Tsempatkaa mua lukeen pääsykokeisiin.. Lähipiiri on saanut minut lannistettua ihan huolella

Jatka vain valitsemallasi tiellä ja onnea yritykseen. Varaudu kuitenkin siihen, että sut tullaan kyseenalaistamaan ja lyttäämään myös yliopistolla ja töissä. Se on osa suomalaista systeemiä. Siinä pitää vain mennä pää pystyssä. Olen itse tohtori ja vaativassa asiantuntijatyössä. Aikoinaan niin vanhempani (korkeakoulutettuja!) kuin lukio-opettajat pitivät tavoitteitani hulluina. Yliopistolla ja työssäni on yleistä, että muut nostavat itseään jalustalle mitätöimällä toisia. Ja tosiaan mun tavoitteet ovat olleet realistisia ja olen ne myös aina ylittänyt.

Kiitos kaikille ihanista kommenteista, itkuhan tässä meinaa tulla. Tällaista tukea sitä kaipaisi läheisiltäkin, vaan kun ei saa niin ei saa. Tämä alkaa väkertämään miellekarttoja uudella innolla. Kiitos vielä. <3

ap

Jos ne ei oo kateellisia, ne on tyhmiä. Ja sinä et ole.

Oman kiinnostuksen kohteen oivaltaminen on mahtava juttu. Sinä lähdet opiskelemaan oman itsesi vuoksi, et kenenkään muun. Vanhempasi varmaankin vain ajattelevat parastasi ja yrittävät jo etukäteen tasoitella sitä, ettet vielä pääsisikään opiskelemaan (useimmathan eivät pääse haluamaansa paikkaan), mutta kavereidesi räkätykset voit jättää ihan huomiotta.

Minä jouduin toisen vuosikurssin alussa valitsemaan poikaystäväni ja opiskelujen välillä. Poikaystävä oli sitä mieltä, että minusta tulisi "herra" ja jättäisin hänet valmistuttuani, joten hän yritti painostaa minut lopettamaan. Onneksi tajusin sen, että poikaystäviä, ystäviä, kavereita ja tuttuja tulee ja menee, ja kaikki heistä eivät olisi kuvioissa enää neljän vuoden kuluttua. Minun oli ajateltava omaa tulevaisuuttani ja otettava kaikki irti siitä, että sain opiskella juuri sitä alaa, joka minua oli kiinnostanut yläasteelta saakka - nyt olen viisikymppinen ja saanut juuri täydennyskoulutuspaikan, enkä tunne itseäni yhtään liian vanhaksi opiskelemaan. Opiskelijaelämä - oli se sinun tapauksessasi sitten urheilemista, riekkumista, järjestötoimintaa tai kirjastossa viihtymistä - tempaisee sinut mukanaan, ja saat uutta tekemistä ja uusia kavereita. Voit toki pitää vanhatkin kaverit, jos teillä vielä synkkaa.

Nauti opiskelusta. Älä pety kauheasti, jollet heti saa opiskelupaikkaa. Ja sitten ensi vuonna uudelleen hyvin haudutetun ja pohditun tiedon kanssa. Tsemppiä. :)

Onnenpotku pääsykokeeseen! Sä niin teet tän!!!

Opiskelen yhdellä vaikeimmista yliopistoaloista, ja on täällä niitäkin jotka amiksesta tulleet :-) se että ystäväsi ovat saamattomia ja tyytyvät matalaan koulutukseen ei tarkoita että olisit samanlainen ;) tsemppiä lukemiseen, viimeiset viikot menossa!

