Lue keskustelun säännöt.
Miten elätte uusperheenä?
20.04.2016 |
Olemme mieheni kanssa perustamassa uusperhettä (molemmilla ennestään lapsia), mutta nyt olen alkanut vähän epäilemään kannattaako koko juttu. Tuntemissani uusperheisssä eletään kuten ydinperheissä: kaikkia lapsia kohdellaan samalla tavalla, lapsille ostetaan samalla tavalla asioita ja molemmat aikuiset kuljettavat ja hoitavat kaikkia lapsia. Meillä tulisi olemaan niin, että ensiksikin minun tuloni laskisivat (päiväkotimaksut nousisivat miehen tulojen myötä, työmatkat pitenisivät huimasti) ja päiväni pitenisivät lähes kaksi tuntia työmatkojen pitenemisen vuoksi. Lisäksi mies haluaa ostaa niin ison talon, että minun asumiskulunikaan eivät laskisi yhtään siitä mitä ne ovat nyt yksin lasten kanssa asuessa. Mies myös tekee todella paljon töitä, joten pelkään, että yhteenmuuton seurauksena minulla on vain entistä pidemmät päivät, vähemmän rahaa ja vastaan edlleen kaikesta lasteni kuljetuksista yksin jne..... Vähän jää minusta miinuksen puolelle nuo yhteenmuuton ilot. Mies myös varakkaana ostelee lapsilleen kaiken mahdollisen ja muuton myötä minulla olisi entistä vähemmän rahaa, joten en pystyisi itse ostamaan lapsilleni lähellekään kaikkea mitä mies omilleen. Olisi siis mielestäni epäreilua lapsiani kohtaan. Jos perheenä eletään, niin mielestäni kaikilla tulisi olla sama elintaso. Ja jos minun työpäiväni pitenevät kahdella tunnilla työmatkojen pitenemisen vuoksi, tulisi miehen mielestäni vähintään edes esim. viedä tai hakea minunkin lapseni hoidosta. Mitä mieltä olette?
Kommentit (32)
VMP
Hoida mitä olet maailmaan työntänyt ja anna muiden tehdä samoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa että niin pieniä lapsia että pitää hoitoon viedä ja uusioperhettä jo perustamassa. Lisääntyminen pitäis olla luvanvaraista.
Juu hoidan ja huolehdin kyllä. Uuden miehen kanssa seurustellut jo vuosia ja nuorin on eskari-ikäinen, että näin. Olisiko asiallisia kommentteja?
Vähän jää miinukselle...joopa joo. eikö kaikki hyvä tulekaan ilmaikseksi miehen myötä?
Oletko puhunut näistä ajatuksistasi miehen kanssa ja mitä mieltä hän on? Kuinka tiedät jo esim. työmatkasi pituuden jos asuntoa/taloa ei vielä ole? ettekö voi muuttaa johonkin sellaiseen paikkaan että työmatkasi ei pitenisi niin paljon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juu hoidan ja huolehdin kyllä. Uuden miehen kanssa seurustellut jo vuosia ja nuorin on eskari-ikäinen, että näin. Olisiko asiallisia kommentteja?
Sitä saa mitä tilaa. Kun on joka väliin tungettu niin oppirahat on maksettava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samalla tavalla tulee paskalla käytyä.
Ei kyllä kuulosta kannattavalta. Mitä mies tuumaa siitä että tulisi tippuvat ja työmatkakulut kasvavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies ei tuumaa niistä oikein mitään. Ja tiedän etukäteen tulevan työmatkan pituuden, kun miehen lasten takia asuntoa on katseltava tietyltä asuinalueelta, jotta nämä voivat asua puoliksi isällään ja äidillään.
Oletko jutellut miehesi kanssa näistä asioista ja sopinut miten kulut jaetaan sekä ihan kaikesta muusta yhteenmuuton yhteydessä tulevista asioista. Kuvailemasi asiat saattavat alkaa hiertämään jossakin kohtaa jotakuta jos niistä ei ole keskusteltu ja sovittu.
Mielestäni sinulla on tosi monta asiaa tuossa joka pohdituttaa, sinun pitää selvittää ne.
