Asioita, joita tapahtuu vain elokuvissa - kerrotaan ärsyttäviä elokuvakliseitä

Jos poliisit näkee vähän matkan päässä rikollisen joka ei ole huomannut poliiseja, niin ne poliisit huutaa "hei!!" tai kutsuu sitä kriminaalia nimeltä, jolloin se huomaa kytät ja lähtee karkuun. Sen sijaan että ne poliisit kävelis huomaamatta sen lähellä ja nappais kiinni.

Vierailija kirjoitti:

En ole vielä nähnyt elokuvissa tai sarjoissa kaunista nuorta naishenkilöä joka toteaa olevansa sudennnälkäinen ja varsinkaan syö hyvällä ruokahalulla. Syöminen on salaatin närppimistä ravintolassa tai sitten vain istutaan koskematta ruokaan tai pelkkä viinilasi tai kahvikuppi edessä. Mies voi istua touhukkaana pöytään ja syödä halukkaasti jutellessaan, nainen ei. Ruokahalu pitää piilottaa.

Joskus syödään pahaan mieleen lusikallinen jäätelöä pyöreästä purkista tai oikeammin törkitään sitä lusikalla. Samoin takavuosien leffojen iänikuista kiinalaista noutoruokaa ei koskaan syöty, ensin tökittiin askia puikoilla ja sitten iskettiin koko pahvitötsä jonnekin kun I've lost my appetit!

Sen sijaan se paksu ystävätär naurettavasti himoitsee ja ahmii herkkuja. Ainoa tilanne kun nainen saa syödä.

Ja kotimaisessa elokuva/tvmaailmassa. Sydänsurut ja huono päivä niin nehän saa aina suklaalla hälvenemään ja yleensä vielä Fazerin Sinisellä. 

Vierailija kirjoitti:

Oletteko huomanneet, että elokuvissa hahmoilla on samanlainen käyttäytymismalli puheessa

Tätä on vaikeaa selittää ymmärrettävästi

Itse näen nämä tilanteet niin, että...

yksi ihminen on luonut nämä keskustelu tilanteet elokuviin

Oikeasti hyvän sarjan/leffan merkki on se, että hahmoilla on erilainen ääni ja puhetapa.

Itse inhoan esimerkiksi Diablo Codyn leffoja (Juno jne), koska kaikki laukovat samanlaisia vitsejä koko ajan.  Ei pysty unohtamaan, että tämä on käsikirjoitettu leffa jonka on tarkoitus viihdyttää ja paikoin myös järkyttää, että olipas hurja vitsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko huomanneet, että elokuvissa hahmoilla on samanlainen käyttäytymismalli puheessa

Tätä on vaikeaa selittää ymmärrettävästi

Itse näen nämä tilanteet niin, että...

yksi ihminen on luonut nämä keskustelu tilanteet elokuviin

Oikeasti hyvän sarjan/leffan merkki on se, että hahmoilla on erilainen ääni ja puhetapa.

Itse inhoan esimerkiksi Diablo Codyn leffoja (Juno jne), koska kaikki laukovat samanlaisia vitsejä koko ajan.  Ei pysty unohtamaan, että tämä on käsikirjoitettu leffa jonka on tarkoitus viihdyttää ja paikoin myös järkyttää, että olipas hurja vitsi.

Joissakin komedioissa hahmot eivät voi olla hetkeäkään kertomatta vitsejä. Ja kaikilla sama huumorintaju, samanlainen sarkasmi. Vaikka joku kuolisi, niin kerrotaan vaan vitsejä, eikä hahmot pysty olemaan hetkeä hiljaa ja pysähtymään sen asian äärelle.

Sankarin aseessa on loputtomasti ammuksia, mutta roiston aseesta ammukset loppuvat kesken.

Maskuliinisesti tai androgyynisesti pukeutuva nainen on lesbo, vaikka todellisuudessa on heteronaisiakin, jotka pukeutuvat samalla tavalla.

Venäläiset esitetään vanhoissa elokuvissa KGB:n agentteina.

Arabit esitetään joko öljyšeikkeinä tai terroristeina.

