Lue keskustelun säännöt.
Apua tupakoinnin lopettamiseen raskaana?
24.04.2016 |
Moikka palstalaiset!
Kertokaahan miten olette saanut tupakoinnin lopetettua kun olette saanut tietää olevanne raskaana? Mitä on neuvolassa/lääkärissä sanottu tupakoinnista ja sen lopettamisesta?
Itsellä on nyt tupakoinnin lopetus edessä raskauden takia, noin puolet päivän tupakoista saanut jo karsittua mutta tarkotus on tottakai lopettaa kokonaan, mutta ilman älyttömiä itku-raivari-vieroitusoireita. Asun ulkomailla niin täällä voi olla käytännöt vähän erit kun suomessa, mutta lääkäri sano että max. 5 tupakkaa päivässä, miten suomessa?
Niin ja ne jotka on lopettanut tupakoinnin ihan ilman raskauttakin saa toki kommentoida omia kokemuksia ja vinkkejä! :)
Kommentit (38)
Voi taas tätä utsekkyyden määrää!! Miksi hitossa et ehkäissyt jos olet noin käsittämättömän itsekäs ja omahyväinen??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No mulle sanottiin, et lopetusstredsi on pahempi, eli en lopettanut:) lähdin viel synnytyksen alettuakin röökille:D
Joko sä valehtelit tai sulle valehdeltiin. Lopettaminen aiheuttaa KERRAN stressiä, kun taas JOKAINEN POLTETTU TUPAKKA stressaa sitä LASTA enemmän. Kumpihan on parempi lapselle, yksi stressikerta vai monta päivässä?
Päätät lopettaa. Jos ei oman lapsen terveys riitä motivoimaan niin olet itsekäs. Itkupotkuraivareita saa uhmaikäiset, ei aikuiset ihmiset.
Tupakoinnin lopettamisesta raskaana ei tarvitse tehdä vaikeaa, se on loppupeleissä helppoa kun vain yksinkertaisesti päättää olla polttamatta. Meille kävi onnellinen vahinko ja sen jälkeen kun raskaustestiin ilmestyi kaksi viivaa en polttanut yhtään. Päätin että en polta sitä yhtäkään ja lopetin seinään. Päätös on pitänyt ja nykyään en edes ajattele tupakkaa. Olen tällä hetkellä rv38. Ja pidän vielä itseäni niinä, jotka olivat todella riippuvaisia tupakasta.
Maailmassa ole mitään tärkeämpää asiaa kuin se että oma lapsi on terve, oman päihderiippuvuuden oikeutus sen rinnalla tuntuu typerältä. Onhan se aluksi ikävää olla ilman tupakkaa ja kiukuttaa, stressaa jne. mutta se on ohimenevää, pitää vain tiukasti mielessä sen syyn miksi on alun perinkin lopettamassa.
Helposti lopetin. Heti kun kuulin että olen raskaana niin mies vei tupakat pois enkä ole sen jälkeen polttanut. En tekisi mitään vaarantaakseni vauvani terveyttä. Tupakka on myrkkyä itselle ja sikiölle. Ei se tuon vaikeampaa ole. Jotkut yrittää selitellä ettei siitä välttämättä mitään tule, mutta se on turhaa. Ei kaikki saa keuhkosyöpääkään, ei se tarkoita sitä, ettei elimistö tupakasta kärsisi. Tuo 5 tupakkaa päivässä on täyttä p*skaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen keskustellut 60-luvulla syntyneiden ihmisten kanssa asiasta. Olen tällainen siis itsekin. Nuorten naisten keskuudessa tupakointi oli paljon yleisempää kuin nyt. Terveysvalistusta ei juuri ollut ja useimmat jatkoivat polttamista raskauden aikana estoitta.
Onko meissä enemmän oppimis- ym. kehityshäiriöisiä? Tuntuu, että lasteni luokilla on jos jonkinmoista aspergeria, ADHD-tapauksia, ja kaikenmoista oppimishäiriötä. Omasta lapsuudestani muista vain, että jotkut nyt olivat toki lahjakkaampia kuin toiset, mutten erityisiä "vammoja" kenelläkään. Mikään tilasto ei puolla 60-luvun lasten olevan sairaampia kuin nyt syntyvät, joiden äidit harvoin polttavat.
