti vain yhtä kieltä per aikuinen ja kielen tulisi ehdottomasti olla sen aikuisen oma äidinkieli.

Meidän naapurustossa asuu perhe, jonka äiti on asunut lapsena vuoden Jenkeissä, ja on tämän vuoksi mielestään kykenevä puhumaan englantia äidinkielenään lapsille. Perheen sukunimi on tyyliä Möttönen ja lapset Abigail ja Jaxon. Äiti puhuu ihan hyvää englantia suomalaiseksi, mutta ei missään nimessä natiivisti.

Itse en ikinä puhuisi lapselleni muuta kuin suomea, vaikka englantini onkin aika vahva. Lapsi menee syksyllä kolmevuotiaana englanninkieliseen päiväkotiin, jossa on natiivit opettajat ja oppii kielen siellä.

Me puhutaan salakielenä englantia miehen kanssa. 2-vuotias osaa jo sanat pancake, whipped cream, grandma ja noodles. Täytyy varmaan siirtyä saksaan tai ruotsiin...

Aikoinaan kun Jani Sievisen perheeseen odotettiin esikoista, hän kertoi jossain lehtihaastattelussa, että hän puhuu sitten lapselle vain englantia. Ihmettelin mielessäni, miten tuo käytännössä onnistuu. En ole tosin lukenut mistään, miten hän sitten loppujen lopuksi teki.

Musta tuntuu, että on yleistyvä ilmiö. Sinänsä ymmärrän, sillä maailma kansainvälistyy koko ajan.

Minäkin tiedän syntyjään umpisuomalaisen äidin, joka puhu lapsilleen ruotsia. Myös lasten nimet ovat ruotsalaiset,  ja nyt myöhemmin muuttivat pohjanmaan rannikolle kuntaan, jossa ruotsinkieli on vallitseva kieli.

Aika pitkälle jotkut ovat valmiita asian kanssa menemään. Esikoisen ollessa vauva oli kuitenkin hämmentävää kuulla äidin solkottavan vauvalleen ruotsiksi.

Lasten umpisuomalainen isä puhuu lapsilleen suomea (=oppinevat ainakin yhden kielen syntyperäiseltä puhujalta).

Mieheni englannin taso on ihan testatusti natiivin tasolla, koska asui 5 vuotta Irlannissa ja harrastaa kirjoittamista, lukee paljon ja vapaa-ajallaan opiskelee englannin kielen historiaa ja syntyä. Ymmärtää jopa vanhaa englantia, joka on vähän samanlaista kuin hänen äidinkielensä.

Toki lapset häneltä oppisivat hyvän englannin, ja miehen mielestä hollannin kieli ei ole tarpeellinen, joten oli aluksi sitä mieltä, että opettaa lapsille vain enkun.

Mutta _onneksi_ olen saanut hänet vakuutetuksi, että kyllä hän nyt perhana saa luvan opettaa sen hollinnan meidän lapsille. :D Onhan se osa identiteettiä ja mahdollistaa kommunikoinnin suvun kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään tuo on aika yleistä, että vanhemmat ovat erimaalaisia ja perheen yhteinen kieli on englanti, jota tosiasiassa kukaan ei osaa hyvin. Aika heikko lähtökohta lapselle.

No meillä on yhteisenä kielenä englanti, joka ei kummallekaan ole äidinkieli. Ja lapset saavat koulussa englannista kymppejä. Kaipa se jotakin pohjaa on antanut.