Miksi miehen pitää olla koulutettu jotta nainen voi "rakastua" mieheen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan rakastunut koulutukseen vaan ihmiseen. Suhteen kehittyminen edellyttää kuitenkin, että on riittävästi yhteistä, pelkkä ihastuminen toisen ulkonäköön ja luonteeseen ei riitä, jos elämäntavat ovat ihan erilaiset. Käytäntö on osoittanut, että jos mies on kiinnostunut kulttuurista (erityisesti kirjallisuudesta), politiikasta ja taloudesta, ja tykkää keskustella ja pohtia, lukea ääneen ja itsekseen ja jakaa sen jälkeen lukemaansa; jos hän pärjää maailmalla ja puhuu muitakin kieliä kuin englantia, on kiinnostunut reppureissaamisesta ja muihin kulttuureihin tutustumisesta, historiasta ja uskonnoista; jos hänellä on laaja yleissivistys ja hän lähtee tarvittaessa seuraksi myös kuuntelemaan väitöstilaisuutta, niin useimmiten hän on itsekin kouluttautunut.

Nyt joku älähtää, että eikö voi kavereiden kanssa tehdä noita juttuja. Tietysti voi, mutta mitä virkaa on sellaisella parisuhteella, missä ei ole aikaa toisilleen kun kaikki vapaa-aika vietetään kavereiden kanssa?

Et sinä koulutettua miestä hae ensisijaisesti, vaan jotain vasemmistohörhöä. Huutonaurua riittää kun menet noita vaatimuksia esittelemään jollekin OIKEALLE korkeakoulutetulle kuten DI:lle tai lääkärille. Epätiedekunta on tietenkin täynnä näitä "miehiä".. tai sen verran mitä sinne nyt naisten lisäksi mahtuu.

"Vaatimuksia esittelemään"? Miksi ihmeessä menisin "vaatimuksia esittelemään"? Minne niitä pitäisi mennä esittämään? Omalla kohdallani suhteet ovat kyllä syntyneet ihan ilman vaatimusten esittelyä eli kun on kohdattu ihminen, jonka kanssa synkkaa. Ja usko tai älä, parisuhdehistoriaan mahtuu niin DI kuin lääkärikin. Nykyinen mies on humanisti, yrittäjä kaupallisella alalla.

Vierailija kirjoitti:

Ilman väitöskirjaa ei mun hameen alle ole ollut asiaa. Mielestäni miehen täytyy osata käsitellä vaikeampiakin asioita kuin jääkiekko ja tohtoritason miehillä on yleens aika eksentrinen ja jännä pää. Ei tarvitse elää stereotypioiden mukaan ja osataan tehdä johtopäätöksiä ilman, että äiti tai kaveri kertoo. Olen itsekin akateeminen.

Mistä tiedät haluavatko miehet sun hameen alle? Taitaa tytöllä olla turhan suuret luulot itsestään, yleinen ongelma suomalaisissa naisissa tänä päivänä.

Arvostan koulutusta ja sivistystä enkä voisi seurustella vakavasti miehen kanssa joka ei jaa näitä arvoja. N21

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan rakastunut koulutukseen vaan ihmiseen. Suhteen kehittyminen edellyttää kuitenkin, että on riittävästi yhteistä, pelkkä ihastuminen toisen ulkonäköön ja luonteeseen ei riitä, jos elämäntavat ovat ihan erilaiset. Käytäntö on osoittanut, että jos mies on kiinnostunut kulttuurista (erityisesti kirjallisuudesta), politiikasta ja taloudesta, ja tykkää keskustella ja pohtia, lukea ääneen ja itsekseen ja jakaa sen jälkeen lukemaansa; jos hän pärjää maailmalla ja puhuu muitakin kieliä kuin englantia, on kiinnostunut reppureissaamisesta ja muihin kulttuureihin tutustumisesta, historiasta ja uskonnoista; jos hänellä on laaja yleissivistys ja hän lähtee tarvittaessa seuraksi myös kuuntelemaan väitöstilaisuutta, niin useimmiten hän on itsekin kouluttautunut.

Nyt joku älähtää, että eikö voi kavereiden kanssa tehdä noita juttuja. Tietysti voi, mutta mitä virkaa on sellaisella parisuhteella, missä ei ole aikaa toisilleen kun kaikki vapaa-aika vietetään kavereiden kanssa?

