Onkohan tapailemani mies alkoholisti?
Olen tapaillut muutaman kuukauden ajan erästä miestä, jonka tapasin netin avulla. Asumme samassa kaupungissa ja näemme muutaman kerran viikossa ja viikonloput vietämme usein jomman kumman luona. Teemme yhdessä monenlaisia juttuja, lenkkeilemme, teemme ruokaa, käymme leffassa tai viihteellä.. Viihdytään toistemme seurassa hyvin, mutta nyt olen havaitsevani miehellä merkkejä jonkinasteisesta alkoholiongelmasta. Mitä av-raati on mieltä - onkohan aihetta epäillä alkoholismia vai ylireagoinko?
Tässä havaintoja:
- Ottaa joka ilta oluen tai kaksi, viikonloppuna enemmän. On kuulemma tapa, ja voisi lopettaa halutessaan. Ei halua, koska ei näe mitään pahaa.
- Viihteellä ollaan käyty vain muutama kerta, mutta lähes aina mies juo valtavan määrän (yli 10 annosta). On silti toimintakuntoinen ja aamulla ei merkkiäkään darrasta.
- Palkitsee itseään alkoholilla, esim. renkaanvaihto-kaljat tai siivous-olut. Synttärilahjaksikin toivoi viskipulloa, tavaraa ei kuulemma tarvitse.
- Kasvojen iho on punakka ja posket pöhöttää usein, vaikka muuten on hoikka ja urheilee useamman kerran viikossa.
- Mies valittelee aina vatsaansa ja äänistä päätellen kärsii usein ripulista.
- Nukkuu todella levottomasti ja heräilee hikoilemaan keskellä yötä. Sanoi johtuvan treenistä ja kropan ylikierroksista...
- Häpeilee juomisiaan ja juo salassa. Pyysin esimerkiksi kerran illalla hakemaan kaupasta sokeria kun loppui kesken leivonnan. Mies palasi sokerin kanssa ja tuoksui oluelle. Osti kuulemma matkaevääksi puolen kilsan matkalle, kun ihmettelin hajua.
- Työmatkojen jälkeen haisee aina vanhalta viinalta ja näyttää väsähtäneeltä. Vaikka puku päällä ja omin jaloin sieltäkin tulee..
Kaikesta huolimatta kova tekemään työtä, treenaa paljon ja hoitaa muutkin velvollisuudet. Huomaavainen ja ihana mies, jonka kanssa tahtoisin olla ja elää. Mutta tuo alkoholi jotenkin tuntuu hallitsevan liikaa miehen elämää.. :(
Kommentit (44)
Valitettavasti tuo mukava ,seurallinen ja alhoholilla itsensä palkitseva on alkoholisti Etsi vielä parempi mies itsellesi . Itse uskoin miehen viinanjuonti lopetusjuttuihin monta vuotta . pitikin taukoja mutta työreissut oli kosteita . se että ei tule krapulaa ,kertoo jo aikamoisesta viinansietokyvystä eli treenattu on muutakin kun urheilua.
Vierailija kirjoitti:
Minulle eksä oli ensikosketus alkoholismiin, oikeastaan ainut kosketus. Siksi olin vähän ulalla ap:n tapaan ja kyselin itseltäni, ylireagoinko.
Mies klassiseen tapaan kertoi, että voi halutessaan pitää taukoa alkoholista. Mutta ei tietenkään pitänyt, koska miksi olisi halunnut. Niin, miksi olisi halunnut, vaikka toinen sitä pyytää...
Lopulta totesin, että saa olla keskenään, koska asiat eivät muutu kuin koko ajan pahempaan suuntaan.
Törmäsin häneen talvella 14 vuoden jälkeen. Hän oli pienessä sievässä ja kaikesta päätelleen kalja ja tupakka ovat maistuneet kaikki nämä vuodet. Itse olen ollut molempien suhteen absolutisti nämä vuodet, joten en voinut kuin onnitella itseäni. Meidän yhteiselämä olisi ollut täyttä tuskaa erilaisten arvojen vuoksi.
Jatkan tuon yhden viestin luettuani, että meilläkin mies muuttui ilkeämmäksi ja ilkeämmäksi ja lopulta sanoi muutaman niin törkeän jutun, etten voinut enää sivuuttaa niitä.
