Ei-natiivi opettaa omalle lapselleen vieraan kielen

Kieli on muutakin kuin sanoja, lauseita ja kielioppirankenteita. Kieli heijastelee kyseisen maan kulttuuria sekä kulttuuriperinnettä, sananlaskuja, vitsejä,sanaleikkejä.. tasoja ja vivahteita, joita vain ns natiivi pystyy kielestä poimimaan ja ymmärtämään. Ei missään tapauksessa kannata puhua lapselleen muuta kuin omaa äidinkieltä. Varmasti lapsikin haluaa kommunikoida sukunsa kanssa ja milläpä muulla kuin omalla äidinkielellään. Olen aina kadehtinut kaksikielisiä,se on todellakin lahja lapselle. Sen sijaan vieraan kielen opiskelu muuten lapsuusiässä on erittäin järkevää. Sitä varten löytyy erikielisiä päiväkoteja

Vierailija kirjoitti:

Erikoista, jos lapsen opettaminen koetaan huonoksi asiaksi. Englantia käytetään niin paljon ja sitä kuulee joka paikassa, että mikä ongelma, jos haluaa pedata lapselle alkeita jo ennen koulua? Ihan sama onko lapsi vauva tai vaari, niin oppimisesta ei ainakaan haittaa ole. Sama kuin kieltäisi ketä tahansa puhumasta muutakuin äidinkieltään. Todella omituinen aihe.

Kuka täällä on sanonut että kielen opettaminen on huono asia?

Miksipä ei? Itse olen kaksikielinen, ja vaikka toinen kielistäni onkin heikompi (asun Suomessa enkä käytä kieltä päivittäisessä elämässäni), ajattelin puhua lapselleni tällä toisella kielellä. Mies saa sitten puhua suomea.

Kyllä muuten lapsi alkaa jossain vaiheessa tajuta erot kielten välillä, vaikka sama vanhempi puhuisi kahta eri kieltä.

Käsitin kyllä ap:n viestistä sekä monista muista tilanteen niin että tuiki suomalainen henkilö puhuisi lapselleen vierasta kieltä joka on ns "koulutasolla" kaukana natiivista rakenteiltaan ja ääntämyksiltään, pahimmassa tilanteessa niin ettei lapsi opi ollenkaan mitään äidinkietä sujuvasti eikä lapsella ja vanhemmalla ole välttämättä yheistä kieltä.

Olen työni kautta ihmetellyt samaa ilmiötä. On myös aasialaistaustaisia vanhempia tullut vastaan jotka puhuvat lapselleen suomea tai englantia (aksentista yms tunnistin ettei englanti todellakaan äidinkielentasoinen) eivätkä omaa äidinkieltään. Ja yksi venäjänkielinen äiti puhuu sinnikkäästi lapselleen suomea aksentilla ja suomenruotsalainen isä myös puhuu pelkkää suomea samaiselle lapselle. Lapsi voisi oppia natiivitasoisesti sekä venäjän, ruotsin että suomen (koska asuinpaikka suomi ja suomenkieliset harrastukset) mutta nyt ei opi.

Toki tiedän perheitä, joissa saattaa vaikkapa isä puhua sekä suomea että ruotsia ja käyttää itse enemmän arjessaan suomea, mutta sitten puhuu johdonmukaisesti lapselleen ruotsia koska se on myös isälle toinen äidinkielentasoinen kieli. Mutta tiedän yhden aikuisen ihmisen, joka keskustelee äitinsä kanssa englanniksi vaikkei englanti ole äidin oma äidinkieli. Ja kyseinen henkilö ei myöskään osaa lainkaan puhua äitinsä äidinkieltä, ymmärtää jonkin verran kuitenkin mistä muu suku puhuu. Kyseisen henkilön isä on suomenkielinen ja aina puhunut suomea lapsille, joten lapset osaavat edes yhden kielen kunnolla.