Seuraan vierestä, kun paras ystäväni juo itsensä hengiltä
Olemme olleet parhaita ystäviä yläasteelta asti, eikä alkoholi sopinut hänelle silloinkaan. Hän erosi jonkin aikaa sitten ja ajautui juomaan, eikä sille näy loppua. Olen niin huolissani siitä ihmisestä, johon vuosia sitten tutustuin. Tuntuu, etten voi tehdä mitään. Aikuinen ihminen, joka ei ota toisten sanoja kuuleviin korviinsa. Miten saan hänet hakemaan apua?
Kommentit (4)
Pyydä häntä mukaan ryyppäämään ja tee ryyppyreissulla kaikenmoista tyhmää ,jossa vain mielikuvitus on rajana. Tämä saattaa avata hänen silmänsä.
Kannustuspeukku ap:lle.
Ei muuta sanottavaa tuohon.
Vierailija kirjoitti:
Pyydä häntä mukaan ryyppäämään ja tee ryyppyreissulla kaikenmoista tyhmää ,jossa vain mielikuvitus on rajana. Tämä saattaa avata hänen silmänsä.
Kommenttisi saattaa olla provo, mutta siltä varalta ettei se ole, niin sanon että neuvosi on katastrofaalisen huono.
Itse olen juomisen lopettanut koska alkoholi ei sopinut, meni aina vaarallisesti yli, tuli sekoiltua vaikka mitä, en aina löytänyt kotiinkaan, ja jälkikäteen olen miettinyt että on ihme ettei mitään vakavaa koskaan sattunut.
Silloin vielä kun join niin oikein janosin kaikkia tarinoita muiden kännisekoiluista, ja muistelin pitkään mitä kaverit olivat tehneet, sen avulla uskottelin että "kaikki sekoilee kännissä" ja että se on normaalia että menee välillä vähän yli.
Neuvosi on siis huono, se antaa ongelmakselle vain vapaat kädet "koska sinäkin".
Et saa. Et voi tehdä muuta kuin kertoa huolesi. Jos hän silti päättää juoda, niin hän sitten juo. Kyllä aikuinen ihminen saa juoda jos haluaa.
Mutta tuskin se itseään hengiltä juo. Tosi monet esim. eron jälkeen vähän innostuu tuossa asiassa, minäkin aikanaan, mutta kyllä siihen jossain vaiheessa useimmat myös kyllästyy. Itse kyllästyin 5-6 vuoden päästä, kun kroppa alkoi antaa vuosien päivittäisestä suurkulutuksesta huolestuttavia merkkejä: närästäminen, ainainen väsymys, 20 kg lihominen. Sitten vaan lopetin juomisen kun haitat tuntui kerran hyötyjä suuremmilta.