Voi myös olla että apn kaverit ovat suoraan sanottuna typeriä, ja tietävät ettei heillä ole mitään mahdollisuutta pärjätä yliopistossa. Kaikki ei ihan oikeasti siellä pärjää, kun osa suomalaisista ei edes osaa lukea/kirjoittaa kunnolla vaikka yrittäisivätkin. Ei edes välttämättä ole kysymys lukiohäiriöstä tai vastaavasta, vaan eivät vaan osaa. Ovat todennäköisesti pitäneet apta samanlaisena, tai jopa vähempiarvoisena hänen mt-ongelmistaan johtuen. Nyt tämä "luuseri" hakee yliopistoon ja he jatkavat elämää kuten ennenkin ilman toivoa etenemisestä. Yliopisto avaa maailman ihan eri tavoin kuin ammattikoulu.. Jo se pääsykokeeseen lukeminen voi olla joillekkin ylivoimaista sillä pääsykoekirjat ovat yleensä tieteellisiä julkaisuja joita ei moni ymmärrä ilman että selvittää lukiessaan käytettävää termistöä. Ei siis ihan oikeasti ymmärretä mitä luetaan. 

Ihminen pystyy ihan mihin tahansa kyse on siitä,että viitsii nähdä vaivaa tavoitteidensa eteen. Pääsykokeisiin ja kokeisiin lukemisessa kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota opiskelutekniikkaan. Esimerkiksi omien muistiinpanojen ja tiivistelmien sekä erilaisten muistilistojen tekobon usein tehokkaampaa kuin pelkkä lukeminen.

Vierailija kirjoitti:

Jos ne ei oo kateellisia, ne on tyhmiä. Ja sinä et ole.

Tämä. Minusta kuulostaa, että apta on pidetty porukan surkimuksena koska hänellä on ollut mielenterveysongelmia. Kukas sitten joutuu surkimuksen asemaan kun ap lähtee yliopistoon? Ja sä ap muuten menet sinne, joko nyt pääsykokeen tai avoimen kautta. 

Mua harmittaa suunnattomasti se, että miten iso vaikutus lähipiirin tuella/tukemattomuudella on siihen, mitä nuoret ihmiset lähtee elämältään tavoittelemaan. Mä olen sitä mieltä, että lapsia ja nuoria pitää aina tsempata ja tukea kehittämään itteään ja opiskelemaan -antaa niille sellanen viesti, et mihin vaan pystyy jos tekee kovaa töitä ja uskoo itteensä. Millanen vanhempi ei toivoisi lapselleen mahdollisimman hyvää ja onnellista elämää? Vai onko tossa kannustamattomuudessa kyse vanhemman omasta huonosta itsetunnosta; siitä, että pelkää että oma jälkikasvu kuitenkin epäonnistuu? Ei kai kukaan vanhempi oo kateellinen lapselleen, eihän?

Ap, tsemppiä sulle ihan hurjasti, näytä epäilijöille, mutta näytä ennen kaikkea itelles! Sulle käy vielä elämässä hyvin. :)

Joku näistä apn "kavereista" voisi tulla avaamaan sielunmaailmaansa. Kiinnostaisi ymmärtää.

Amisten kulttuurissa l. työläiskulttuurissa opiskelemisella ja korkeammalla koulutuksella on negatiivinen arvo. Niinsanotut kaverit pyrkivät vahvistamaan omaa statustaan ja imagoaan kulttuurinsa sisällä pilkkaamalla opiskeluasi.

Jos lukemasi ala tuntuu hyvältä, niin anna palaa. Itsellesi sinä elät.

No jos epäilevät niin luet vaan kahta kauheammin ja pääset sisään. Näytä näille epäilijöille että ovat väärässä! :))

Tsemppiä luku urakkaan ja onnea kokeisiin!!! :))))

Höpö höpö välitä muiden puheista, aina ihmiset yleensä tuovat esiin negatiivisemman vaihtoehdon.

Minullekin sanottiin että entäs sitten kun et pääse, no uskoin vain itseeni ja pääsin.

Mä luulen, että sun kaverisi pelkäävät, että muutut liikaa. Vähän kuin ateistiporukasta yksi höyrähtäisi uskomaan keijukaisiin ja maahisin.

Onnittelut oman alan löytämisestä! Toivotan jaksamista luku-urakkaan ja onnea pääsykokeisiin. Älä anna periksi, sulla on ihan yhtä hyvät mahdollisuudet ja ihan yhtä suuri oikeus päästä opiskelemaan kuin muillakin.

<3

Ei ne ole sun kavereita ap.