Lääkkeellinen raskauden keskeytys vai kaavinta?
Kaipaisin kokemuksia molemmista, kumman koette paremmaksi. Asiallisia kommentteja mieluiten. Itsellä toimenpide tulossa, syitä en tähän avaa.
Kaavinnassa tuo anestesia-puoli mietityttää ja lääkkeellisessä taas mahdollisesti kuukaudenkin jatkuva jälkivuoto.
Kiitän kommenteista jo etukäteen.
Kommentit (41)
Lääkkeellisen ottaisin ehdottomasti, jos se kerran on mahdollista. Mulle on tehty opiskelijana lääkkeellinen eikä ollut mitenkään erityisen kauheaa, siis fyysinen puoli kuten vuodot tms. Psyykkinen olikin mulle vähän kovempi juttu kun olin antanut muiden (poikaystävä, äiti) suostutella itseni aborttiin jota en halunnut...
No, mä sain tuulimunaraskaudessa molemmat, kun lääkkeellinen keskeytys ai saanut aikaan yhtään mitään. Eli ei välttämättä ole ees sun valittavissa toi toimenpide.
2:selle, kiitos kommentistasi.
3:selle, tiedän kyllä, että voi joutua kokemaan molemmat. Mutta ensinhän sitä kuitenki yhdellä tavalla kokeillaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
2:selle, kiitos kommentistasi.
3:selle, tiedän kyllä, että voi joutua kokemaan molemmat. Mutta ensinhän sitä kuitenki yhdellä tavalla kokeillaan.
Ap
Jos suoraan menet kaavintaan, et voi joutua lääkkeelliseen...
Lääkkeellinen on turvallisempi, joten sen valitsisin.
Minulle tehtiin lääkkeellinen keskeytys noin vuosi sitten, muistaakseni viikkoja oli 5+5. Otin sairaalassa ensimmäisen pillerin ja seuraavana aamuna noin klo 7 panacodia 1mg, joka aiheutti melkein välittömästi hirveän oksennuskohtauksen ja olo oli todella huono. Tämä meni kuitenkin oksentamisella ohi, vähän pelkäsin että oliko lääke ehtinyt yhtään vaikuttaa kun noin tunnin päästä laitoin neljä keskeytyslääkettä (en muista nimeä) emättimeen ja aloin odottamaan että vuoto alkaisi.
Makasin ainakin tunnin sohvalla, sillä piti olla paikallaan ettei pillerit valuisi ulos. Ensimmäisellä kerralla kun menin vessaan, yllätyin kuinka paljon vuotoa tuli ja seassa oli myös isoja hyytymiä mitkä ainakin itse tunsin aivan selvästi. Minkäänlaista kipua ei kuitenkaan ollut. Kävin noin puolen tunnin välein istuskelemassa pöntöllä ja muuten makasin useamman tunnin vain sohvalla.
Minulla oli mies koko ajan kotona, jos olisinkin tarvinnut apua mutta kaikki meni oikein hyvin ja illalla kävn vielä saunassa ja pesulla. Tamponien käyttöhän kiellettiin jälkivuodon ajaksi, mutta itse typeränä laitoin tamppoonin pari päivää keskeytyksen jälkeen kun menimme käymään ystävien luona. Pari päivää taisin käyttää tamppooneita kunnes heräsin yöllä aivan järkyttävään alavatsakipuun.
Siitä alkoikin muutaman viikon sairaalakierre kun sain kohtutulehduksen ja hädintuskin pystyin kävelemään kun joka askeleella sattui aivan tajuttomasti. Tästä viisastuneena neuvoisin todellakin käyttämään pelkästään siteitä ja huolehtimaan hyvästä hygieniasta vielä keskeytyksen jälkeenkin. Minulla jälkivuoto kesti noin pari viikkoa.
En ikävä kyllä osaa neuvoa muuta kuin että alla olevasta linkistä saat tietoa molemmista:
http://www.abortionno.org/abortion-photos/
Kiitos kokemuksesi jakamisesta. Onko ne tabletit helppo asettaa emättimeen? Pelottaa laittaa ne itse, jos ei vaikka kunnolla onnistukkaan. Ap
Mulle on tehty kaavinta. Lääkkeellinen tyhjennys ei onnistunut. Kyllä siinäkin jälkivuodot on, mulla kesti 5 viikkoa.
Lääkkeellisessä on oikea riski epäonnistumisesta, eli siis raskaus jatkuu tai kohtu ei tyhjenekään kunnolla ja joudut kaavintaan, mahdollisesti ensin käyt läpi kohtutulehduksen. Toki molemmissa on sitten muitakin riskejä, mutta nuo nyt on ne joita itse miettisin. Kaavinta on vaivattomampi, ja omien kokemusteni perusteella suosittelisin ehkä sitä, vaikka itsekin suhtaudun anestesiaan ja toimeenpiteen "tungettelevuuteen" varauksella. Anestesian jälkeen oloni oli kuitenkin täysin normaali, ja olisin voinut saman tien nousta ja lähteä kotiin.
Vierailija kirjoitti:
En tekisi kumpaakaan missään olosuhteessa.
*high five* hienoa että kunnioitat elämää :)
t. kakkonen
Lääkäri niin varmana kertoi, että kaavinnassa jälkivuoto ei kestä niin kauaa joten siksi sitä mietin. Tietysti voihan se olla yksilöllistä.
Kaavinta tosiaankin tuntuu vähän "tungettelevalta" ja kuulostaa rajummalta toimenpiteeltä. Tietysti sairaalassa kuulen lisää tietoa, mutta toisten kokemuksia on voimaannuttavaa lukea.
Ap
Minulla oli tuulimunaraskaus ja ei edes mitään muuta ehdotettu kuin kaavinta. Kaavinta meni ok, ei ollut kovia kipuja ja vuoto oli ihan normaalia menkkavuodon tapaista. Mutta kohtutulehdus tuli mutta sekin oli lievä ja parani nopeasti a-kuurilla. Henkisesti olikin sitten vähän pahempi olo kun ei sitä vauvaa ollutkaan....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tekisi kumpaakaan missään olosuhteessa.
*high five* hienoa että kunnioitat elämää :)
t. kakkonen
Kolmen lapsen äitinä en vaan pystyisi ja mies on samaa mieltä. Näin ollaan ajateltu siitä lähtien kun alettiin seurustelemaan ja samoilla aatteilla oltu yhdessä 16 vuotta. On vaan niin suuri asia päättää saako oma lapsi elää vai ei että siinä ollaan oikeasti aika syvällisten kysymysten äärellä.
Aina ei ole kyse siitä päätöksestä saako lapsi elää. Mitä jos lapsi ei enää elä. Pitääkö se jättää kohtuun? Ap
Vierailija kirjoitti:
Aina ei ole kyse siitä päätöksestä saako lapsi elää. Mitä jos lapsi ei enää elä. Pitääkö se jättää kohtuun? Ap
Eikös siinä sitten luonto hoida asian aikanaan. Yksikään lapsi ei ole kohtuun jäänyt.
Ei kumpikaan, anna lapsen elää.