Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Paluu äitiyslomalta ahdistaa

Vierailija
25.04.2016 |

Tai paremminkin tilanne on se, että olen hoitovapaalla, ja ilmoittanut palaavani heinäkuussa takaisin töihin. Nyt kun paluuseen on enää hieman yli 2 kk olen alkanut miettimään, että lapsi on tuolloin vielä liian pieni ( 1 v 1 kk), enkä halua jättää häntä vielä tuossa vaiheessa. Hölmöä panikointia kai, koska mies voisi jäädä lomille ja isäviikoille 1-2 kuukaudeksi kunnes lapsi aloittaa hoidon elokuussa. Nyt tuntuu vaikealta luopua, ja ajattelen, että haluaisinkin vielä olla kotona hänen kanssaan vähintään kuukauden. Aikuisille (paitsi minulle) tuo yksi kuukausi sinne sun tänne on kai ihan sama, mutta vuoden ikäisellä kuukaudellakin on merkitystä. Voi tulla juuri ne ensimmäiset askeleet tai sanat.

Taloudellisesti kuukausi tai pari lisää onnistuisi, vaikka eihän siinä sitten juhlittaisi. Enemmänkin nyt vaivaa tuo miten töissä suhtaudutaan. Olivat tyytyväisiä kun lupauduin kesäksi töihin, jolloin on myös kiireistä. Olen ainoa tehtävässäni sijaiseni lisäksi, ja meillä pitäisi olla koko ajan joku päivystämässä. Tarve on siis ihan todellinen, en sitä ollenkaan kiistä. Sijaisellekin, joka myös on perheellinen, on jo lupailtu lomaa kesäksi. Eli teen todella kurjat temput sillä, että nyt juuri viimeisellä laillisella hetkellä ilmoitan, että palaankin vasta kesän jälkeen. Pilaan parin ihmisen lomat.

Meillä on ollut jo ennen äitiyslomaani töissä todella tuulista. Ovi käynyt monen kohdalla ilman varsinaisia YT:tä. Myös työsopimuksia on rukattu niin, että palkkaa ja titteliä on alennettu. Samaa taidettiin yrittää minullekin äitiysloman aikana, mutta ymmärsivät sitten, että tuo olisi ollut äitiysloman aikana kyseenalaista. Mutta kieltämättä mielessä on käynyt, että mikähän töissä minua äitiysvapaan jälkeen odottaa. Voin pahimmassa tapauksessa saada potkut. Ja varsinkin nyt, jos ärsytän ihmisiä liikaa.

Toisaalta, jos tästä täysin laillisesta hoitovapaan jatkosta tulisi kenkää, niin ehkä olisi tullut muutenkin? Ja ehkä sitten olisi niin parastakin. Sittenhän se vasta harmittaisi, jos menisin töihin ennen kuin oma sydän sanoo, ja sitten pian tulisi fudut. Kun kyseessä on viimeinen vauvani, enkä tule enää ikinä olemaan äitiyslomalla. Työpaikat vaan ovat niin tiukilla, että otan riskin pidemmästä työttömyydestä. Ja kun on lapset elätettävänä, niin pitkä työttömyys olisi katastrofi. Maalailen kauhukuvia siitä, että olen jo liian vanha ja "mammautunut" saamaan koskaan uutta duunia.

Mitä te tekisitte? Jatkaisitte pokkana hoitovapaata miettimättä sitä, että työnantajalle veto on lähes törkeä? Vai töihin vastoin todellista tahtoa? Työ on ihan ok, mutta mitään maailmojahan siellä ei muuteta. Eli niin suurta kutsumusta en tunne, että se menisi oman lapsen edelle. Toisaalta, hyvinhän se pärjäisi isänsä kanssa. Kyse taitaa olla enemmänkin nyt minun tunteistani.

Kommentit (15)

Vierailija
1/15 |
25.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Takaisin töihin. Ei tosta oikein voi enää perääntyä, ja lapsen on ihan hyvä olla isänsä kanssa.

