Asioita, joita tapahtuu vain elokuvissa - kerrotaan ärsyttäviä elokuvakliseitä
Tiedetään, että näitä keskusteluja on paljon mutta aina löytyy jotain uutta :)
Kommentit (6818)
Mikään johtolanka ei ole koskaan turha. Se, että murhapaikalla on jokin lamppu vinossa tai jos kodista löytyy joku harvinainen maalaus, liittyy aina jotenkin murhaan.
Murhaaja tai ryöstäjä jättää aina rikospaikalle jonkin harvinaisen korun, jota ei löydy kuin yksi maailmassa tai kengistä on jäänyt jotain erityismutaa, jota ei löydy kuin yhdeltä erämaa-alueelta maailmassa. Ei tarvitse kuin haastatella jotain koru/mutaeksperttiä, niin hän osaa sanoa tarkan osoitteen, josta murhaaja löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Mikään johtolanka ei ole koskaan turha. Se, että murhapaikalla on jokin lamppu vinossa tai jos kodista löytyy joku harvinainen maalaus, liittyy aina jotenkin murhaan.
Murhaaja tai ryöstäjä jättää aina rikospaikalle jonkin harvinaisen korun, jota ei löydy kuin yksi maailmassa tai kengistä on jäänyt jotain erityismutaa, jota ei löydy kuin yhdeltä erämaa-alueelta maailmassa. Ei tarvitse kuin haastatella jotain koru/mutaeksperttiä, niin hän osaa sanoa tarkan osoitteen, josta murhaaja löytyy.
Minulle on jäänyt mieleen yksi Columbo-sarjan jakso, jossa murhaaja löytyi jääkaapissa olleen juustonpalan avulla. Juustossa oli tietyn ihmisen ylähampaiden kuvio, joten hey presto!: murhaaja oli löytynyt. Kaikkea on tullut tässä vuosien varrella telkkarista nähdyksi, mutta tuo oli kyllä jotakin niin naurettavan huvittavaa, että oksat pois. Mitenkähän mahtoi oikeudessa päteä tuo todiste? Oikeudenkäyntejä ei ko. sarjassa koskaan nähty, joten ei tietoa, miten moni Columbon pidättämä murhaaja ikinä vankilaan joutui...
Jos nainen on ruma, mutta mies ihastuu häneen niin sen jälkeen naisesta kuoriutuukin kaunotar. Ihan kuin rumaan naiseen yksinkertaisesti ei kukaan voisi rakastua, vaan oikeasti tällä on piilossa nuo kauniit piirteet :P (jotka tosin näkee jo elokuvan alussa, tukka vedetty tiukalle ponnarille ja naamaalle lätkäisty rumat lasit.
Kuten täällä jo mainittiinkin, lapset heivaantuvat jossain vaiheessa elokuvaa jonnekin, jos eivät ole juonen suhteen relevantteja. Jonkun aikaa sitten katsoin elokuvaa, jossa pääpariskunnalla oli kai kolme lasta. Pienin oli vauva, jota näytettiin vain leffan alkupuolella. Perhe lähti lomalle tms, ja sen jälkeen vauvelia ei enää näkynyt eikä siitä edes mainittu mitään. Aika jännä.
Jos ollaan Pariisissa/Lontoossa, Eiffel-torni/Big Ben/London Eye näkyy maisemassa jatkuvasti. Usein myös asunnon tai hotellihuoneen ikkunasta.
Vierailija kirjoitti:
Jos ollaan Pariisissa/Lontoossa, Eiffel-torni/Big Ben/London Eye näkyy maisemassa jatkuvasti. Usein myös asunnon tai hotellihuoneen ikkunasta.
Pitäähän se nyt paikallinen maamerkki näkyä, että katsoja tietää heti, missä kaupungissa ollaan. Esim. uudemmissa Bond-leffoissa vaihdetaan tosi usein kaupunkia ja maata, niin kätsää on kun heti näkee ja tietää ;)
Kovismiehillä roikkuu tupakka löysästi huulilla. Usein he eivät edes sytytä sitä, kunhan antavat roikkua.
Kauhuleffoissa murhaajaa paetaan aina talon yläkertaan. Ja murhaaja voi tulla perässä vaikka kuinka hitaasti raahautuen, mutta saavuttaa silti aina pakenijan ja ilmestyy kuin tyhjästä. Toisinaan tuntuu, että hän on ehtinyt yläkertaan jopa ensimmäsenä.
Vierailija kirjoitti:
Jos nainen on ruma, mutta mies ihastuu häneen niin sen jälkeen naisesta kuoriutuukin kaunotar. Ihan kuin rumaan naiseen yksinkertaisesti ei kukaan voisi rakastua, vaan oikeasti tällä on piilossa nuo kauniit piirteet :P (jotka tosin näkee jo elokuvan alussa, tukka vedetty tiukalle ponnarille ja naamaalle lätkäisty rumat lasit.