Minulle oli selvää, että lapsiperheessä ei pelleillä viinan kanssa eikä juoda joka vapaailta ja aloin epäillä yhä enemmän ja enemmän, että asia ei ole yhtä selvä miehelle. Ehkä sekin oli yksi ratkaiseva tekijä. Lapsia siis ei ollut, mutta nuorena naisena oli selvää, että toivoin perhettä. Nyt kun keski-ikäistyvinä tapasimme, tuo epäilyni vahvistui todeksi. Miehellä on vaimo ja pienet lapset. Eikä se ole tahtia haitannut. Surullista, mutta toisaalta huojentavaa minulle itselleni.
Juuri tuo että tarvitsee kaljaa palkinnoksi normaalitoiminnoista kuten re kaanvaihdosta.Syitä löytyy loputtomiin.
warning kirjoitti:
Juuri tuo että tarvitsee kaljaa palkinnoksi normaalitoiminnoista kuten re kaanvaihdosta.Syitä löytyy loputtomiin.
Mulla kumppania ei kiinnostanut mikään urheilu tai ulkoilu. Kerran sain maaniteltua mukaan koiralenkille niin sinnekin piti ottaa kalja mukaan ö.Ö
En sitten toiste pyytänyt, oli paljon rasittavampi mukana enkä nauttinut lenkistä yhtään.
Ja joo, totta kai renkaidenvaihdossa pitää olla talkookalja mukana. Yäks.
Ei ole ikinä tullut darraa, vaikka olen juonut suuriakin määriä alkoholia. Esim. 0,5l pullo kirkasta viinaa, 6-pack siideriä/kaljaa, erinäisiä shotteja, absinttia, lonkeroa jne yhden illan aikana (klo 19-02).
Juon kerran kolmessa/neljässä kuukaudessa, muisti ei mene, ei tule morkkista koska en perseile ja kuulemma vaikutan aivan normaalilta, koska alkoholi ei vaikuta hirveän helposti minuun. Tiedä sitten mikä on vikana..
Omat vanhempani juovat iltaisin oluen tai kaksi, pyhinä enemmän, mutta eivät koskaan ole havaittavasti humalassa. Isälläni on tapana ottaa "asennuskalja" tehdessään jotain hommaa.
Itse sanoisin, että jos täytyy juoda myös kauppareissulta kotiin tultaessa, salaa tai varsinkin isoja annosmääriä useasti niin kyseessä saattaa olla orastava alkoholiongelma.
Oletko nähnyt miehestä kuvia ilman pöhötystä ja punakkuutta, vai voiko se olla jotain muuta ihohäiriötä?
t. SupermaksaN21
En osaa sanoa, onko alkoholisti vai ei. Minulla oli samanlainen mies joskus, enkä voi sanoin kuvailla sitä huojennusta kun erosimme (muista syistä): minun ei tarvinnut enää arvuutella että onkohan tuo nyt normaalia vai ei ja kuinka pahaksi se voi mennä. Ota mies joka käyttää alkoholia samalla tavalla kuin sinä, pääset paljon helpommalla, etenkin jos joskus toivot lapsia. Älä odota sitä että tuo kehittyy selväksi alkoholismiksi.
Vierailija kirjoitti:
Voi kurjuus :( tätä pelkäsinkin, vaikka osasin oikeastaan aavistella. Muuten mies tuntuu niin täydelliseltä, että olen jotenkin koittanut selitellä itselleni merkkejä parhainpäin ja katsoa sormien läpi. Löytyyhän sitä muutakin, kun tarkemmin miettii. Vaikka kun lauantaiaamulla ei ollakaan ajokunnossa ja joudun heittämään sovittuun tapaamiseen.. tai kun kaljaa haetaan vaikka paukkupakkasissa ja kaatosateessa, mikäli kaapissa ei ole.
13: jos nimi alkaa A:lla niin voi hyvinkin olla.
-ap
Mun eksän nimi alkaa A:lla, ja hän on alkoholisti.
Älyttömän hyvä tyyppi noin muuten, alkuun tosi hurmaava. Ja mm. ensitreffeillä otti limua, mikä sai minut häpeämään omaa siiderilasillistani.
