Milloin banhuksen omaisuus(tulot) vaikuttavat hoitomaksujen suuruuteen?

Äh, siis vanhuksen :)

Olisko jollain tietoa?

Meillä tehtiin sukupolvenvaihdos metsätilalla, kun vanhemmista tuli eläkeläisiä, jotka asuvat hoitolaitoksessa. Muuten olisi ollut paljon kalliimmat kuukausimaksut, kun katsottiin, että on pääomaa, josta saattaa olla tuloja. Nyt ovat ihan perusmaksulla ja hyvin pienellä eläkkeelläkin, eipä siitä paljon iloa ole. Mutta ainakin saavat muutaman kympin enemmän kuin jos olisi metsäpalsta vielä heidän nimissään. Tämä muutos tehtiin siis siinä kohtaa, kun siirtyivät työkyvyttömyyseläkkeeltä vanhuuseläkkeelle.

Eli kunnallisessa hoidossa vanhuksen tuloista menee ilmeisesti 80% hoitomaksujen kattamiseen. Jos vanhus saa ison perinnön, niin eikö se nimenomaan kannata luopua siitä ja toimia niin, että perilliset maksavat hoitomaksuja sillä summalla, jonka perintö tuottaa?

ap

Kunnallisessa hoidossa on maksukatto eli ei voida ottaa yhtään enempää kuin todelliset kulut ovat. Meillä anopin hoitomaksu on noin 3400 e/kk, enempää ei tarvinnut maksaa.

Jos vanhus saa ison perinnön, niin hän voi luopua siitä lastensa hyväksi, mutta ei näien tarvitse maksaa hoitomaksuja. Ne ovat vanhuksen maksettavia.

Keneltä vanhus muuten saisi perinnön? Omat vanhemmat on kuolleet eikä puolisoa peri, jos ei ole testamenttia. Omat sisarukset taas voisi jo eläissään ohjata tekemään testamentin seuraavalle sukupolvelle.

Vierailija kirjoitti:

Eli kunnallisessa hoidossa vanhuksen tuloista menee ilmeisesti 80% hoitomaksujen kattamiseen. Jos vanhus saa ison perinnön, niin eikö se nimenomaan kannata luopua siitä ja toimia niin, että perilliset maksavat hoitomaksuja sillä summalla, jonka perintö tuottaa?

ap

Vanhuksilta menevät kaikki mahdolliset tulot hoitomaksuihin niin, että käteen jätetään 120 euroa kuussa. Siitä pitää maksaa lääkkeet, lääkärikäynnit, puhelin, omat kauppaostokset, kampaaja, vaatteet, jalkahoito, taksit jne. Hoitomaksu sisältää hoitopalvelun ja vuokran (asuvat siis palvelutalossa, ovat niin huonokuntoisia) ja sen suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Mitä rikkaampi on, sitä enemmän maksaa. Kaikille jätetään vain se sama 120 €. Jos sattuu tulemaan joku lääkärireissu tai sairaalareissu, se ryssii budjetin heti ja täytyy lähteä anelemaan sossusta, että saisi rahaa seuraavaa palvelutalomaksua varten.

Ne hoitomaksut ovat ulosottokelpoisia, mutta nyt kun ei ole enää omaisuutta, kaupunki ei voi pakkolunastaa metsäpalstaa rästiin jääneiden hoitomaksujen takia. Kun perintö on siirretty seuraavalle sukupolvelle, he voivat näistä tuloista auttaa vanhempiaan, jos tulee paha paikka. Toki pitää huomata, että se nuorempi sukupolvi joutuu maksamaan veroja pääomatuotoista, ja ne vaikuttavat kaikkeen verotukseen. Jos joutuu työttömäksi, pääoma vaikuttaa alentavasti työttömyysturvaankin. Eipä siitä pienestä metsäpalstasta ole suurta tuloa kuin kerran 50 vuodessa, muuten sieltä saa takkapuut talveksi.

Silloin kun vanhus on menossa palveluasumiseen tai laitokseen ja vaikuttaa siltä, että tilanne on pysyvä, niin tässä tapauksessa on kannattavaa realisoida kaikki vähänkin tuottava omaisuus, jolloin hoitomaksut saadaan pienemmiksi. Tämä on usein kokonaisedullisin ratkaisu siitäkin huolimatta, että sijoitusten tuottoja menetettäisiin.