Homot esitetään neitimäisinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisissa maakuntiin sijoittuvissa elokuvissa ja sarjoissa on aina se yksi (yleensä vanha) hahmo joka vääntää leveästi sitä alueen murretta mutta suurin osa asukkaista ei puhu kuten alueen asukkaat oikeasti. Pahimmillaan näyttelijät puhuvat kukin oman kotialueensa nuotilla. Vie kummasti aitoa tunnelmaa alas jos kainuulainen puhuu Tampereen nuotilla.

Joka farssissa pitää olla yksi savolainen, että muilla raukoilla on edes jotain jolle nauraa.

Vanhoissa sotilasfarsseissa komppanian vääpeli on usein savolainen.

Leijonat ja tiikerit ovat yhtä kesyjä kuin kotikissat ja niitä voi paijata. Todellisuudessa ne ovat vaarallisia petoja, vaikka ne kissaeläimiä ovatkin.

Vierailija kirjoitti:

Jos poliisit näkee vähän matkan päässä rikollisen joka ei ole huomannut poliiseja, niin ne poliisit huutaa "hei!!" tai kutsuu sitä kriminaalia nimeltä, jolloin se huomaa kytät ja lähtee karkuun. Sen sijaan että ne poliisit kävelis huomaamatta sen lähellä ja nappais kiinni.

Mutta rosvo jää kiinni kun toinen poliisi kiertää takakautta ja kampittaa sen. Heittää samalla hauskan komman.

Dekkareissa yleensä heti tietää kuka tulee olemaan syyllinen ja kuka uhri.

Esimerkiksi jos on rikas suku jossa suvun päämiehen tai matriarkan joku jälkikasvusta on ottanut itselleen puolison tai sitten se suvun pää on ottanut itselleen uuden puolison, niin henkilö on yleensä leväperäinen rahankäytön suhteen ja taasen joku muu suvusta huolehtii ja ajattelee sekä hoitaa tämän suvun pään asioita ja samalla epäilee tämän uuden morsmaikun/sulhon olevan suvun omaisuuden perässä.

Suvun pää sitten kuolla kupsahtaa ja tietenkin tämä uusi puoliso tai jälkikasvun uusi puoliso on ensimmäisenä epäilty, mutta lopussa paljastuukin että pahantekijä onkin se suvun henkilö joka on passannut tätä suvun päätä ja motiivi murhalle on mukamas liian vähäinen kiitos työstään.

Tai sitten toinen on sellainen missä on taas se rikas suku mutta suku on eripurainen, tappelee keskenään tai muuten tukkanotkosilla toistensa kanssa, joten kaikilla olisi motiivi tappaa suvun pää rahojen toivossa, mutta tekijäksi paljastuukin joku henkilökunnasta joka on ollut sen suvun pään luottohoitaja vuosia.

Tulee äkillinen kosinta, mies laskeutuu polvilleen ja ottaa taskustaan korurasian. Vaihtoehtoisesti kihlasormus on neitokaisen kakkupalassa tai sampanjalasissa.

Ja sormuksessa on pähkinän kokoinen timantti ja se sopii naisen sormeen aina ihan täydellisesti.

Nainen sopertaa, miten ”it´s so beautiful”.

Elokuvassa "Anal Whores" näkyy ihan selvästi, kuinka penis työnnetään naisnäyttelijän

peppuun, vaikka se oikeasti kuuluisi työntää emättimeen elikkäs vaginaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko huomanneet, että elokuvissa hahmoilla on samanlainen käyttäytymismalli puheessa

Tätä on vaikeaa selittää ymmärrettävästi

Itse näen nämä tilanteet niin, että...

yksi ihminen on luonut nämä keskustelu tilanteet elokuviin

Oikeasti hyvän sarjan/leffan merkki on se, että hahmoilla on erilainen ääni ja puhetapa.

Itse inhoan esimerkiksi Diablo Codyn leffoja (Juno jne), koska kaikki laukovat samanlaisia vitsejä koko ajan.  Ei pysty unohtamaan, että tämä on käsikirjoitettu leffa jonka on tarkoitus viihdyttää ja paikoin myös järkyttää, että olipas hurja vitsi.