Hauska. Tekeväinen. Suunnittelee kaikenlaista. Tosin lopulta hauskuus oli sitä vanhojen juttujen jankkaamista, tarina joka ensimmäisellä kertomalla oli hauska menettää teränsä kun sen kuulee seitsemättä kertaa. Tekee, mutta tekemiseen tarvitsee viinaa, koska nurmikkoa leikatessa tulee jano, linnunpönttöjä nikkaroidessa pöly menee kurkkuun ja ruokaa laittaessa... no maisteleehan ne ranskalaiset kokitkin ruokaa tehdessä.
Itse mietin pitkään, että mikä ihme siinä niin hirveästi nyppii ja stressaa, kun toinen juo. Sehän käy töissä. Eihän se petä, ei hakkaa, ei tuhlaa perheen rahoja... Se vaan JUO.
Mutta se humalahakuisuus, se, miten se alkoholi meni kaiken edelle. Miten koko mies on ihan toisessa todellisuudessa puolet ajasta, toisen puolen kireä kuin viulunkieli. Miten se alkoholi antaa miehelle sen hyvän olon, joka sen pitäisi saada perheensä seurasta, puolisostaan.
Jos jo nyt näet tuon tilanteen, niin älä selittele itsellesi asioita parhain päin. Parasta on jättää mies juomaan kaikki se viina, mikä häneltä vielä on juomatta.
Vierailija kirjoitti:
Oletko nähnyt miehestä kuvia ilman pöhötystä ja punakkuutta, vai voiko se olla jotain muuta ihohäiriötä?
t. SupermaksaN21
Oi. Kyllä mun oma kotijuopponi selitykset keksi!
Naama: Se on couperosaa. Mulla on atooppinen iho. Toimistossa on niin kuiva sisäilma.
Vatsa: söin jotain sopimatonta, siinä ruuassa oli varmaan sipulia. Olenkohan mä tulossa kipeäksi. Kauhee stressi, näkyy heti vatsassa.
Rakas ihminen, ota jalat alle! Taikka tee uhkavaatimus, sinä tai viina. Mies saattaa kiittää myöhemmin. Moni pohjimmiltaa hyvä mies on pelastunut jämäkän rouvan ansiosta .Lue Päihdelinkistä vertaistarinoita. ARVOSTA ITSEÄSI, älä jää juovat alkoholistin kuskiksi.
Vierailija kirjoitti:
Rakas ihminen, ota jalat alle! Taikka tee uhkavaatimus, sinä tai viina. Mies saattaa kiittää myöhemmin. Moni pohjimmiltaa hyvä mies on pelastunut jämäkän rouvan ansiosta .Lue Päihdelinkistä vertaistarinoita. ARVOSTA ITSEÄSI, älä jää juovat alkoholistin kuskiksi.
Terveisin päihdelinkin veteraani: kuka muka on onnistunut pelastamaan juopon? Ihan oikeasti? Niitä on tietty talultetu avioon ja pakotettu pysymään kuivilla, mutta niin kauan kuin muutos ei lähde itsestä niin kaikki on turhaa.
Tietty se tuntuu hetken hyvältä kun on elämäntehtävä. Mutta mä en tiedä yhtään tarinaa, jossa hyvän naisen rakkaus olisi oikeasti pelastanut alkoholistin. Hetkellisesti ehkä. Mutta jos se viinapiru istuu tarpeeksi syvällä eikä oikeasti omaa tahtoa ole, niin mikään määrä rakkautta ei riitä.
Sitten on niitä, jotka ovat löytäneet sen pohjansa ja päättäneet muuttaa elämänsä suuntaa. Aidosti raitistunut ihminen (vaikka olisi loppuelämänsä alkoholisti) on arvokas kumppani. Niitä vaan on aika harvassa. Moniin jää se kuivajuoppous, joka äkkinäisesti näyttää raittiudelta.
Hei veteraani! On harvassa semmoset pelastetut joo, monet valitsee sen viinan, mutta on semmosiakin, joita tää jämäkkä nainen on saanu pysyyn raittiina, ja ilman tätä nasta miehet olis jo haudassa. On toi viina oikeesti ihan kauhee isäntä, se vie monta miestä, jotka raittiina olis ihan jees.
Alkoholistin entinen rouva sanoo, että hyvä mies ei pelastu jämäkän rouvan ansiosta. Sanoit tuon ihan kuin olisikin lopulta rouvan vika että jeppe juo? Ei ole, vain jepen vika.
