Tekeeköhän kukaan muu töissä näin? :D
Leikin töitä! Muistan, kuinka lapsena leikin olevani konttorissa töissä ja kirjoittelin numeroita äitini työstään tuomiin tyhjiin käteiskuitteihin. Meillä oli kirjoituskone ja rämppäsin sitä. Nyt kun oon oikeasti töissä toimistossa, kuvittelen olevani se sama pikkutyttö ja leikkiväni töitä. Kuvittelen työkaveritkin lapsiksi. On hauska kirjoittaa tietokoneella, täyttää lomakkeita ja kantaa tärkeitä kansioita ympäriinsä. Tällä konstilla työpäivät menee kuin siivillä! Oonko ihan pöpi? Oon kuitenkin melkein 40 :D
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin välillä larppaan aikuista töissä. Mukavaa piristystä puurtamisen keskellä :)
Mä en ole koskaan larpannut, voitko antaa vihjeitä. Esim. tuohon johtoryhmän palaveriin, miten larppaus kannattaisi siellä suorittaa.
t. 9
Valitse se tärkeimmän ja "aikuisimman" oloinen tyyppi palaverissa ja seuraa sen käytöstä. Se tekee jo sitä samaa.
Mä jännitän ihan hirvittävästi julkisia esiintymisiä, sitä että pitää avata suu ihmisten edessä. Olen kuitenkin ammatiltani opettaja, eli ilmeisesti sitten leikin kaiken aikaa, näyttelen roolissa, jossa kyllä uskallan puhua suuni puhtaaksi ja esittää vaikka mitä pantomiimiä, kun se liittyy opetustilanteeseen. :)
Mutta eikö melkein työ kuin työ ole jo roolipeliä?
Ainakin minä esitän koulussa että olen muka joku ihmeellinen auktoriteetti jonka suurin intohimo on kasvattaa kuuliaisia kansalaisia.
Wanha datakääpä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin välillä larppaan aikuista töissä. Mukavaa piristystä puurtamisen keskellä :)
Mä en ole koskaan larpannut, voitko antaa vihjeitä. Esim. tuohon johtoryhmän palaveriin, miten larppaus kannattaisi siellä suorittaa.
t. 9
Valitse se tärkeimmän ja "aikuisimman" oloinen tyyppi palaverissa ja seuraa sen käytöstä. Se tekee jo sitä samaa.
Kyllä mä tuon tärkeänä olemisen larppauksen jo osaan kohtuullisesti. Nyt voisin vaihteeksi kokeilla suuren henkisen johtajan larppaamista. Vähän haastetta tähän hommaan!
t. 9
Kyllä joskus leikin töitä. Harvemmin enää nykyisin, mutta on tilanteita, joissa a) ajan saa kulumaan paremmin ja b) antaa pätevämmän vaikutelman piiloutumalla leikkiroolin taa.
Varsinaista larppausta en olekaan vielä kokeillut. Taidanpa joskus kokeilla. Työssäni siis.
Elämähän on jo yhtä suurta näytelmää muutenkin. Kaikilla erilaisia rooleja ja elämässä tapahtuu sitten erilaisia "näytelmätilanteita". Jokainen on oman elämänsä ohjaaja, käsikirjoittaja ja näyttelijä. Tykkään Ap:n tyylistä ajatella ja työpäivästä tulee varmasti hauskempi! Pitääpä itsekin joskus kokeilla;D Lapsenomaisuudessa ei ole mitään väärää. Eiköhän me aika lapsia muutenkin olla elämän tiellä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä joskus jos olen menossa palaveriin tekeydyn oikein tärkeän näköiseksi. Sellaiseksi että "minulla on nyt tässä vähän kiire". Ja vaikka se palaveri olisi jotain ihan turhaa tai hölmöä niin jos istutaan sellaisessa akvaarioneukkarissa niin istun hyvin tärkeänä siinä, ajattelen että ihmiset ulkopuolelta katsoo että nyt tuolla tapahtuu jotain tärkeää. Ja siis ihan tietoisesti teen näin ja tosiaan voi sanoa että leikin. :D Ikää 39 ja esimiesasemassa vielä, apua :)
Haha, ihana ! :D
Kyllä, vähän väliä leikin tekeväni töitä, tai ainakin yritän näyttää erittäin kiireiseltä ja tärkeältä, vaikka roikunkin aika pitkiä aikoja netissä työajalla! Nyt vaan sattuu olemaan niin, että meillä on töissä tosi hiljaista ja asiakkaita käy vähän, mutta kiireiseltä pitää silti yrittää näyttää, ettei pomo ala kuvitella minun olevan tyhjänpanttina tällä :D
Oikeasti odotan vain, koska koko pulju kaatuu... :(
T. uppoavan laivan konttoristi
Tää oli hyvä, kiitti! Otan huomenna valomiekan, siis kynän, mukaan ja vihkisormus saa toimittaa maagisen amuletin virkaa, jolla saan voiman virtaamaan neuvotteluhuoneeseen ja kaikki taipuvat tekemään mitä haluan. Tulen raportoimaan jälkikäteen! (Onneksi olen porukan ainoa nainen, niin uskaltanen luottaa, ettei kukaan työkaveri lue tätä:D )
t. 9