Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Perintövero ja perheenlisäys (suunnitelmat)

20.04.2016 |

Anoppini (en ole naimisissa, mutta helpompi kirjoittaa "anoppi" kuin "miehen äiti") on kuolemansairas ja elinpäivät alkavat olla vähissä :( Anopin kuolema on tietysti meille kaikille kova paikka, mutta tämä ketju ei nyt käsittele sitä, vaan toista ikävää asiaa joka seuraa kuolemaa, nimittäin perintövero. Joo, tiedän että joku ulkopuolinen nyt ajattelee että onpa kylmä ämmä, joka miettii veroja kun toinen tekee kuolemaa, MUTTA kuten jo sanoin: anopin kuolema on jo sinänsä todella vaikea pala niellä.

Eli miehelleni tulee siis maksettavaksi perintöveroa noin 9000 € verohallinon nettisivuilla olevan arviolaskurin mukaan. Mies ei peri lainkaan rahaa, vaan osan lapsuudenkodistaan sekä vanhempiensa kesämökistä. Näitä ei voi realisoida, koska appiukko jää vielä taloon asumaan ja hän käyttää myös kesämökkiä.

Verohallinon sivuilla luki myös, että perintövero maksetaan kahdessa erässä; ensimmäinen erä muutama kuukautta veropäätöksen jälkeen ja toinen erä siitä pari kuukautta eteenpäin. Miehelleni tämä 9000 € tulee maksettavaksi luultavasti tämän vuoden lopussa tai ensi vuonna.

Ongelmana on että meillä ei ole tähän varaa. Minä olen tällä hetkellä kotihoidontuella esikoisemme kanssa. Tulomme ja säästömme riittävät elämiseen, mutta ei tuollaisiin suuriin yllättäviin menoihin. Syksyllä minun on tarkoitus palata töihin ja suunnitelmissa oli kerryttää taas vähän säästöjä, että voisin jäädä uudestaan kotiin, mikäli meillä suodaan toinen lapsi. Olemme suunnitelleet että yrittäisimme toista lasta ensi vuonna, mutta nyt en tiedä voiko sitä edes yrittää, kun pitää säästää rahaa perintöveroon :( Perheenlisäystä ei myöskään voi lykätä hamaan tulevaisuuteen, kun ikääkin alkaa jo olla. Jos olisimme nuorempia tämä ei olisikkaan yhtä suuri ongelma, mutta nyt pelkään että haaveet toisesta lapsesta kaatuu tähän.

Onko kellään mitään vaastaavanlaisia kokemuksia tai mitään tietoa siitä voiko perintöveron eräpäivää lykätä? Ja miten pitkään sitä voi lykätä, jos siis voi lykätä lainkaan?

Kommentit (66)

Vierailija
61/66 |
20.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos 9000e lainalla pääsette kiinni johonkin 100 000 euron omaisuuteen max. parinkymmenen vuoden päästä niin on aika dorkaa jättää ottamatta.

Tässähän tuo 9000e on ilmeisesti AP:n perseestä repäisemä numero arvioiden että mökki + kämppä on "jotain 200 000e" ja appiukolle menee puolet.

Vierailija
62/66 |
20.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tai siis käytännössä 9000e:llä voitte ostaa asunnon ja kesämökin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/66 |
21.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helpoimmalla pääset kun käskette miehen äidin testamentata omaisuutensa miehen isälle ja mies perii sen vasta sitten kun isänsä kuolee

Lapsiaan ei voi perinnöttömäksi tehdä millään testamentillä.

Kyllä voi, jos lapsi itse katsoo parhaaksi jättää vaatimatta lakiosaa. Tässä tapauksessa se olisi ihan varteenotettava vaihtoehto, ja sitä paitsi lapsihan saisi perintönsä sitten, kun toinenkin vanhempi kuolee.

Oikeasti: enemmän omistavan lesken ei tarvitse antaa omistaan yhtään mitään vainajan perillisille.

Vierailija
64/66 |
21.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helpoimmalla pääset kun käskette miehen äidin testamentata omaisuutensa miehen isälle ja mies perii sen vasta sitten kun isänsä kuolee

Lapsiaan ei voi perinnöttömäksi tehdä millään testamentillä.