Ainoa varmasti todennettu asia on tupakoivien äitien lasten pienempi syntymäpaino n. 150 g keskimäärin.
Lopuksi totean, etten itse ole polttanut ollenkaan. Näin ollen en raskausaikanakaan. Enkä tietenkään ketään polttamaan kannusta, mutta onko tässäkin asiassa mennyt vouhkaaminen vähän yli kuten nykyään niin monessa terveysjutussa.
Itkupotkuraivarit vois johtua ihan hormoneistakin raskausaikana. Jos yrittäisit ajatella siinä kohtaa, ettei se tupakka auta tähän nyt. Itse näin jonkun uutisotsikon, missä oli video miten sikiö ultrassa suorastaan kitui jokaisella sauhulla. Tää syöpyi mieleen ja lopetin tupakan parissa päivässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen keskustellut 60-luvulla syntyneiden ihmisten kanssa asiasta. Olen tällainen siis itsekin. Nuorten naisten keskuudessa tupakointi oli paljon yleisempää kuin nyt. Terveysvalistusta ei juuri ollut ja useimmat jatkoivat polttamista raskauden aikana estoitta.
Onko meissä enemmän oppimis- ym. kehityshäiriöisiä? Tuntuu, että lasteni luokilla on jos jonkinmoista aspergeria, ADHD-tapauksia, ja kaikenmoista oppimishäiriötä. Omasta lapsuudestani muista vain, että jotkut nyt olivat toki lahjakkaampia kuin toiset, mutten erityisiä "vammoja" kenelläkään. Mikään tilasto ei puolla 60-luvun lasten olevan sairaampia kuin nyt syntyvät, joiden äidit harvoin polttavat.
Ainoa varmasti todennettu asia on tupakoivien äitien lasten pienempi syntymäpaino n. 150 g keskimäärin.
Lopuksi totean, etten itse ole polttanut ollenkaan. Näin ollen en raskausaikanakaan. Enkä tietenkään ketään polttamaan kannusta, mutta onko tässäkin asiassa mennyt vouhkaaminen vähän yli kuten nykyään niin monessa terveysjutussa.
Tämä koko teksti on kyllä ihan sitä itteään. Pelkkää yksinkertaisen av-mamman mutuilua. No mistäs sinä tiedät onko oppimis- ja kehityshäiriöitä enemmän vai vähemmän? Se että jos sinun lapsen luokalle on sattunut keskimäärin enemmän oppimisvaikeuksien kanssa kamppailevia niin ei kyllä kerro mitään siitä onko niitä nykyään enemmän vai vähemmän. Mikäli näin olisi, niin looginen selitys voi olla siinäkin että näitä diagnosoidaan useamman kuin vaikka 40 vuotta sitten. Tai selittäviä tekijöitä voi olla muutakin kuin tupakka. Sitä paitsi fakta on muuten se, että naisten tupakointi on nykypäivänä aivan yhtä yleistä kuin 1960-luvulla, yleisintä se on ollut 1990-luvun taitteessa.
En edes ota kantaa tuohon väittämään "ainoa varmasti todennettu asia on tupakoivien äitien lasten pienempi syntymäpaino n. 150 g". Internet on täynnä vino pino tieteellisesti todennettuja raskausaikaisen tupakoinnin aiheuttamia terveyshaittoja. Täytyy olla yksinkertainen ihminen väittää etteikö sellasia olisi kun tieteellistä evidenssiä on vaikka kuinka paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen keskustellut 60-luvulla syntyneiden ihmisten kanssa asiasta. Olen tällainen siis itsekin. Nuorten naisten keskuudessa tupakointi oli paljon yleisempää kuin nyt. Terveysvalistusta ei juuri ollut ja useimmat jatkoivat polttamista raskauden aikana estoitta.