Tai sitten mies rakastuu naiseen suin päin vasta, kun tämä laittaa itseään vähän. Nainen on ihan sievä jo etukäteen ja usein älykäskin, mutta se ei vielä riitä. Silmälasit pois ja vähän muutetaan kampausta - ja huh huh mikä kaunotar! Tyyliin Prinsessapäiväkirjat, Miss Kovis ja She's all that.
Jos leffassa itketään, se suoritetaan filmaattisesti niin, ettei räkä valu nenästä pitkin poskia, eikä naama mene turvoksiin eivätkä silmät punaisiksi (paitsi ehkä välillä joissain kotimaisissa leffoissa).
En jaksanu koko ketjua lukea, sori jos on toistoa:
Lapset on leffoissa aina hyvin käyttäytyviä, poislukien kauhuleffat, jos lapsi sattuu olemaan se leffan pahis. Lapsista on hyvin harvoin mitään vaivaa tai harmia, he leikkivät nätisti yksin ja jopa vauvat laitetaan pinnasänkyyn tai leikkikehään ja he viihtyvät siellä määrättömän ajan. Vauvoille syötetään tuttipullosta maitoa, ei koskaan imetetä tai anneta kiinteää ruokaa. Vauvat voi ottaa mukaan minne vaan, koska ne ovat aina kiltisti ja lähes ääneti, katselevat vain ympärilleen kaukalosta.
Isojakin lapsia kanniskellaan aina sylissä, joku 5-7 -vuotias tarvitsee vielä jatkuvaa kantamista paikasta toiseen.
Koirat ovat myös lähes aina hyväkäytöksisiä eikä niitä juurikaan tarvitse hoitaa tai lenkittää.
Toimintaleffoissa sankari pystyy kipuamaan ylös niin vuorenrinnettä kuin roikkua kynsillään ikkunanpielessä ja vielä nostaa itsensä siitä ylös. Hän jaksaa kannatella itseään yhdellä kädellä, ja toisessa saattaa vielä roikkua kaunis neitokainen, joka kuitenkin painaa n. 50 kg. Viimeisillä voimillaan sankari kiskoo neitokaisen turvaan, vaikka omakin käsi on jatkuvassa vaarassa livetä.
Vierailija kirjoitti:
En jaksanu koko ketjua lukea, sori jos on toistoa:
Lapset on leffoissa aina hyvin käyttäytyviä, poislukien kauhuleffat, jos lapsi sattuu olemaan se leffan pahis. Lapsista on hyvin harvoin mitään vaivaa tai harmia, he leikkivät nätisti yksin ja jopa vauvat laitetaan pinnasänkyyn tai leikkikehään ja he viihtyvät siellä määrättömän ajan. Vauvoille syötetään tuttipullosta maitoa, ei koskaan imetetä tai anneta kiinteää ruokaa. Vauvat voi ottaa mukaan minne vaan, koska ne ovat aina kiltisti ja lähes ääneti, katselevat vain ympärilleen kaukalosta.
Isojakin lapsia kanniskellaan aina sylissä, joku 5-7 -vuotias tarvitsee vielä jatkuvaa kantamista paikasta toiseen.
Koirat ovat myös lähes aina hyväkäytöksisiä eikä niitä juurikaan tarvitse hoitaa tai lenkittää.
Toimintaleffoissa sankari pystyy kipuamaan ylös niin vuorenrinnettä kuin roikkua kynsillään ikkunanpielessä ja vielä nostaa itsensä siitä ylös. Hän jaksaa kannatella itseään yhdellä kädellä, ja toisessa saattaa vielä roikkua kaunis neitokainen, joka kuitenkin painaa n. 50 kg. Viimeisillä voimillaan sankari kiskoo neitokaisen turvaan, vaikka omakin käsi on jatkuvassa vaarassa livetä.
Tähän vielä voisi lisätä ,että sankari on haavoittunut tai loukkaantunut niin pahasti, että normaali- ihminen vaatisi 2kk tehohoitoa. Sankari vain porskuttaa.
-nainen tulee suihkusta niin on aina kuivat hiukset sykeröllä pään päällä ja täysmeikki. Kietoutuu valkoiseen pyyhkeeseen. Mies on pessyt aina myös hiuksensa.
-saapastellaan kengät jalassa sisällä ja lattioihin ei jää jälkeäkään vaikka oli juuri pelastautunut jättimutakivivyörystä.
-synnnytys alkaa aina lapsivesitulvalla keittön lattialle.
-korkokengillä voi ajaa autoa
Tyttö on levykaupassa tms. ja selaa hyllyä. Takaa ilmestyy söpö poika, joka kysyy, mitä tyttö etsii ja mitä musiikkia kuuntelee. Poika pyytää tyttöä kahville.
Testattu niiiin monta kertaa, ei tuollaista tapahdu.
