Asioita, joita tapahtuu vain elokuvissa - kerrotaan ärsyttäviä elokuvakliseitä

Vierailija kirjoitti:

Kaikki karkuun juoksevat roistot on nykyään parkour mestareita jotka juoksee yhtä lujaa kerrostalon seinää ylös kuin alaspäinkin.

Poliisit ammuskelee karkuun ajavaa roistoa liikenteen keskellä tai ruuhkaisen kadun keskellä välittämättä suuremmin siitä mihin se luoti mahdollisesti osuu jos se ei satu osumaan siihen roistoon tai sen autoon. 

Eikä koskaan yritetä ampua autolla pakenijaa esim. renkaisiin vaan muutama kuti johonkin peräkonttiin ja sitten vaan "ähh karkuun pääsi".

Miehillä tyylisänki. Vaikkapa Aragornilla siellä hobittien kanssa juostessa on vissiin mukana sopiva kone, kun samanpituisena pysyy  se sänki vaikka viikkokausia. Ja monet leffat/sarjat sijoittuvat sellaisiin aikoihin, jolloin poliisi/etsivä/mikä milloinkin ei saletisti olisi voinut tulla duuniin naama sänkisenä.

Vierailija kirjoitti:

Miehillä tyylisänki. Vaikkapa Aragornilla siellä hobittien kanssa juostessa on vissiin mukana sopiva kone, kun samanpituisena pysyy  se sänki vaikka viikkokausia. Ja monet leffat/sarjat sijoittuvat sellaisiin aikoihin, jolloin poliisi/etsivä/mikä milloinkin ei saletisti olisi voinut tulla duuniin naama sänkisenä.

Kyllä minullakin pysyy sänki samanpituisena viikkokausia, kun ei ole mikään riehakkain kasvutahti. Toisilla taas räjähtää joulupukkiparta jo tyyliin viikossa jos ei ajele.

Vierailija kirjoitti:

Ison firman pomo/muu merkittävä henkilö tuijottelee mietteliäänä ulos ison työhuoneensa isosta ikkunasta alhaalla levittäytyvään kaupunkiin, yleensä kädet taskussa tai puuskassa. Vaikka joku toinen olisi huoneessa, he keskustelevat niin, että pomo jatkaa ainakin tovin ikkunasta tuijottelua selkä toiseen henkilöön päin. Usein hänellä on jokin viisas monologi ja toinen kuuntelee hiljaa. Työpöytä on näillä aina ihan tyhjä ja sisustus moderni ja minimalistinen.

Usein on myös kohtauksia, joissa ei ole mitenkään mahdollista että toinen oikeasti kuulisi toista. Puhutaan tavallisella puheäänellä ison tilan toiselta laidalta selkä kuulijaan päin, ja toinen muka kuulee kaiken täydellisesti.

Kauhuleffoissa asunnoissa on usein järkyttävän huono valaistus. Yksi jalkalamppu valaisee hikiseen yhden nurkan huoneesta. Käytävät ovat pimeitä. Miten siellä näkee tehdä mitään ja eikö näkö heikkene jos vaikka lukevat iltaisin lähes pimeässä? Samoin poliisien kuulusteluhuoneet on usein hämäriä.

Jos ihmistä jahdataan tiellä esimerkiksi autolla, henkilö ei poikkea tiestä sivuun, vaan koittaa paeta juoksemalla vain tietä pitkin eteenpäin, vaikka se on toivotonta.

Ihmisten sormi-ja käsivoimat, kun roikkuvat esim. kuilun reunalla.

Noissa toimistokohtauksissa joista ensin mainitsit. Voi olla myös, että pomolla ja esimiehellä on jotain kränää ja kääntää nopeasti katseensa ikkunasta pöytään ja mätkii sitä käsillään tai alkaa agressiivisesti siihen nojaamaan ja huutaa täyttä kurkkua toiselle. 

Toisesta mainitsemastasi tulee esimerkkinä mieleen ensimmäinen Batman-elokuva kasarilta. Eli missä Jack Nicholson Jokerina ja Michael Keaton Batmanina. Kuitenkin tässä on kohtaus jossa Bruce Wayne illallisella naisystävänsä kanssa kartanossa ja istuvat pitkän pöydän päässä vastapäätä toisistaan. Hyvin kuitenkin kuulevat keskustelun. Nyt vaan on mulla Mandela-efekti kun muistan, että jossain elokuvassa oli vastaava kohtaus, mutta henkilöt juttelivat toisilleen lankapuhelimien kautta ellei sitten ollut juuri tuo Batman tai olen nähnyt unta tämmöisestä elokuvakohtauksesta. 

Vierailija kirjoitti:

Kaikki karkuun juoksevat roistot on nykyään parkour mestareita jotka juoksee yhtä lujaa kerrostalon seinää ylös kuin alaspäinkin.