Onko meissä enemmän oppimis- ym. kehityshäiriöisiä? Tuntuu, että lasteni luokilla on jos jonkinmoista aspergeria, ADHD-tapauksia, ja kaikenmoista oppimishäiriötä. Omasta lapsuudestani muista vain, että jotkut nyt olivat toki lahjakkaampia kuin toiset, mutten erityisiä "vammoja" kenelläkään. Mikään tilasto ei puolla 60-luvun lasten olevan sairaampia kuin nyt syntyvät, joiden äidit harvoin polttavat.
Ainoa varmasti todennettu asia on tupakoivien äitien lasten pienempi syntymäpaino n. 150 g keskimäärin.
Lopuksi totean, etten itse ole polttanut ollenkaan. Näin ollen en raskausaikanakaan. Enkä tietenkään ketään polttamaan kannusta, mutta onko tässäkin asiassa mennyt vouhkaaminen vähän yli kuten nykyään niin monessa terveysjutussa.
Tämä koko teksti on kyllä ihan sitä itteään. Pelkkää yksinkertaisen av-mamman mutuilua. No mistäs sinä tiedät onko oppimis- ja kehityshäiriöitä enemmän vai vähemmän? Se että jos sinun lapsen luokalle on sattunut keskimäärin enemmän oppimisvaikeuksien kanssa kamppailevia niin ei kyllä kerro mitään siitä onko niitä nykyään enemmän vai vähemmän. Mikäli näin olisi, niin looginen selitys voi olla siinäkin että näitä diagnosoidaan useamman kuin vaikka 40 vuotta sitten. Tai selittäviä tekijöitä voi olla muutakin kuin tupakka. Sitä paitsi fakta on muuten se, että naisten tupakointi on nykypäivänä aivan yhtä yleistä kuin 1960-luvulla, yleisintä se on ollut 1990-luvun taitteessa.
En edes ota kantaa tuohon väittämään "ainoa varmasti todennettu asia on tupakoivien äitien lasten pienempi syntymäpaino n. 150 g". Internet on täynnä vino pino tieteellisesti todennettuja raskausaikaisen tupakoinnin aiheuttamia terveyshaittoja. Täytyy olla yksinkertainen ihminen väittää etteikö sellasia olisi kun tieteellistä evidenssiä on vaikka kuinka paljon.
Ajattelin toki itsekin tuota diagnoosiherkkyyttä nykypäivänä. Se on varmasti yksi selittävä tekijä erilaisten neurologisten häiriöiden "lisääntymisenä".
Ei minulla ole tähän asiaan mitään kiihkoilevaa kantaa eikä minulla ole tarvetta puolustella tupakointia missän mielessä. Tuntuu vain, että monet asiat menevät överiksi terveysvalistuksen nimissä.
Mitään kunnollista lähdettä en ole löytänyt muuta kuin tämää pienipainoisuuden osalta. Tosin en ole kunnolla etsinytkään suomenkielisten artikkeleiden ulkopuolelta.
Tupakkatuotteiden kulutus oli 1960-luvulla kolminkertainen tähän päivän nähden. Koska terveysvalistus vasta alkoi nostaa päätään, on selvä, etteivät monet raskaana olevat yrittäneetkään lopettaa.
Suurin muutos on varmasti tapahtunut miesten tupakoinnissa, mutta kyllä 60-luvulla naisten tupakointi oli myös yleisempää kuin nyt. Ja olennaistahan tässä on raskaudenaikaiseen tupakointiin suhtautuminen.
http://www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2011/Tr44_11.pdf
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen keskustellut 60-luvulla syntyneiden ihmisten kanssa asiasta. Olen tällainen siis itsekin. Nuorten naisten keskuudessa tupakointi oli paljon yleisempää kuin nyt. Terveysvalistusta ei juuri ollut ja useimmat jatkoivat polttamista raskauden aikana estoitta.