Miespoliisi ja naispoliisi vihaavat toisiaan ja sanailevat älykkäästi. Joutuvat jankuttamaan kaikille, että en tosiaan tykkää siitä, se on ärsyttävä. Sitten jossain vaiheessa he tajuavat oikeat tunteensa. Tästä seuraa 100 jakson will they or won't they, jonka aikana tapahtuu väärinkäsityksiä, tai suhteen jompikumpi osapuoli kokee sitoutumisahdistusta jonkun trauman takia jne. Lopulta he joko menevät onnellisesti yhteen tai eroavat lopullisesti. Jos he eroavat, toinen heistä angstaa asiasta työkaverilleen lasillisen äärellä, jolloin työkaveri kannustaa häntä kertomaan oikeista tunteistaan. Sitten hän rientää mielitiettynsä luokse paljastamaan syvimmät tuntemuksensa ja lopuksi pari suutelee.
Miehistä näkökulmaa; armeijan käyneenä on ärsyttänyt mm.
- kun sankari ampuu lukuisia kertoja lähes minuuttitolkulla sarjatulta. Todellisuudessa lipas tyhjenee parissa sekunnissa
- sankarit hyökkäävät hampaisiin aseistettujen pahisten kimppuun pistoolit kourassa. Verrattuna pahisten sotilaskonetuliaseisiin pistooli on epätarkka ja tehoton. No pahisten armeija ei osu edes konekiväärillä sankariin, joka ampuu pahikset yksi kerrallaan olympiatason laukauksilla tehokkaan pistoolikantaman rajoilta.
- sankarisotilaina esitetään ylitreenattuja lihaskimppuja; todellisuudessa nämä kaverit eivät kykene juoksemaan varmaan 200 metriä pidempään kun ylimääräinen dopinglihaksen kantaminen alkaa painaa. Paljonkohan Arska juoksi Cooperissa aikoinaan ....
- vieläkin naurattaa eräs kulttileffa, jossa sankari ampuu singolla helikopterista napakympin; osumatarkkuus vielä menee kun elokuva, mutta todellisuudessa singon takaliekki olisi polttanut suljetussa tilassa vähintään sankarin letin ja perskarvat, todennäköisesti tehnyt enemmänkin vahinkoa helikopterille ja sankarille
Sitten näkökulma romanttisiin komedioihin; Mistä joka leffaan löydetään näitä lehmän hermoilla varustettuja miljonääri/perijämiehiä, jotka ovat tykästyneet estoisiin ja outoihin, lähes hassahtaneisiin naisiin, niin paljon, että haluavat naimisiin ja tehdä lapsia juuri heidän kanssaan
P.s Sarjakuvan puolelta, jos Tex Willer saa osuman niin se on aina "pelkkä lihashaava"
Greyn anatomia on kyllä kaikista pahin! Se on niin epäuskottava, ei sitä voi katsoa mitenkään muuten kuin aivot narikkaan -meiningillä. Kaikille tupsahtaa jotain sukulaisia ja eksiä koko ajan samaan sairaalaan, ja ne on tietty aina jotain huippukirurgeja. Ja sitten ne lääkärit pariutuu koko ajan keskenään ja panee jossain varastossa. Just joo!
Vierailija kirjoitti:
Tyttö on levykaupassa tms. ja selaa hyllyä. Takaa ilmestyy söpö poika, joka kysyy, mitä tyttö etsii ja mitä musiikkia kuuntelee. Poika pyytää tyttöä kahville.
Testattu niiiin monta kertaa, ei tuollaista tapahdu.
Toinen vastaava paikka on kahvila! Sinkkuaikoinani (olin 20 ja vähän päällekin) menin usein istumaan kahvioihin yksinäni lukien kirjaa. Eikä kukaan mies tullut ikinä juttelemaan minulle - ei sanomaan innoissaan "hei mäkin oon lukenut ton kirjan, tykkäätkö sä muuten Kafkasta", tai mitään muutakaan. Pettymys! Leffojen perusteella tätä siis tapahtuu vain jossain Ranskassa.
Kaikissa leffoissa, joissa ammutaa, niin aina se päähenkilö osuu tyyliin yhdellä laukaisulla viholliseensa, mutta vihollinen ei ikinä osu päähenkilöön, ainakaan kuolettavasti. Päähenkilö myös aina selviytyy vaikka 100 vihollisesta yksin, vaikka he hyökkäisivät samaan aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Kaikissa leffoissa, joissa ammutaa, niin aina se päähenkilö osuu tyyliin yhdellä laukaisulla viholliseensa, mutta vihollinen ei ikinä osu päähenkilöön, ainakaan kuolettavasti. Päähenkilö myös aina selviytyy vaikka 100 vihollisesta yksin, vaikka he hyökkäisivät samaan aikaan.
Jos tapellaan ilman tuliasetta, niin sankari voi selviytyä isostakin pahisjoukosta, koska kun yksi pahis hyökkää kimppuun, ne muut odottelevat omaa vuoroaan sen sijaan, että kaikki hyökkäisivät yhtä aikaa ja sankari olis nitistetty hetkessä.
Jos hakee internetistä jotain, hakukone tarjoaa ensimmäisinä linkkeinä 67 vuotta vanhoja lehtiartikkeleita aiheesta tai hämäriä faktoja sisältäviä asiantuntijoiden ylläpitämiä nettisivustoja.