Muutin itse mieheni luo, työmatkani muuttui 7 kilometristä 100 km:n päivä ja kyllä se vaan haittaa vaikka ei alussa niin ajatellutkaan. Oon työmatkoihin ihan poikki. Meillä ei enää ole lapsia taloudessa joten saamme olla pariskuntana kaksistaan työpäivien jälkeen, mutta sinä? Miten tulet jaksamaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ensinnä, haluatko niiden tuntemiesi uusperhekuvioiden elämän vai ihan oman elämän?
Jos teillä molemmilla on lapsia, mielestäni on ihan ok, että mies omille lapsilleen hankkii asioita ja sinä omille exäsi kanssa. Eikä ole varmastikaan nyt tarkoituksena, että uuden puolisosi pitäisi omien lasten hankintojen lisäksi alkaa maksaa osansa sinun lastesi hankinnoista. Vähän vierasta tuota ajatusta.
Talon hankissa pitää kyllä päästä yhteisymmärrykseen, että on sopivasta paikasta hankittu ja että sinullakin on varaa siihen. Toinen mitä miettisin tarkkaan, että jos mies on aina töissä, niin miksi haluat yhteen muuttaa?
Miten nuo päivähoitomaksut muuten, jos on vaikka yhteishuoltajuus, niin voiko uusperheen "ulkopuolisen" vanhemman tulot niihin tosiaan vaikuttaa?
Mikä siis on tämän suhteen ja yhteenmuuton tarkoituksena? Muuttaa rakkaudesta yhteen vai laskelmoivasti?
Kannattaa harkita tarkkaan, lähdetkö tuohon kuvioon mukaan. Pahimmassa tapauksessa huomaat tekeväsi kotona kaikki kotityöt ja huoltavasi miehesikin lapset samalla kun mies tekee pitkää työpäivää ja nauttii siitä, että on toinenkin aikuinen talossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa harkita tarkkaan, lähdetkö tuohon kuvioon mukaan. Pahimmassa tapauksessa huomaat tekeväsi kotona kaikki kotityöt ja huoltavasi miehesikin lapset samalla kun mies tekee pitkää työpäivää ja nauttii siitä, että on toinenkin aikuinen talossa.
Komppaan. Kuulostaa silötä, että mies pääsisi vähemmällä ja siihen pyrkiikin eli kotona nainen joka hoitaa kaikki uusperheen lapset ja talouden ja mies ei taloudellisesti kärsi vaan nainen kärsii. Mies voittaa, sinä et.
Odota jokunen vuosi kun lapset ovat jo poissa kotoa ja hanki sitten uusi mies, ilman lapsia.
Muuttaa rakkaudesta yhteen. Ja lähtökohtaisesti en todellakaan olettaisikaan miehen maksavan minun lapsieni menoja. Mutta en tiedä mitä laskelmointia on, jos minun pitää muuttaa päiväni entistä raskaammiksi kun työmatkoihin menee aikaa kaksi tuntia enemmän kuin ennen (miehen tehdessä töitä etänä kotona) ja rahaa jää kuukaudessa todella paljon vähemmän kuin ennen. Samaan aikaan miehelle ei tule työmatkaa ja hänen elinkulunsakin vain laskevat, kun saa toisen niitä jakamaan (asuu isossa ja kalliissa talossa jo nyt yksin). Ja hän ei halua laskea elintasoaan. Minä en tarvitsisi asioita, mitä hänen vaatimuksillaan tulee talossa olla ja jotka aiheuttavat isoja kuluja. Ja tosiaan avoliitossa molempien vanhempien tulot lasketaan lasten päivähoitokuluissa yms. mukaan. Minusta on siis lähtökohtaisesti väärin, että mahdollistaaksemme yhdessä asumisen muutan miehen asuinalueelle, saan listan miinuksia ja miehellä vain menot tippuvat ja sitten törsää lapsensa kanssa ja minä kituutan vähemmällä, vain kun muutin ja raadan pidempää päivää kuin ennen. Miehellä myös ollut mm. aina siivooja ja nyt olettaa, että maksan siitäkin osuuteni....