Onko meissä enemmän oppimis- ym. kehityshäiriöisiä? Tuntuu, että lasteni luokilla on jos jonkinmoista aspergeria, ADHD-tapauksia, ja kaikenmoista oppimishäiriötä. Omasta lapsuudestani muista vain, että jotkut nyt olivat toki lahjakkaampia kuin toiset, mutten erityisiä "vammoja" kenelläkään. Mikään tilasto ei puolla 60-luvun lasten olevan sairaampia kuin nyt syntyvät, joiden äidit harvoin polttavat.
Ainoa varmasti todennettu asia on tupakoivien äitien lasten pienempi syntymäpaino n. 150 g keskimäärin.
Lopuksi totean, etten itse ole polttanut ollenkaan. Näin ollen en raskausaikanakaan. Enkä tietenkään ketään polttamaan kannusta, mutta onko tässäkin asiassa mennyt vouhkaaminen vähän yli kuten nykyään niin monessa terveysjutussa.
En tiedä oppimishäiriöistä, mutta kyllä 60-luvulla syntyneet ovat yksinkertaisempia kuin esim. 90 luvulla syntyneet.
Empä olisi uskonut että näin paljon kommentteja tulee, mutta kiitos kuitenkin kaikille vastanneille!
Niin, se tulevan lapsen terveyshän on juurikin se syy miksi haluan tupakoinnin lopettaa, jos ei kiinnostaisi pätkän vertaa niin en varmaan olisi tupakointia lopettamassa, vai?
Tottakai ymmärrän täysjärkisenä ihmisenä itsekkin sen, että tupakka on pahasta sikiölle, tai mun tapauksessa alkiolle. Se mitä tällä alotuksella hain juurikin niitä vinkkeja lopettamisen helpottamiseen (nikotiinipurkka vinkki oli hyvä ja kiitos siitä, valitettavasti täällä missä asun ei myydä nikotiinipurkkaa :/), ja myös siitä kyselin että mikä on suomessa neuvolan linja tupakointiin ja sen lopettamiseen? Jotkut on sanonut että neuvolassa on ohjeistettu lopettamaan vähitellen juurikin sen stressin takia, että onko siinä kohtaa neuvolatädit tehnyt virheen näin sanoessaan?
- ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
parasta on lopettaa kerrasta poikki ja heti. neuvolan linja on että raskaana ei polteta ollenkaan. tuo stressijuttu on ehkä,typerin tekosyy raskaana polttamiselle minkä olen pitkään aikaan kuullut.
pari kolme päivää kestävät vieroitusoireet, sitten on jäljellä enää psyykkinen riippuvuus, josta aiheutuvat ikävät tuntemukset eivät vahingoita vauvaa, toisin kuin jokainen polttamasi tupakka!
itse en ensimmäisen raskuteni alussa tiennyt olevani raskaana, ja join alkoholia ja poltin tupakkaa raskauden ekan kuukauden aikana. kun tajusin olevani raskaana, lopetin heti kokonaan. nyt esikoinen on 14 v enkä olen sen jälkeen enää tupakkaan koskenut. esikoiseni nimittäin syntyi sairaana, syy saattaa olla alkuraskauden myrkyissä. poikanon nyt tosin täysin terve, mutta se, että on omalla toiminnallaan mahdollisesti aiheuttanut omalle lapsellen kärsimystä, on sen verran kauhea tunne,että jotkut nikotiinin vieroitusoireet on todella pieni harmi sen rinnalla!
toimi siis sekä lapsesi että itsesi parhaaksi ja lopeta. ikäviä tuntemuksia saattaa tulla, mutta ne voi kyllä kestää.
lisäksi ihmettelen, missä,takapajulassa asut, kun siellä ei odottaville äideille näköjään anneta kunnollista tietoa raskauden ajan tupakoinnin vaarallisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Moikka palstalaiset!
Kertokaahan miten olette saanut tupakoinnin lopetettua kun olette saanut tietää olevanne raskaana? Mitä on neuvolassa/lääkärissä sanottu tupakoinnista ja sen lopettamisesta?Itsellä on nyt tupakoinnin lopetus edessä raskauden takia, noin puolet päivän tupakoista saanut jo karsittua mutta tarkotus on tottakai lopettaa kokonaan, mutta ilman älyttömiä itku-raivari-vieroitusoireita. Asun ulkomailla niin täällä voi olla käytännöt vähän erit kun suomessa, mutta lääkäri sano että max. 5 tupakkaa päivässä, miten suomessa?