Joissakin komedioissa hahmot eivät voi olla hetkeäkään kertomatta vitsejä. Ja kaikilla sama huumorintaju, samanlainen sarkasmi. Vaikka joku kuolisi, niin kerrotaan vaan vitsejä, eikä hahmot pysty olemaan hetkeä hiljaa ja pysähtymään sen asian äärelle.

Frendeissä huomaa selvästi käsikirjoituksen kaavamaisuuden: neljä repliikkiä - hahhahhahhah - neljä repliikkiä - hahhahhahhah - neljä repliikkiä - hahhahhahhah - jne.

Koko naururaita yleensäkin on turha klisee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauhuleffoissa ollaan yksin kotona kun alkaa tapahtua ja AINA on ukkosilma ja sähköt menee poikki 😬

Ja kun kuulet kellarista (jossa on joskus tapahtunut murhia) outoa meteliä lähdet yksin alas katsomaan mitä siellä on.

Ja sitten, kun olet saanut kolkattua tämän murhaajan, niin et säntää heti ulos ja pakoon, tai et sido häntä mitenkään, saatikka kolkkaa uudelleen tointakyvöttömäksi, vaan jäät hengailee jostain syystä lähimaastoon ja tämä murhaaja on tokenee kolauksesta ja hyökkää uudelleen kimppuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauhuleffoissa ollaan yksin kotona kun alkaa tapahtua ja AINA on ukkosilma ja sähköt menee poikki 😬

Ja kun kuulet kellarista (jossa on joskus tapahtunut murhia) outoa meteliä lähdet yksin alas katsomaan mitä siellä on.

 

Ja sitten, kun olet saanut kolkattua tämän murhaajan, niin et säntää heti ulos ja pakoon, tai et sido häntä mitenkään, saatikka kolkkaa uudelleen tointakyvöttömäksi, vaan jäät hengailee jostain syystä lähimaastoon ja tämä murhaaja on tokenee kolauksesta ja hyökkää uudelleen kimppuun.

Lisäksi nää sar ja mur haajat voi luottaa siihen että paikalle saapuu joku csi ulvila jonka tutkimusten jälkeen ei taatusti löydetä mur haajaa, eli nää voi rauhassa jahdata uhriaan vaikka siihen asti että poliisiautoja rupeaa tulemaan pihalle ja livahtaa sitten tiehensä takapihan kautta. 

Vierailija kirjoitti:

elokuvan lopussa olet ainoa, joka selviää verilöylystä (kuolleiden mukana mm. puolisosi) sen sijaan, että itkisit menetettyä puolisoasi lohduttomasti, istut vain tyynen voittajana poliisipakettiauton takana (sillee että se takaluukki on auki ja istut siinä you know) joku välly harteilla ja oot helpottunu että kaikki on ohi

Joku vielä toteaa lohduttavasti, että nyt se on ohi, ei ole enää mitään hätää. Paitsi, että kaikki pitää aloittaa alusta ruumis ja mieli riekaleina.

Nyt on niin pitkä ketju että en ala kokonaan lukea, voi olla että tämä on jo sanottukin mutta se kun kaksi ihmistä löytää ruumiin/pahoin haavoittuneen henkilön niin toinen huutaa aina toiselle että "Soita ambulanssi! Heti!" sen sijaan että ottaisi oman kännykkänsä ja soittaisi itse.

Vierailija kirjoitti:

Nyt on niin pitkä ketju että en ala kokonaan lukea, voi olla että tämä on jo sanottukin mutta se kun kaksi ihmistä löytää ruumiin/pahoin haavoittuneen henkilön niin toinen huutaa aina toiselle että "Soita ambulanssi! Heti!" sen sijaan että ottaisi oman kännykkänsä ja soittaisi itse.

Tapahtuu myös tosielämässä, halutaan siirtää vastuuta toiselle. Meillä naapuri tuli pihalla vastaan, kun tulimme kaupasta ja pyysi soittamaan ambulanssin toiselle naapurille, kun tämä oli maannut ainakin tunnin liikkumatta takapihalla.