Poliisit ammuskelee karkuun ajavaa roistoa liikenteen keskellä tai ruuhkaisen kadun keskellä välittämättä suuremmin siitä mihin se luoti mahdollisesti osuu jos se ei satu osumaan siihen roistoon tai sen autoon. 

Voi se parkourmestari olla sankarikin, esim. nyky-Bond juoksee pitkiä matjoja lakeerikengissä ja puvussa keskellä kaupunkia ja ammuskelee samalla. Jason Bourne kiitää pikajuoksijan nopeudella pitkin katuja ja juna-asemia ja loikkii ihan käsittämättömiä hyppyjä sinne tänne. Hengästyttää jo katsellakin sitä menoa.

Vierailija kirjoitti:

Miehillä tyylisänki. Vaikkapa Aragornilla siellä hobittien kanssa juostessa on vissiin mukana sopiva kone, kun samanpituisena pysyy  se sänki vaikka viikkokausia. Ja monet leffat/sarjat sijoittuvat sellaisiin aikoihin, jolloin poliisi/etsivä/mikä milloinkin ei saletisti olisi voinut tulla duuniin naama sänkisenä.

Lost-sarjassa ei kenelläkään sääri- tai kainalokarvat rehottaneet. Ehkä se ihmeellinen saari piti sitten karvan kasvunkin aisoissa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki karkuun juoksevat roistot on nykyään parkour mestareita jotka juoksee yhtä lujaa kerrostalon seinää ylös kuin alaspäinkin.

Poliisit ammuskelee karkuun ajavaa roistoa liikenteen keskellä tai ruuhkaisen kadun keskellä välittämättä suuremmin siitä mihin se luoti mahdollisesti osuu jos se ei satu osumaan siihen roistoon tai sen autoon. 

Eikä koskaan yritetä ampua autolla pakenijaa esim. renkaisiin vaan muutama kuti johonkin peräkonttiin ja sitten vaan "ähh karkuun pääsi".

Juostaan, tähdätään, roisto pakenee, tuijotetaan jälkeen ilman hengästymistä tai kiirettä.

Jos pari hölkkää paikalle vasta tässä vaiheessa, hän on hengästynyt. Ei sankari.

Henkilöhahmo sanoo vahingossa ääneen jotain sellaista, jota oli tarkoitus pitää salassa, ja paria sekuntia myöhemmin huomaa tuon tekemänsä lipsahduksen ja peittää suunsa kädellä vaivautuneena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki karkuun juoksevat roistot on nykyään parkour mestareita jotka juoksee yhtä lujaa kerrostalon seinää ylös kuin alaspäinkin.

Poliisit ammuskelee karkuun ajavaa roistoa liikenteen keskellä tai ruuhkaisen kadun keskellä välittämättä suuremmin siitä mihin se luoti mahdollisesti osuu jos se ei satu osumaan siihen roistoon tai sen autoon. 

Eikä koskaan yritetä ampua autolla pakenijaa esim. renkaisiin vaan muutama kuti johonkin peräkonttiin ja sitten vaan "ähh karkuun pääsi".

Juostaan, tähdätään, roisto pakenee, tuijotetaan jälkeen ilman hengästymistä tai kiirettä.

Jos pari hölkkää paikalle vasta tässä vaiheessa, hän on hengästynyt. Ei sankari.

Ja sitten parin minuutin pikapanon jälkeen huohotetaan ja ollaan niin hikikarpaloilla, että

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki karkuun juoksevat roistot on nykyään parkour mestareita jotka juoksee yhtä lujaa kerrostalon seinää ylös kuin alaspäinkin.

Poliisit ammuskelee karkuun ajavaa roistoa liikenteen keskellä tai ruuhkaisen kadun keskellä välittämättä suuremmin siitä mihin se luoti mahdollisesti osuu jos se ei satu osumaan siihen roistoon tai sen autoon. 

Voi se parkourmestari olla sankarikin, esim. nyky-Bond juoksee pitkiä matjoja lakeerikengissä ja puvussa keskellä kaupunkia ja ammuskelee samalla. Jason Bourne kiitää pikajuoksijan nopeudella pitkin katuja ja juna-asemia ja loikkii ihan käsittämättömiä hyppyjä sinne tänne. Hengästyttää jo katsellakin sitä menoa.

Ainakin näiden sankarien/ salaisten agenttien kohdallahan onkin ideana, että he ovat parhaista parhaita ja saaneet huippusalaisen koulutuksen ties missä erikoisjoukoissa, joten heiltä täytyykin onnistua parkour-rosvon kiinni juokseminen. Koska koulutusohjelman suunnittelijat ovat suuressa viisaudessaan nähneet, että sitä se maailman pelastaminen tulee vielä vaatimaan. :D

Vierailija kirjoitti:

Joissakin kun hahmot muuttavat olomuotoaan niin vaatteetkin muokkaantuu niissä muodonmuutoksissa. Ihan kuin vaatteetkin olisi osa ihmisolentoa. Sitten on niitä poikkeuksiakin esimerkkinä Hulk.