Minä ja mies päätettiin olla yhdessä mutta jatkaa asumista omissa asunnoissamme. Tiesin että pärjään hyvin siinä systeemissä mikä minulla on lasten kanssa. Miehellä oli ensin kauhea kiire muuttaa yhteen, mutta kun en lämmennyt ajatukselle, tämä on alkanut sujua oikein hyvin.
Jos haluamme, voimme edelleen muuttaa yhteen joskus myöhemmin. Mutta nyt on hyvä näin.
Meidän perhe elää aivan samalla tavalla kuin mikä tahansa perhe. Yhdessä maksetaan ja yhdessä huolehditaan.
Mieheni lapset (8 ja 5 vuotiaat) asuvat meillä viikko-viikko systeemillä ja minulla on 2 vuotias taapero ja olen yh.
Meillä ei lasketa kuka kustantaa mitäkin ja kenelle. Yhteiset rahat, vaikka erilliset tilit onkin. Leluja ja muuta ylimääräistä ostetaan joko yhteiseen käyttöön tai jokainen saa valita oman lelun tietyllä hinnalla. Se maksaa, jolla on enemmän rahaa käytettävissä sillä hetkellä.
Kannattaa keskustella raha-asiat, kotitöiden jako, kasvatusperiaatteista ja millä tavalla toistemme lapsia kohdellaan, mihin saa puuttua, ylipäätänsä minkälaisen vastuun toinen on valmis ottamaan, mihin haluaa osallistua ja mikä ehdoton ei. Nämä asiat on paras keskustella perusteellisesti ennen yhteenmuuttamista. Säästytte näin monelta karikolta.
Vierailija kirjoitti:
Muuttaa rakkaudesta yhteen. Ja lähtökohtaisesti en todellakaan olettaisikaan miehen maksavan minun lapsieni menoja. Mutta en tiedä mitä laskelmointia on, jos minun pitää muuttaa päiväni entistä raskaammiksi kun työmatkoihin menee aikaa kaksi tuntia enemmän kuin ennen (miehen tehdessä töitä etänä kotona) ja rahaa jää kuukaudessa todella paljon vähemmän kuin ennen. Samaan aikaan miehelle ei tule työmatkaa ja hänen elinkulunsakin vain laskevat, kun saa toisen niitä jakamaan (asuu isossa ja kalliissa talossa jo nyt yksin). Ja hän ei halua laskea elintasoaan. Minä en tarvitsisi asioita, mitä hänen vaatimuksillaan tulee talossa olla ja jotka aiheuttavat isoja kuluja. Ja tosiaan avoliitossa molempien vanhempien tulot lasketaan lasten päivähoitokuluissa yms. mukaan. Minusta on siis lähtökohtaisesti väärin, että mahdollistaaksemme yhdessä asumisen muutan miehen asuinalueelle, saan listan miinuksia ja miehellä vain menot tippuvat ja sitten törsää lapsensa kanssa ja minä kituutan vähemmällä, vain kun muutin ja raadan pidempää päivää kuin ennen. Miehellä myös ollut mm. aina siivooja ja nyt olettaa, että maksan siitäkin osuuteni....
Onko nykytilanne sitten niin huono, voisitteko jatkaa omissa asunnoissa? Voisiko mies tehdä niitä etätöitään sinun luota käsin niinä viikkoina, kun lapset eivät ole hänellä? Jos paikasta toiseen matkustaminen uuvuttaa nyt, niin tulevaisuudessa vastaava matka olisi sinulla tehtävänä joka päivä. Ehdittekö edes viettää aikaa yhdessä iltaisin, jos sinulla menee työmatkoihin niin paljon aikaa ja siihen päälle miehen lasten harrastukset ja muut? Tai sitten etsit uusia töitä lähempää miehen nykyistä asuinpaikkaa.
Älä lähde tuohon. Pidä oma asunto. Lastenkaan ei tarvitse muuttaa. En suostuisi tuohon, jo pelkästään se, että toisille lapsille hankitaan kalliita harrastuksia ja tavaroita, on syy pitää eri taloudet. Mies voi olla teillä sinun apunasi silloin kun hänen lapset ovat äidillään ja kun hänellä on lapset, hoidatte kumpikin oman taloutenne.
Joitakin kokemuksia???