Vierailija
2/15 |
25.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä luulen että sulla ei oo oikeutta perua jos olet jo ilmoittanut tulevas töihin. Miksi et sallisi miehellesi ensimmäisiä askelia tai ensimmäistä sanaa, yhtä träekitä ne hällekin on. Minusta aika itsrkästä ajatella että nuo kuuluisi vain sulle.

Voit varmaan jäädä hoitovapaalle sit kesän jälkeen kun mies palaa töihin ja lapsi menee sit vähän myöhemmin vasta tarhaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/15 |
25.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mä luulen että sulla ei oo oikeutta perua jos olet jo ilmoittanut tulevas töihin. Miksi et sallisi miehellesi ensimmäisiä askelia tai ensimmäistä sanaa, yhtä träekitä ne hällekin on. Minusta aika itsrkästä ajatella että nuo kuuluisi vain sulle.

Voit varmaan jäädä hoitovapaalle sit kesän jälkeen kun mies palaa töihin ja lapsi menee sit vähän myöhemmin vasta tarhaan.

Kun vielä voin lykätä paluuta. Hoitovapaata kun voi jatkaa vielä kerran, olettaen, että ilmoitus tapahtuu 2 kk ennen. Mies jäisi siis vain kuukaudeksi, puoleksitoista. Mutta sen hän tekisi myös minun paluuni jälkeen. Eli jos palaan myöhemmin, niin mies pitää vapaat vasta paluuni jälkeen. Vauva menee hoitoon sitten myöhemmin. Kuitenkin reilusti alle 1,5-vuotiaana. On kuitenkin sillä kuukaudella, parillakin tuossa vaiheessa eroa. Hoitovapaalle jääminen kesän jälkeen olisi aivan yhtä huono vaihtoehto. Olisin töissä 1,5 kk ja sitten jäisin juuri ennen uusia kiireitä kuukaudeksi kotiin. Keskellä kurjaa syksyä vielä..

Vierailija
4/15 |
25.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä luulen että sulla ei oo oikeutta perua jos olet jo ilmoittanut tulevas töihin. Miksi et sallisi miehellesi ensimmäisiä askelia tai ensimmäistä sanaa, yhtä träekitä ne hällekin on. Minusta aika itsrkästä ajatella että nuo kuuluisi vain sulle.

Voit varmaan jäädä hoitovapaalle sit kesän jälkeen kun mies palaa töihin ja lapsi menee sit vähän myöhemmin vasta tarhaan.

Kun vielä voin lykätä paluuta. Hoitovapaata kun voi jatkaa vielä kerran, olettaen, että ilmoitus tapahtuu 2 kk ennen. Mies jäisi siis vain kuukaudeksi, puoleksitoista. Mutta sen hän tekisi myös minun paluuni jälkeen. Eli jos palaan myöhemmin, niin mies pitää vapaat vasta paluuni jälkeen. Vauva menee hoitoon sitten myöhemmin. Kuitenkin reilusti alle 1,5-vuotiaana. On kuitenkin sillä kuukaudella, parillakin tuossa vaiheessa eroa. Hoitovapaalle jääminen kesän jälkeen olisi aivan yhtä huono vaihtoehto. Olisin töissä 1,5 kk ja sitten jäisin juuri ennen uusia kiireitä kuukaudeksi kotiin. Keskellä kurjaa syksyä vielä..

Hei, älä selittele turhaan. Ihan oikeasti et voi perääntyä, jos mielit pitää työpaikkasi ja tehdä oikein. Kyllä me ymmärrämme, että se tuntuu pahalta, mutta ihan yhtä pahalta se tuntuu myöhemminkin. Lapsen kehitys ei vaaraannu, vaikka hän olisikin isänsä kanssa. Kyse on nyt omasta itsekkyydestäsi.

Vierailija
5/15 |
25.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oot selvästi jo päättänyt jääväs kotiin. Kivat niille joilla loma meneekin vituiks. Eikun mikä loma?