Hulkin paita kyllä repeää, mutta housut ovat vissiin stretsiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joissakin kun hahmot muuttavat olomuotoaan niin vaatteetkin muokkaantuu niissä muodonmuutoksissa. Ihan kuin vaatteetkin olisi osa ihmisolentoa. Sitten on niitä poikkeuksiakin esimerkkinä Hulk.

Hulkin paita kyllä repeää, mutta housut ovat vissiin stretsiä.

Ne on ne muskelit ja seksikäs rähjä-look.

Vierailija kirjoitti:

Kiireinen poliisi on juuri haukkaamassa pikaruoka-annostaan kun hän saa soiton että jotain on tapahtunut ja häntä tarvitaan.

"I´ am on my way. " Poliisi sanoo ja kaasuttaa paikalta ja hylkää syömättömän annoksensa roskiin.

Ylipäätään amerikkalaisissa leffoissa ja sarjoissa ruoka jätetään aina kokonaan tai osittain syömättä ja kaavitaan lopuksi lautaselta tiskialtaaseen (niillä on jätemyllyt keittiön viemärissä).

Vierailija kirjoitti:

Kaatosateen jälkeen on taas aivan kuivaa. Ei näy lätäköitä tai mitään märkää.

Pätee myös ihmisiin. Sateessa tai järveen pudottuaan likomäräksi kastunut tyyppi on seuraavassa hetkessä aivan kuiva, vaatteet ja kaikki.

Olen katsonut saksalaista Ku´damm -sarjaa. Sarjassa vuodet vierii 50-luvulta eteenpäin, mutta tuota nimikkokatua, joka on yksi Berliinin tärkeimmistä, ajelee joka kohtauksessa aina samat autot tai ne on siinä kadulla parkissa. Ihmiset vanhenee, lapset kasvaa, mutta Berliinissä näkyy väin ne samat autot koko ajan. 

Ja tietenkin elokuvissa ja sarjoissa juuri jouluna sataa Berliinissä, Lontoossa, New Yorkissa ja joka maalaiskylässä sakeanaan lunta.

Joku soittaa: "Laita telkku päälle heti!" Ja se laitetaan, ja suoraan oikealle kanavalle, jolla uutistenlukija  kertoo juuri siitä asiasta, jota soittaja tarkoitti. TV laitetaan kuitenkin saman tien taas kiinni, kesken uutisen, ja sitten aletaan taivastella että oi voi mitähän nyt.

Pahis tulee veljensä kanssa isottelemaan sankarille ja sankari on sitten pakotettu ottamaan henki pois pahiksen veljeltä. Pahis jahtaa sitten koko leffan ajan sankaria, kun pitää kostaa veljen kuolema. Vähinniinku että mitäs läksitte.

On ennenki ollu kliseitä, tyhmiäki, mutta ei tätä: Miespääroolihahmoa pitää vähintään puoli leffa hieroa naiskatsojan naamaan että kuinka on rakkaudesta räytyvä romeo ja tietysti hellä ja huolehtiva perheenisä- tai jos eronnut niin huokailee valokuvaa jossa ex ja perhe. Ja vaikka tyyppi olis joku ihmissusi tai itse dracula. Eli se myyvyyden maksimointi, ja se selvästi näkyvä asenne, että aivan sama vaikka leffan taso kärsii siitä myyvyyden petaamisesta, kunhan kassakone kilkattaa.

Ihmiset tilaa baarissa kalliin juoman ja/tai lautasellisen ruokaa ja sitten lähdetään mitättömästä syystä jonnekin heti tilauksen jälkeen. Leffoissa ihmisillä tuntuu olevan rahaa tuhlattavaksi enemmän kuin minulla. Jos minä tilaan juoman ja ruoat pöytään, niin kyllä minä syön ne ennen lähtöäni.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset tilaa baarissa kalliin juoman ja/tai lautasellisen ruokaa ja sitten lähdetään mitättömästä syystä jonnekin heti tilauksen jälkeen. Leffoissa ihmisillä tuntuu olevan rahaa tuhlattavaksi enemmän kuin minulla. Jos minä tilaan juoman ja ruoat pöytään, niin kyllä minä syön ne ennen lähtöäni.

Tätä olen itsekin ihmetellyt. Lisäksi tuntuu olevan aina niin, että varsinkin jenkkileffoissa ihmiset tuntuvat asuvan paljon suuremmissa ja hienommissa taloissa ja kalliimmilla asuinalueilla kuin mihin kyseisellä perheellä tosielämässä olisi ikinä varaa.