Äitiyslaki turvaa lapselle kaksi vanhempaa heti tämän syntymästä alkaen
Oletko kuullut Äitiyslakialoitteesta? Aloite on tärkeä ja tarvitsee vielä ihan hirveän paljon nimiä! Nimet tulisi saada kasaan toukokuun loppuun mennessä, joten käy allekirjoittamassa aloite pikimmiten.
Mikä äitiyslaki?
Äitiyslaki mahdollistaisi sen, että naisparille hedelmöityshoidoilla syntyvä lapsen oikeudellisen asema olisi selvä heti lapsen syntymästä lähtien. Lapsen toinen äiti voisi tunnustaa lapsen omakseen, jos raskaus on alkanut hedelmöityshoitoklinikalla parin yhteisestä suostumuksesta. Tunnustus otettaisiin vastaan samoin kuin isyyden tunnustaminen. Tunnustaminen olisi mahdollista ainoastaan silloin kun lapselle ei voida vahvistaa isää.
Miten nykyään toimitaan?
Nykyisin vanhemmuus voidaan vahvistaa naisparin perheessä vasta lapsen synnyttyä perheen sisäisellä adoptiolla, joka saattaa viedä aikaa jopa puoli vuotta. Tämän ajan lapsen oikeudellinen asema on epäselvä. Esimerkiksi vanhempien eron, erimielisyyden tai kuoleman takia adoptio saattaa jäädä toteutumatta. Sen seurauksena lapsen oikeus tavata molempia vanhempiaan ei välttämättä toteudu, eikä lapsi saa oikeutta elatukseen molemmilta vanhemmiltaan. Turhat adoptioprosessit tuhlaavat kuntien ja käräjäoikeuksien resursseja.
Viedäänkö lapselta isä?
Äitiyslain mahdollistama tunnustamismenettely koskisi vain lapsia, jotka ovat saaneet alkunsa hedelmöityshoitoklinikalla siten, että siittiöiden luovuttaja on kieltänyt mahdollisuuden isyytensä vahvistamiseen. Nykytilanteessa näillä lapsilla ei syntyessään ole kuin yksi vanhempi, eikä heille nykyäänkään voida vahvistaa isää. Äitiyslaki ei siis veisi yhdeltäkään isäksi haluavalta mieheltä oikeutta isyyteen eikä lapselta oikeutta isään. Se ainoastaan turvaisi syntyvän lapsen oikeudellisen aseman silloin, kun hänellä on alusta asti kaksi äitiä eikä isyyttä voida vahvistaa.
Siittiöiden luovuttaja voi äitiyslaista riippumatta edelleen pitää itsellään oikeuden isyyden tunnustamiseen, mikäli näin haluaa. Tällöin lapsen isyys voidaan vahvistaa lastenvalvojan luona tai oikeusteitse joko isän, synnyttävän äidin tai lapsen hakemuksesta lapsen syntymän jälkeen, eivätkä nämä perheet voi käyttää äitiyslaissa säädettyä mahdollisuutta toisen äidin vanhemmuuden tunnustamiseen.
Mitä hyötyä äitiyslaista on?
Äitiyslaki selkiyttää lapsen oikeudellisen aseman syntymästä asti. Jos lapsen vanhemmat eroavat raskausaikana, äitiyslaki turvaa lapsen oikeuden elatukseen ja perintöön myös toiselta vanhemmaltaan sekä antaa lapselle oikeuden tavata toista vanhempaansa. Se myös turvaa lapsen tilanteen, jos toinen vanhemmista kuolee raskauden aikana tai synnytyksessä.
Äitiyslaki säästää myös yhteiskunnan resursseja, kun naisparit eivät enää joudu läpikäymään turhaa perheen sisäisen adoption prosessia selvissä tilanteissa. Tämä säästää niin kuntien adoptioneuvojien kuin käräjäoikeuksienkin työtä, sillä nykytilanteessa sisäistä adoptiota on haettava erikseen käräjäoikeudelta ja sitä varten on käytävä erillinen adoptioneuvonta.
Miksi äitiyslaki on lapsen etu?
Lapsen etu on, että hänellä on turvatut perhesuhteet heti syntymästään lähtien. Lapsen aseman epäselvyys tuo lisähaasteita vanhemmille ja vaikeuttaa lapsen asioiden hoitamista siihen asti, kunnes sisäinen adoptio on tehty. Tähän saattaa pahimmassa tapauksessa mennä puolikin vuotta lapsen syntymästä.
Äitiyslain myötä naispareille syntyvät lapset ovat tasa-arvoisessa asemassa eri sukupuolta olevien avoparien lasten kanssa: molemmissa tapauksissa vanhemmuus voidaan tunnustaa jo neuvolakäyntien aikana.
Äitiyslaki turvaa lapsen tosiasialliset perhesuhteet alusta asti ja on siten myös YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen mukainen. Lapsen oikeuksien sopimuksen 2. artikla kieltää lapsen syrjinnän hänen vanhempiensa ominaisuuksien vuoksi. Vanhempien sukupuoli ei saa vaarantaa lapsen oikeudellista asemaa.
Lue lisää: http://aitiyslaki.fi/
Allekirjoita: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1669
Kommentit (4)
Olen allekirjoittanut.
Nyt pitäisi tosin kansalaisaloitteen tekijöiden jalkautua kaduille keräämään nimiä, koska niin vähän aikaa jäljellä.
Sivustolta Äitiyslaki.fi löyty noita tulostettavia lomakkeita ja nimiä voi tosiaan kerätä ihan kuka vain! Eli jos tuntuu siltä, että pystyy, jaksaa ja haluaa tätä aloitetta edistää, niin jalkautumaan siis! Aloitteen "tekijöitä" on käytännössä niin vähän, että vaikka he jalkautuisivat, aika ei riittäisi. Eli kansalaisaktiivisuutta tarvitaan!
Miksi luoda järjestelmä, joka laillistaa sen että joillakin lapsilla ei ole isää? Lapselle edullisinta on, että hänellä on sekä äiti että isä. Kaksi äitiä ei voi korvata yhtä isää, sen enmpää kuin kaksi isää ei voi korvata äitiä.
Ja onhan se aikamoista, että kun mies ja nainen menevät hedelmöityishoitoihin klinikalle, niin tämä lapselle ei-biologista sukua oleva mies nimetään lapsen vanhemmaksi synnyttävän äidin ohella. Naisparien tapauksessa lapsi syntyy yksinhuoltajaäidille ja toinen äiti pääsee kyllä äidiksi, mutta vasta käytyään läpi pitkän ja kalliin adoptioprosessin. Eli jotenkin tätä lakia pitäisi uudistaa... ja tuskin niin päin, että myös miehet joutuvat adoptoimaan puolisonsa lapsen, eiköhän sitä pitäisi uudistaa niin, että naisparitkin voivat nimetä ei-biologisen osapuolen vanhemmaksi samalla tavoin kuin heteroparit. Lapsi saa alkunsa kuitenkin ihan samalla tavalla, eli tässä on lapset eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, millaiset vanhemmat heille sattuu. Siittiöiden luovuttajathan saavat kuitenkin itse päättää antavatko solujaan naispareille. Ja tosiaan luovuttajat takuulla toivoisivat samanlaista kohtelua ja oikeuksia myös naisparien lapsille. Jälleen kerran Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa lakia ei ole korjattu. Allekirjoitan.