Vierailija
6/15 |
25.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä luulen että sulla ei oo oikeutta perua jos olet jo ilmoittanut tulevas töihin. Miksi et sallisi miehellesi ensimmäisiä askelia tai ensimmäistä sanaa, yhtä träekitä ne hällekin on. Minusta aika itsrkästä ajatella että nuo kuuluisi vain sulle.

Voit varmaan jäädä hoitovapaalle sit kesän jälkeen kun mies palaa töihin ja lapsi menee sit vähän myöhemmin vasta tarhaan.

Kun vielä voin lykätä paluuta. Hoitovapaata kun voi jatkaa vielä kerran, olettaen, että ilmoitus tapahtuu 2 kk ennen. Mies jäisi siis vain kuukaudeksi, puoleksitoista. Mutta sen hän tekisi myös minun paluuni jälkeen. Eli jos palaan myöhemmin, niin mies pitää vapaat vasta paluuni jälkeen. Vauva menee hoitoon sitten myöhemmin. Kuitenkin reilusti alle 1,5-vuotiaana. On kuitenkin sillä kuukaudella, parillakin tuossa vaiheessa eroa. Hoitovapaalle jääminen kesän jälkeen olisi aivan yhtä huono vaihtoehto. Olisin töissä 1,5 kk ja sitten jäisin juuri ennen uusia kiireitä kuukaudeksi kotiin. Keskellä kurjaa syksyä vielä..

Ja nyt vielä minulla olisi sijainenkin. Jos jään kuukauden, puolentoista työskentelyn jälkeen uudestaan hoitovapaalle, niin edessä on uusi rekrytointi. Sijaisen saaminen oli todella hankala ja työläs prosessi jäädessäni äitiyslomalle, ja viime kesän menivät ilman sijaista prosessin pitkittymisen vuoksi.  Ja joka tapauksessa voisin enää taloudellisista seikoista olla 1,5 kuukautta poissa. Olisi itselleni järkevämpää pitää se putkeen muun hoitovapaan jatkoksi. Jos jään uudelleen vapaalle, aiheutan ongelmia seuraavissa projekteissa.

Saanko todellakin alapeukkua siitä, että tuntuu järjettömältä palata töihin vain siksi, ettei harmistuttaisi työnantajaa? Ja kun työnantaja voi irtisanoa minut pian, vaikka kuinka olisin mieliksi?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/15 |
25.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä luulen että sulla ei oo oikeutta perua jos olet jo ilmoittanut tulevas töihin. Miksi et sallisi miehellesi ensimmäisiä askelia tai ensimmäistä sanaa, yhtä träekitä ne hällekin on. Minusta aika itsrkästä ajatella että nuo kuuluisi vain sulle.

Voit varmaan jäädä hoitovapaalle sit kesän jälkeen kun mies palaa töihin ja lapsi menee sit vähän myöhemmin vasta tarhaan.

Kun vielä voin lykätä paluuta. Hoitovapaata kun voi jatkaa vielä kerran, olettaen, että ilmoitus tapahtuu 2 kk ennen. Mies jäisi siis vain kuukaudeksi, puoleksitoista. Mutta sen hän tekisi myös minun paluuni jälkeen. Eli jos palaan myöhemmin, niin mies pitää vapaat vasta paluuni jälkeen. Vauva menee hoitoon sitten myöhemmin. Kuitenkin reilusti alle 1,5-vuotiaana. On kuitenkin sillä kuukaudella, parillakin tuossa vaiheessa eroa. Hoitovapaalle jääminen kesän jälkeen olisi aivan yhtä huono vaihtoehto. Olisin töissä 1,5 kk ja sitten jäisin juuri ennen uusia kiireitä kuukaudeksi kotiin. Keskellä kurjaa syksyä vielä..

Hei, älä selittele turhaan. Ihan oikeasti et voi perääntyä, jos mielit pitää työpaikkasi ja tehdä oikein. Kyllä me ymmärrämme, että se tuntuu pahalta, mutta ihan yhtä pahalta se tuntuu myöhemminkin. Lapsen kehitys ei vaaraannu, vaikka hän olisikin isänsä kanssa. Kyse on nyt omasta itsekkyydestäsi.