Juoppoa ei pelasteta millään rakkaudella. He eivät ymmärrä rakkautta eivätkä pelastamista, koska eivät voi myöntää itselleen olevansa juoppoja. Heille rakkaus näyttäytyy nalkuttamisena ja rajoittamisena. Oletko kuullut fraasin "vaimoni ei ymmärrä minua"? Sen sanoo juoppo baaritiskillä, jonne on lähtenyt riideltyään jälleen kerran sen jämäkän rouvansa kanssa.
Alkoholisti katuessaan ja erityisesti krapulassa voi pyytää anteeksi, luvata muuttuvansa, vannoa rakastavansa, itkeä ja anoa. Hän voi jopa hetkeksi olla juomatta. Mutta hän ei pelastu, ei parane, ei muutu, sillä että vaimo tekee parhaansa.
Raitistuneet alkoholistit myöntävät sen itse ensimmäisenä. He sanovat että se oivallus pitää tulla itseltä. En kyllä yhtään tunne joka se olisi tullut ilman, että perhe meni.
Ja tuo alkoholistin rakkauskin on mielenkiintoinen käsite. Itse koen sen olevan vain sanoja ja mitä sanat ovat ilman tekoja. Toki omaa mielikuvaani voi vääristää se, että alkoholistimieheni oli myös luonnehäiriöinen. Ei hän rakastanut minua. Hän rakasti sitä, mitä hän sai minusta tai tehdä minulle ja mitä hän kuvittelin rakkaudentunnustuksillaan saavansa aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Hei veteraani! On harvassa semmoset pelastetut joo, monet valitsee sen viinan, mutta on semmosiakin, joita tää jämäkkä nainen on saanu pysyyn raittiina, ja ilman tätä nasta miehet olis jo haudassa. On toi viina oikeesti ihan kauhee isäntä, se vie monta miestä, jotka raittiina olis ihan jees.
Joo, saatan olla aika tylysanainen, mutta ketäänhän ei väkisin raitisteta.
Oma pää pitää olla todellakin kunnossa, ennen kuin siihen lähtee. Koska pahimmillaan tuo menee aivan kamalaksi kierteeksi, jossa toinen valehtelee, ettei ole juonut, piilottelee pulloja ja juo "salaa". Ja raitistaja haistelee, epäilee, etsii niitä pulloja... Mikä ei ole tervettä.
Ei tuossa voi neuvoa, mitä oikeasti pitäisi tehdä. Ja ymmärrän ihan omasta kokemuksesta, ettei "jätä se" ole välttämättä paras ohje, vaikka loppujen lopuksi ero onkin vaan ajan kysymys.
Itse asiassa tiedän omasta lähipiiristä tapauksen, jossa hyvän naisen rakkaus on raitistanut - ja tämä nainen ei ole suomalainen. Ainakin toistaiseksi mies on hyvinvoiva ja onnellinen kovassa komennossa. Hänellä on rajat ja niiden sisällä pysyminen antaa hänelle vastineeksi juurikin tämän hyvän naisen.
mym kirjoitti:
riippuvainenhan tuo on, selvästi.
tee hänelle haaste. lopetat itse vaikka sokerin ja mies alkoholin. viikonloppuna ei lähdetä viihteelle vaan keksitään jotain muuta, leffa, ruokaa tms. kuukaus? palkintona vaikka kylpylä.
Miksi sokeri tarvitsee lopettaa?
Lopettakaa molemmat se alkoholin käyttö.
Ei aapee ole ongelmakäyttäjä. Mies on selvästi ongelmakäyttäjä.
Kyllähän sä aapee itsekin sitä mietit.
Tollasen pitää itse päättää, että lopettaa. Kullä sen kolme päivää pystyy olemaan ilman, vaikka olisikin ongelma.
Ton tyypin pitää lopettaa kokonaan alkoholi.
Sä voit kannusta ja olihan just siitä kitaristista lehdessä juttu, että vaimo pitsi valitsemaan...joko päihteet lähtee tai vaimo lähtee. Se mies valitsi vaimon ja lopetti päihteet.
Se, että hoitaa hommat on hieno juttu, mutta niin tekee moni alkoholisti. Perhe siinä kärsii ja se itse alkoholin
Ongelmainen.
Ala anon ja Aa .Niistä voi aloittaa...sin ja se ukko.