Et sinä koulutettua miestä hae ensisijaisesti, vaan jotain vasemmistohörhöä. Huutonaurua riittää kun menet noita vaatimuksia esittelemään jollekin OIKEALLE korkeakoulutetulle kuten DI:lle tai lääkärille. Epätiedekunta on tietenkin täynnä näitä "miehiä".. tai sen verran mitä sinne nyt naisten lisäksi mahtuu.

"Vaatimuksia esittelemään"? Miksi ihmeessä menisin "vaatimuksia esittelemään"? Minne niitä pitäisi mennä esittämään? Omalla kohdallani suhteet ovat kyllä syntyneet ihan ilman vaatimusten esittelyä eli kun on kohdattu ihminen, jonka kanssa synkkaa. Ja usko tai älä, parisuhdehistoriaan mahtuu niin DI kuin lääkärikin. Nykyinen mies on humanisti, yrittäjä kaupallisella alalla.

Pointti ehkä kuitenkin oli, että se kuuluisa akateemisuus ei mitenkään takaa noita asioita jotka ovat sinulle tärkeitä. Myönnän kyllä että esim. joku kulttuuririennoissa viihtyvä mies löytyy todennäköisemmin yliopistolta kuin amiksesta.

Vierailija kirjoitti:

Itse valehtelen nykyään olevani DI enkä pelkkä insinööri. Nyt pääsee maistereidenkin kanssa treffeille. Nais-DIn kanssa voisi ehkä joutu kiusallisiin tilanteisiin, mutta eihän perusmaisteri osaa mitään tekniikan asioita kysellä. Korkeintaan dippatyön aihetta.

Tekeekin tosi hyvän vaikutuksen kun valehtelee potentiaaliselle kumppanille itsestään ja taustastaan, koska luotettavuushan on sellainen ominaisuus, jolla ei parisuhteessa tee mitään. Eiku...

Vierailija kirjoitti:

Naisen biologia tähtää siihen,että hän hankkii lapsilleen parhaat mahdolliset geenit. Näin tapahtuu kaikkialla luonnossa. Naaraat valitsee aina parhaan mahdollisen geeniperimän lapsilleen. Myös ihmisissä. Ja se on ihan ok, niin lapset saa hyvän elämän. luusereiden ei kuulu lisääntyä, koska ne tuottaa vain huonot eväät jälkikasvulleen.

Miksi koulutetut sitten lisääntyy harvemmin kun ei koulutetut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska te miehet "rakastutte" ulkonäköön, ja naiset miettivät sitä suhdetta vähän pidemmällekin. Samanlainen koulutustausta tuo usein hyvän perustan sille tavalliselle arjelle, jota suhteet nyt suurimmaksi osaksi ovat. Se että toisella on hyvä perse tai tissit ei kovin pitkälle loppupelissä kanna, näin se vaan on.

Älä unohda, että 2/3 avioeroista tapahtuu naisen aloitteesta. Miesten valintakriteerit taitavat sittenkin kantaa pidemmälle kuin naisten.

Niin, on se vaan kumma, kun vaimo haluaa erota eikä ymmärrä, miten mukavaa miehen on viettää arkea vaimon ja lasten kanssa ja juhlaa rakastajattaren kanssa. Vaimo hakee eron silloinkin, jos sivusuhdetta ei ole vaan vapaa-aika menee kavereiden kanssa juhliessa. Voi miesparkoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan rakastunut koulutukseen vaan ihmiseen. Suhteen kehittyminen edellyttää kuitenkin, että on riittävästi yhteistä, pelkkä ihastuminen toisen ulkonäköön ja luonteeseen ei riitä, jos elämäntavat ovat ihan erilaiset. Käytäntö on osoittanut, että jos mies on kiinnostunut kulttuurista (erityisesti kirjallisuudesta), politiikasta ja taloudesta, ja tykkää keskustella ja pohtia, lukea ääneen ja itsekseen ja jakaa sen jälkeen lukemaansa; jos hän pärjää maailmalla ja puhuu muitakin kieliä kuin englantia, on kiinnostunut reppureissaamisesta ja muihin kulttuureihin tutustumisesta, historiasta ja uskonnoista; jos hänellä on laaja yleissivistys ja hän lähtee tarvittaessa seuraksi myös kuuntelemaan väitöstilaisuutta, niin useimmiten hän on itsekin kouluttautunut.

Nyt joku älähtää, että eikö voi kavereiden kanssa tehdä noita juttuja. Tietysti voi, mutta mitä virkaa on sellaisella parisuhteella, missä ei ole aikaa toisilleen kun kaikki vapaa-aika vietetään kavereiden kanssa?