Kyllä moni tekee niin, että pitää hoitovapaan kahdessa jaksossa. Ilmoittaa laillisten rajojen puitteissa työnantajalle jatkosta. Minä olen joutunut työskentelemään keskellä kesää jo vuosia, mutta sijaiseni ei tarvitse?

Vierailija
8/15 |
25.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Oot selvästi jo päättänyt jääväs kotiin. Kivat niille joilla loma meneekin vituiks. Eikun mikä loma?

Loma menee vituiksi minulla tai heillä. Miksi heidän lomansa on automaattisesti tärkeämpi?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/15 |
25.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä luulen että sulla ei oo oikeutta perua jos olet jo ilmoittanut tulevas töihin. Miksi et sallisi miehellesi ensimmäisiä askelia tai ensimmäistä sanaa, yhtä träekitä ne hällekin on. Minusta aika itsrkästä ajatella että nuo kuuluisi vain sulle.

Voit varmaan jäädä hoitovapaalle sit kesän jälkeen kun mies palaa töihin ja lapsi menee sit vähän myöhemmin vasta tarhaan.

Kun vielä voin lykätä paluuta. Hoitovapaata kun voi jatkaa vielä kerran, olettaen, että ilmoitus tapahtuu 2 kk ennen. Mies jäisi siis vain kuukaudeksi, puoleksitoista. Mutta sen hän tekisi myös minun paluuni jälkeen. Eli jos palaan myöhemmin, niin mies pitää vapaat vasta paluuni jälkeen. Vauva menee hoitoon sitten myöhemmin. Kuitenkin reilusti alle 1,5-vuotiaana. On kuitenkin sillä kuukaudella, parillakin tuossa vaiheessa eroa. Hoitovapaalle jääminen kesän jälkeen olisi aivan yhtä huono vaihtoehto. Olisin töissä 1,5 kk ja sitten jäisin juuri ennen uusia kiireitä kuukaudeksi kotiin. Keskellä kurjaa syksyä vielä..

Ja nyt vielä minulla olisi sijainenkin. Jos jään kuukauden, puolentoista työskentelyn jälkeen uudestaan hoitovapaalle, niin edessä on uusi rekrytointi. Sijaisen saaminen oli todella hankala ja työläs prosessi jäädessäni äitiyslomalle, ja viime kesän menivät ilman sijaista prosessin pitkittymisen vuoksi.  Ja joka tapauksessa voisin enää taloudellisista seikoista olla 1,5 kuukautta poissa. Olisi itselleni järkevämpää pitää se putkeen muun hoitovapaan jatkoksi. Jos jään uudelleen vapaalle, aiheutan ongelmia seuraavissa projekteissa.

Saanko todellakin alapeukkua siitä, että tuntuu järjettömältä palata töihin vain siksi, ettei harmistuttaisi työnantajaa? Ja kun työnantaja voi irtisanoa minut pian, vaikka kuinka olisin mieliksi?

Saat alapeukkua siksi, koska olet jäämässä kotiin pelkkää itsekkyyttäsi. Lapsi pärjää isänsä kanssa, joten ei ole mitään perusteltua syytä, miksi olisi ok pettää työnantajalle annettu lupaus.

Vierailija
10/15 |
25.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos kyse olisikin siitä, että työpaikalla toimitaan yleisesti reilusti. Mutta kun tämä ei ole sellainen työpaikka. Miksi minun pitäisi olla reilu Risto Reipas, jos kerran työnantaja ei ole sellainen minua kohtaan? Kesällä työskentely nyt vaan kuuluu tähän pestiin, sijainen on ollut alle vuoden, joten ei ole joutunut sitä ammatin varjopuolta kokemaan.