Niin ja ne jotka on lopettanut tupakoinnin ihan ilman raskauttakin saa toki kommentoida omia kokemuksia ja vinkkejä! :)
Mitä vittua?!?! Lopetat. Ei muuta. Ei ininää et lopetat ilman itkupotkuraivareita. Ajattele vaivaasi idiootti! Suomessa ei suositella polttavan yhtäkään savuketta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hommaa kirja "Stumppaa tähän". Toimii oikeasti. Kirjoittaja on muistaakseni Allen Carr.
Humpuukia jolla ei ole muuta tarkoitusperää kuin rahastaa.
Kannattaa pitää mielessä myös mitä ne pillerit oikeasti on joita tuputetaan tupakoinnin lopettamiseen, ja kenelle ja mihin käyttöön ne alunperin on kehitetty.
http://www.mediuutiset.fi/debatti/toimitukselta/myos-champixin-kayton-r…
Sain lopetettua raskaana vaan ajattelemalla sitä tukehtuvaa vauvaa aina kun teki mieli tupakkaa. Käytin apuna viikon verran nikotiinilaastareita. Tuo lakko ei kyllä kauaa kestänyt, kun imetys oli loppu, aloitin uudestaan.
Lopetin tupakanpolton tuosta aloittamisesta noin vuoden päästä, kun tajusin kuinka pellen näköistä se touhu on. Värjöttelemistä ulkona imemässä jotain sontatikkua. Parempi olisi ottaa mehupilli ja imeä sitä. Sen lisäksi ymmärsin etten saa tupakalta yhtään mitään. Se vie rahat, maistuu pahalle, minä haisen pahalle ja se vie hermot. Lisäksi jokainen polttamani tupakka lyhentää aikaani lapsen kanssa. Meidän suvussa paljon syöpiä, enkä todellakaan halua sellaista ja jättää lastani yksin tänne. Päätin että menen tupakalle, kun sitä oikeasti tarvitsen, enkä enää huvikseen tai tylsyyden takia. Ei koskaan tullut sitä oikeaa tarvetta, joten nyt olen ollut 5 vuotta polttamatta.
Vierailija kirjoitti:
lisäksi ihmettelen, missä,takapajulassa asut, kun siellä ei odottaville äideille näköjään anneta kunnollista tietoa raskauden ajan tupakoinnin vaarallisuudesta.
Niinkuin sanoin niin ulkomailla asun, lääkärissä käydessä muutenkin oli tiedon saanti suht niukkaa, joten pääasiassa joutunut itse hakea netistä haluamansa tiedon :/
Mutta tosiaan joo, niin kuin jo edelliseen laitoin että kiitos kaikista vastauksista mitä on tullut :)
Edelleen mua mietityttää että onko se tosiaan niin, että neuvolassa sanotaan myös että kerrasta poikki? Ja jos näin niin hyvähän se on, mutta kun oon kuullut useammaltakin tuntemaltani ihmisiltä että heille on neuvottu neuvolassa että pitää lopettaa vähitellen :o
-ap
No todellakin kerrasta poikki, ne joille neuvotaan että vähitellen on just niitä itkupotkuraivareiden saajia ja seliseli-kuntuleepahaolo-tyyppejä.
Huoh, tää voi olla provo koska on yleisessä tiedossa mitä tupakointi raskaana voi aiheuttaa. Vain idiootin täytyy tulla vielä kyselemään tänne... Oman lapsensa takia tupakointi pitäisi kyllä mielestäni osata lopettaa välittömästi kun tietää raskaana olevansa. Jos ei siihen kykene niin on heikko. Mitäs menit alottaankaa, ja nyt annat lapses kärsiä siitä. Raivostuttaa tuollaset ihmiset.