Et sinä koulutettua miestä hae ensisijaisesti, vaan jotain vasemmistohörhöä. Huutonaurua riittää kun menet noita vaatimuksia esittelemään jollekin OIKEALLE korkeakoulutetulle kuten DI:lle tai lääkärille. Epätiedekunta on tietenkin täynnä näitä "miehiä".. tai sen verran mitä sinne nyt naisten lisäksi mahtuu.

"Vaatimuksia esittelemään"? Miksi ihmeessä menisin "vaatimuksia esittelemään"? Minne niitä pitäisi mennä esittämään? Omalla kohdallani suhteet ovat kyllä syntyneet ihan ilman vaatimusten esittelyä eli kun on kohdattu ihminen, jonka kanssa synkkaa. Ja usko tai älä, parisuhdehistoriaan mahtuu niin DI kuin lääkärikin. Nykyinen mies on humanisti, yrittäjä kaupallisella alalla.

Mullakin on tollanen edelläkuvattu vasemmistohörhö. Tekniikan tohtori ja sivistynyt mies. Kommentoijan kaltaisiin ei akateeminen tutkintokaan ole saanut sivistystä opetettua.

Vierailija kirjoitti:

Ei kaikki saa sitä puolisokseen kenet olisi todella halunnut, surullista mutta totta.

Sitten joku ottaa sellasen joka ei vastaa

sitä omaa Unelmaa.

Sitten on kateellinen ja ilkeä sille joka sai Unelmansa.

Tiedän tällaisen tapauksen.

Onko mielenterveysongelmainen? Terve ihminen kestää kateuden eikä ilkeile.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilman väitöskirjaa ei mun hameen alle ole ollut asiaa. Mielestäni miehen täytyy osata käsitellä vaikeampiakin asioita kuin jääkiekko ja tohtoritason miehillä on yleens aika eksentrinen ja jännä pää. Ei tarvitse elää stereotypioiden mukaan ja osataan tehdä johtopäätöksiä ilman, että äiti tai kaveri kertoo. Olen itsekin akateeminen.

Mistä tiedät haluavatko miehet sun hameen alle? Taitaa tytöllä olla turhan suuret luulot itsestään, yleinen ongelma suomalaisissa naisissa tänä päivänä.

En ole ollut sinkkuna sitten teini-iän, kertonee asiasta jotain.

Vierailija kirjoitti:

Miksi nainen taas ei halua miestä, jota ei kiinnosta mikään, jolla ei ole haaveita ja tavoitteita ...? Siinäpä ihmetystä kerrakseen.

Ei kuulosta elämän haluiselta mieheltä. Kuka sellaisen haluaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse valehtelen nykyään olevani DI enkä pelkkä insinööri. Nyt pääsee maistereidenkin kanssa treffeille. Nais-DIn kanssa voisi ehkä joutu kiusallisiin tilanteisiin, mutta eihän perusmaisteri osaa mitään tekniikan asioita kysellä. Korkeintaan dippatyön aihetta.

Tekeekin tosi hyvän vaikutuksen kun valehtelee potentiaaliselle kumppanille itsestään ja taustastaan, koska luotettavuushan on sellainen ominaisuus, jolla ei parisuhteessa tee mitään. Eiku...

Haen vaan seksiä näiltä akateemisilta nirppanokilta.  Emmä nyt oikeasti mihinkään parisuhteeseen halua sellaisen ihmisen kanssa, joka asettaa ihan kirjaimellisesti akateemisen korkeakoulututkinnon yhdeksi kynnyskysymykseksi. Siellä suolikaksnelosessa ne istuu kuitenkin vuodesta toiseen odottaen, että joku tulee hakemaan vaikka oma naama on tasoa normaali ja ikäkin muuttuu pikkuhiljaa kolmikymppisestä nelikymppiseksi. Onneksi on kissat.

Vierailija kirjoitti:

Arvostan koulutusta ja sivistystä enkä voisi seurustella vakavasti miehen kanssa joka ei jaa näitä arvoja. N21

Aika karkea ennakkoluulo, että kouluttamaton, esim. 5000e tienaava putkimies, ei arvostaisi sivistystä. Oma ammattikoulun käynyt mieheni lukee joka aamu hesarin, laajasti muita uutisia ja joskus kirjoja. Ei hän eroa minusta, akateemisesti kouluttautuneesta, arkielämän kiinnostustensa perusteella millään tavoin. Puhuu hyvin kieliä ja on kiinnostunut matkailusta, suht hyvä yleissivistys hänellä.