Oikeesti niksi vastaat kun sulla ei mitään tietoa ole!

Jokainen ihminen saa tehdä sellaisen testamentin kuin haluaa ja se toteutuu jos sitä ei kukaan riitauta.

Joten edelleen tuo on helpoin ratkaisu mikäli miehellä ei ole sisaruksia jotka eivät suostu siihen

Vierailija
65/66 |
21.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helpoimmalla pääset kun käskette miehen äidin testamentata omaisuutensa miehen isälle ja mies perii sen vasta sitten kun isänsä kuolee

Lapsiaan ei voi perinnöttömäksi tehdä millään testamentillä.

Oikeesti niksi vastaat kun sulla ei mitään tietoa ole!

Jokainen ihminen saa tehdä sellaisen testamentin kuin haluaa ja se toteutuu jos sitä ei kukaan riitauta.

Joten edelleen tuo on helpoin ratkaisu mikäli miehellä ei ole sisaruksia jotka eivät suostu siihen

Sisarusten suostumusta ei tarvita. Jos vanhemmilla on keskinäinen omistusoikeustestamentti, VAIN NE LAPSET SAAVAT LAKIOSAN, JOTKA VAATIVAT SITÄ.

Oletko selvittänyt, onko anopin osuus omaisuudesta todella vähintään puolet tai enemmän? Jos eloon jäävä leski omistaa suuremman osan, se ei vielä mene perinnöksi.

Vain vainajan osuuden voi periä, vaikka myös lesken omistus kirjataan perukirjaan.

Vierailija
66/66 |
21.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Hallintatestamentti! Siinä omaisuuden hallinta siirtyy perillisille, mutta veroa ei makseta ensimmäisen vanhemman kuoltua lainkaan. Perintövero tulee maksettavaksi vasta sitten kun appiukkokin on kuollut. Hallintatestamentilla muutenkin tulee vähemmän veroja, kun siinä maksetaan verot vain kerran, kun taas ilman testamenttia verot joutuu maksamaan kahteen kertaan.

Hallintatestamentissa omistus siirtyy perillisille, mutta appiukolla on oikeus jäädä asumaan taloon, eikä häntä voi häätää pois.

Tämä on siis noin 10v vanhaa tietoa, tarkitakaa miten menee tänä päivänä.

Siis mitäh?

Tarkoitatko nyt hallintaoikeustestamenttia vai mitä?

hallintaoikeustestamentilla omaisuus siirtyy perillisille, mutta leskellä on elinikäinen hallintaoikeus vainajan omaisuuteen. Tämä tarkoittaa esim. rahana tai osakkeina tms. olevan omaisuuden kohdalla sitä, että hallintaoikeuden omistava leski saa käyttää omaisuuden tuoton, muttei saa käyttää itse pääomaa. Leskellä on ilman testamenttiakin oikeus jäädä asumaan omaan kotiinsa. AP:n tapauksessa hallintaoikeus liittyisi käytännössä siis kesämökkiin, jota ap:n mies ei tässä tapauksessa voisi tietenkään realisoida. Tai voisi, mutta appiukolla säilyisi sen hallintaoikeus.

Lesken hallintaoikeus pienentää kyllä perillisen perintöveroa, mutta kyllä se vero vaan maksetaan just silloin kun se perinnön jättänyt kuolee. Siis siitä hänen osuudestaan. Hallintaoikeustestamenti ei siihen vaikuta. Hallintaoikeus on perillisen kannalta hankala just veron takia. Perit ja maksat verot, muttet voi realisoida omaisuutta.

Jos puolisot taas tekevät omistusoikeustestamentin, puoliso perii kuolleen omaisuuden kokonaisuudessaan. Rintaperillisillä on oikeus vaatia lakiosansa, mutta yleensä testamenttiin lisätään: "hartain toiveemme on, etteivät rintaperillisemme vaatisi lakiosaa meistä toisen vielä eläessä". Tämä nyt olisi kai ap:n miehen tapauksessa se edullisin tapa tässä vaiheessa.