Ei toi ole tabu asia. Kannatta puhua. Sijaiskärsijäksi älä lähde. Sulla anon oma elämä. Mies voi tehdä hyvä ratkaisuja ihan itsekin ilman painostusta. Tahto pitää tulla siltä itseltä. Sä et pysty elämään toisen puolesta.
Jos ap on vielä tapailuasteella niin ehkä on helpompaa lähteä vaan eri teille. Toki, jos mies tuntuu jotenkin sielunkumppanilta ja erityisen tärkeältä, voi suostua seisomaan rinnalla, mikäli miehen oma motivaatio riittää yrittämään raitistumista. Tuohon tilanteeseen tuollaisenaan en kyllä jäisi.
Mies on huolestuttavalla tavalla yhdistänyt eurooppalaisen ja suomalaisen juomakulttuurin, pari lasillista päivittäin JA viikonloppukännit. Voi myös olla niin, että mies juo sun nähden pari olutta ja sitten salassa muutaman lisää.
Minusta erityisen huolestuttavaa on, jos ei koskaan ole juomatta. Urheilua harrastava kyllä tietää, mikä ero suorituksessa ja giiliksessä on, jos on edellisenä päivänä juonut tai ollut useamman päivän juomatta.
Luulisi, että edes joskus olisi oluet loppu tms. Riippuvuudesta kertoo jo sekin, että miea anna sellaisen "vahingon" tapahtua.
Vierailija kirjoitti:
Rakas ihminen, ota jalat alle! Taikka tee uhkavaatimus, sinä tai viina. Mies saattaa kiittää myöhemmin. Moni pohjimmiltaa hyvä mies on pelastunut jämäkän rouvan ansiosta .Lue Päihdelinkistä vertaistarinoita. ARVOSTA ITSEÄSI, älä jää juovat alkoholistin kuskiksi.
Päivän vitsi! Vai peräti "jämäkkä rouva" raitistaa!
Suomessa ei olisi alkoholisteja, jos alkoholismi parantusi "jämäkkien rouvien" avulla. Oikeastaan koko keskusteluketju kertoo surullista tarinaa, miten vähän koko alkoholismi-sairaudesta tiedetään.
Ensi alkuun kannattaa vaikka etsiä tietoa hakusanoilla "alkoholismin vaiheet", niin pääsee hyvään alkuun.
Suomessa suurin osa alkoholisteista on työelämässä, ja iso osa heistä kieltää jyrkästi, että kyseessä olisi minkäänlainen ongelma. Kieltäminen on alkoholismissa osa sairautta, ja osalla se jatkuu aina kuolemaan asti. Alkoholismi on etenevä ja hoitamattomana kuolemaan johtava sairaus.
Tämä tulee alkoholistin entiseltä vaimolta: on alkoholisti. Perustelen myös:
"voisin lopettaa jos haluan" - itsepetosta.
Täytyy ottaa joka päivä.
Ei voi juhlia tai olla työreissussa ottamatta kunnolla.
Ottaa salaa sinulta.
Yöhikoilu, se makea imelä hiki, on juuri sitä alkoholistin viinahikeä.
Älä rupea tuohon. Mies voi olla nyt viehättävä, mutta kun 10-15 vuotta on mennyt, hän sanoo että juo siksi että olet niin kamala ämmä. Minä ja moni ystävä on kokenut juuri sen saman. Ihan hyviä miehiä olivat muuten, ja kovasti omaanikin rakastin. Mutta se ei riitä, kun viina vie voiton kaikesta.
Ja joo, se ettei kovallakin ottamisella tule krapulaa, osoittaa huolestuttavaa harjoituksen määrää.
Omalla kohdallani kävi niin, että mies sitten lupasi raitistua. Kun hän oli yli puoli vuotta ollut raittiina, ajattelin että nyt tästä on selvitty. Tulin raskaaksi ja päätimme mennä naimisiin. Viikkoa ennen häitä hän veti sellaiset kännit että ei ollut nähty. Ja siihen loppui se raittius ja edes sen yrittäminen.
Vuosia vielä jaksoin uskoa, mutta erohan tuli lopulta. Ymmärsin että on sen aika, kun kuulin hänen eka kerran sanovan ne maagiset sanat "juon siksi kun olet niin inhottava ämmä". Jos nyt et usko meitä kokeneempia, niin muista edes tämä. Silloin on viimeistään aika lähteä.