Vierailija kirjoitti:

Itse valehtelen nykyään olevani DI enkä pelkkä insinööri. Nyt pääsee maistereidenkin kanssa treffeille. Nais-DIn kanssa voisi ehkä joutu kiusallisiin tilanteisiin, mutta eihän perusmaisteri osaa mitään tekniikan asioita kysellä. Korkeintaan dippatyön aihetta.

Aika surkeata kun joutuu valehtelemaan olevansa parempi kuin on.Ei mee hyvin tälläkään. Tää on ehkä säälittävintä mitä  olen vähään aikaan lukenut:(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvostan koulutusta ja sivistystä enkä voisi seurustella vakavasti miehen kanssa joka ei jaa näitä arvoja. N21

Aika karkea ennakkoluulo, että kouluttamaton, esim. 5000e tienaava putkimies, ei arvostaisi sivistystä. Oma ammattikoulun käynyt mieheni lukee joka aamu hesarin, laajasti muita uutisia ja joskus kirjoja. Ei hän eroa minusta, akateemisesti kouluttautuneesta, arkielämän kiinnostustensa perusteella millään tavoin. Puhuu hyvin kieliä ja on kiinnostunut matkailusta, suht hyvä yleissivistys hänellä.

Ps. ja aika suuri oletus, että koulutus on yhtä kuin sivistys. Taidat olla vielä aika lapsellinen. Hyvin harva koulutus antaa laajaa substanssia vaan keskittyy yleensä pieneen osa-alueeseen.

Miksi naisen pitää olla kaunis että mies voi " rakastua" naiseen?

Monilla naisilla on niin heikko itsetunto etteivät voi seurustella vähemmän kouluttautuneemman miehen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Monilla naisilla on niin heikko itsetunto etteivät voi seurustella vähemmän kouluttautuneemman miehen kanssa.

Yleensä se heikko itsetunto on sillä vähemmän kouluttautuneella miehellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse valehtelen nykyään olevani DI enkä pelkkä insinööri. Nyt pääsee maistereidenkin kanssa treffeille. Nais-DIn kanssa voisi ehkä joutu kiusallisiin tilanteisiin, mutta eihän perusmaisteri osaa mitään tekniikan asioita kysellä. Korkeintaan dippatyön aihetta.

 

Aika surkeata kun joutuu valehtelemaan olevansa parempi kuin on.Ei mee hyvin tälläkään. Tää on ehkä säälittävintä mitä  olen vähään aikaan lukenut:(

Mun mielestä se olisi säälittävää, vasta jos se ei toimisi. Asetan tuottavuuden parantumisen kuitenkin jonkun abstraktin termin säälittävää tai ei yläpuolelle. Ja tämä temppu tosiaan toimii. Ei kuitenkaan kannata ahnehtia liikaa. Ei tämä varmaan toimisi, jos en tuntisi tuon oman alan teoriaa ollenkaan. Inssikoulutuksella pystyn kuitenkin ihan sujuvasti kertomaan tuota omasta alasta ja samaa duunia tekevät monet dipatkin.

Enpä oo koskaan kuullut että kukaan rakastuu koulutukseen. Mä rakastun ihmiseen. Mutta jos itse on koulutettu niin aika suurella todennäköisyydellä ne kiinnostuksenkohteetkin on sitten samanlaiset jos kumppanikin on koulutettu. En yhtään epäile etteikö amistenkin joukossa olisi helmiä, mutta valitettavasti mun kohdalle on osunut vaan näitä elämäm koululaisia, joiden kanssa tapailu ei ole kestänyt kovin kauaa. Kiinnostuksenkohteet ja elämäntyylit ei ihan mätsänneet. Ja minusta olisi hassua seurustella jonkun kanssa ihan vaan seurustelun ilosta tai että "kunhan on vaan joku" tai että se amispoika ei sitten katkeroidu ja mene av:lle purkamaan pahaa oloaan. Kyllä mä mieluummin seurustelen sellaisen ihmisen kanssa, jonka kanssa mulla on jotain yhteistä ja jonka kanssa voin olla oma itseni. Ja jos sellaista ihmistä ei jossain elämänvaiheessa ole rinnalla, niin sitten olen mieluummin yksin. (Tällä hetkellä rinnallani on kuitenkin sopiva mies, jonka kanssa voin jakaa elämän ilot ja surut.)