Laillisia perusteita ei ole irtisanoa tämän vuoksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/15 |
25.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä luulen että sulla ei oo oikeutta perua jos olet jo ilmoittanut tulevas töihin. Miksi et sallisi miehellesi ensimmäisiä askelia tai ensimmäistä sanaa, yhtä träekitä ne hällekin on. Minusta aika itsrkästä ajatella että nuo kuuluisi vain sulle.

Voit varmaan jäädä hoitovapaalle sit kesän jälkeen kun mies palaa töihin ja lapsi menee sit vähän myöhemmin vasta tarhaan.

Kun vielä voin lykätä paluuta. Hoitovapaata kun voi jatkaa vielä kerran, olettaen, että ilmoitus tapahtuu 2 kk ennen. Mies jäisi siis vain kuukaudeksi, puoleksitoista. Mutta sen hän tekisi myös minun paluuni jälkeen. Eli jos palaan myöhemmin, niin mies pitää vapaat vasta paluuni jälkeen. Vauva menee hoitoon sitten myöhemmin. Kuitenkin reilusti alle 1,5-vuotiaana. On kuitenkin sillä kuukaudella, parillakin tuossa vaiheessa eroa. Hoitovapaalle jääminen kesän jälkeen olisi aivan yhtä huono vaihtoehto. Olisin töissä 1,5 kk ja sitten jäisin juuri ennen uusia kiireitä kuukaudeksi kotiin. Keskellä kurjaa syksyä vielä..

Ja nyt vielä minulla olisi sijainenkin. Jos jään kuukauden, puolentoista työskentelyn jälkeen uudestaan hoitovapaalle, niin edessä on uusi rekrytointi. Sijaisen saaminen oli todella hankala ja työläs prosessi jäädessäni äitiyslomalle, ja viime kesän menivät ilman sijaista prosessin pitkittymisen vuoksi.  Ja joka tapauksessa voisin enää taloudellisista seikoista olla 1,5 kuukautta poissa. Olisi itselleni järkevämpää pitää se putkeen muun hoitovapaan jatkoksi. Jos jään uudelleen vapaalle, aiheutan ongelmia seuraavissa projekteissa.

Saanko todellakin alapeukkua siitä, että tuntuu järjettömältä palata töihin vain siksi, ettei harmistuttaisi työnantajaa? Ja kun työnantaja voi irtisanoa minut pian, vaikka kuinka olisin mieliksi?

Saat alapeukkua siksi, koska olet jäämässä kotiin pelkkää itsekkyyttäsi. Lapsi pärjää isänsä kanssa, joten ei ole mitään perusteltua syytä, miksi olisi ok pettää työnantajalle annettu lupaus.

No, minuakin kohtaan on petetty lupauksia. Esim. esikoisen kohdalla jouduin luopumaan osittaisesta hoitovapaasta muutaman kuukauden jälkeen. Sanottiin, että ehkä tämä paikka ei ole pienen lapsen äitiä varten, jos meinaan jatkaa nelipäiväisenä. Yhtä lailla minulle luvattiin se osittainen hoitovapaa.

Vierailija
12/15 |
25.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jos kyse olisikin siitä, että työpaikalla toimitaan yleisesti reilusti. Mutta kun tämä ei ole sellainen työpaikka. Miksi minun pitäisi olla reilu Risto Reipas, jos kerran työnantaja ei ole sellainen minua kohtaan? Kesällä työskentely nyt vaan kuuluu tähän pestiin, sijainen on ollut alle vuoden, joten ei ole joutunut sitä ammatin varjopuolta kokemaan.

Laillisia perusteita ei ole irtisanoa tämän vuoksi.

Kyllä se työnantaja jonkun syyn keksii - ja ihan laillisesti. Miksi menit edes lupaamaan, jos asenteesi on tuollainen? En yhtään ihmettele, jos saat työnantajalta paskaa niskaan, jos olet muutenkin noin "lojaali" työnantajaasi kohtaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/15 |
25.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sinähän olet ollut tässä vuoden lomalla, joten mitään loman vituiksi menemistä ei kohdallasi tapahdu. Jos sijaiselle on jo luvattu lomaa, olisi törkeää tässä vaiheessa perua ne.

Vierailija
14/15 |
25.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oot selvästi jo päättänyt jääväs kotiin. Kivat niille joilla loma meneekin vituiks. Eikun mikä loma?

Loma menee vituiksi minulla tai heillä. Miksi heidän lomansa on automaattisesti tärkeämpi?[/quot

Miten jonkun loma voi riippua tästä yhdestä henkilöstä, voisihan sitä vaikka sairastua, kyllä meillä täytyy olla useamman kuin kahden paikalla kesälläkin, että jos 1 prakaa ni on viel ainaki 2

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/15 |
25.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä luulen että sulla ei oo oikeutta perua jos olet jo ilmoittanut tulevas töihin. Miksi et sallisi miehellesi ensimmäisiä askelia tai ensimmäistä sanaa, yhtä träekitä ne hällekin on. Minusta aika itsrkästä ajatella että nuo kuuluisi vain sulle.

Voit varmaan jäädä hoitovapaalle sit kesän jälkeen kun mies palaa töihin ja lapsi menee sit vähän myöhemmin vasta tarhaan.

Kun vielä voin lykätä paluuta. Hoitovapaata kun voi jatkaa vielä kerran, olettaen, että ilmoitus tapahtuu 2 kk ennen. Mies jäisi siis vain kuukaudeksi, puoleksitoista. Mutta sen hän tekisi myös minun paluuni jälkeen. Eli jos palaan myöhemmin, niin mies pitää vapaat vasta paluuni jälkeen. Vauva menee hoitoon sitten myöhemmin. Kuitenkin reilusti alle 1,5-vuotiaana. On kuitenkin sillä kuukaudella, parillakin tuossa vaiheessa eroa. Hoitovapaalle jääminen kesän jälkeen olisi aivan yhtä huono vaihtoehto. Olisin töissä 1,5 kk ja sitten jäisin juuri ennen uusia kiireitä kuukaudeksi kotiin. Keskellä kurjaa syksyä vielä..

Ja nyt vielä minulla olisi sijainenkin. Jos jään kuukauden, puolentoista työskentelyn jälkeen uudestaan hoitovapaalle, niin edessä on uusi rekrytointi. Sijaisen saaminen oli todella hankala ja työläs prosessi jäädessäni äitiyslomalle, ja viime kesän menivät ilman sijaista prosessin pitkittymisen vuoksi.  Ja joka tapauksessa voisin enää taloudellisista seikoista olla 1,5 kuukautta poissa. Olisi itselleni järkevämpää pitää se putkeen muun hoitovapaan jatkoksi. Jos jään uudelleen vapaalle, aiheutan ongelmia seuraavissa projekteissa.

Saanko todellakin alapeukkua siitä, että tuntuu järjettömältä palata töihin vain siksi, ettei harmistuttaisi työnantajaa? Ja kun työnantaja voi irtisanoa minut pian, vaikka kuinka olisin mieliksi?

Saat alapeukkua siksi, koska olet jäämässä kotiin pelkkää itsekkyyttäsi. Lapsi pärjää isänsä kanssa, joten ei ole mitään perusteltua syytä, miksi olisi ok pettää työnantajalle annettu lupaus.

No, minuakin kohtaan on petetty lupauksia. Esim. esikoisen kohdalla jouduin luopumaan osittaisesta hoitovapaasta muutaman kuukauden jälkeen. Sanottiin, että ehkä tämä paikka ei ole pienen lapsen äitiä varten, jos meinaan jatkaa nelipäiväisenä. Yhtä lailla minulle luvattiin se osittainen hoitovapaa.

Kuulostaa siltä, että kyseinen työpaikka ei tosiaan ole sinua varten. Työnantaja kaipaa sitoutunutta työntekijää, ja sitä sinä et selvästikään hänen näkökulmastaan ole. Kannattaa ehkä harkita muunlaista jatkoa.