Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Teini syönyt luvatta mielialalääkkeitä
12.04.2016 |
Kyseessä 16-vuotias tyttö. Kävi vuosi sitten koulupsykologin juttusilla, kun kuulemma masensi. Sieltä sai lähetteen nuorisopsykiatrian pariin. Silloin sovimme, että saa käydä siellä juttelemassa, jos se auttaa esimerkiksi koulunkäyntiä, joka olikin ollut jonkun aikaa jo alamäessä. Lääkkeisiin en kuitenkaan antanut lupaa, sillä niitä määrätään aivan liian herkästi, ja kaikki nuoret diagnosoidaan masentuneiksi, vaikka kyseessä olisi vain teini-iän "angstit". Selvisi kuitenkin, että oli saanut lääkkeet, on niitä ostanut ja myös syönyt. Omilla viikkorahoistaan on ne maksanut, mutta silti mielestäni teki väärin. Ja nyt niitä ei niin vain lopetetakaan. En kuitenkaan kehtaisi tästä teiniä enää rangaista, vaikka puhuttelun pidinkin. Mutta mites nyt, on alaikäinen, joten voinko soittaa polille ja kieltää lääkkeiden markkinoinnin tyttärelle?
Teinin äiti
Kommentit (67)
Juuri tuollaisen "minun lapseni ei lääkkeitä syö" äidin takia elämäni oli surkeassa jamassa monia vuosia. 11vuotiaana minulla todettiin masennus mutta äitini ei suostunut lääkehoitoon. Nyt minulla on diagnosoitu kaksisuuntainen. Ja todennäköisesti se on ollut jo lapsesta asti. Voi kun äiti olisi lääkäreitä uskonut niin voisi munki elämä olla paremmassa tilassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun äitini oli myös sitä mieltä että kyseessä oli vain "teini-iän angstit". Mitään apua en siis saanut enkä ollut niin neuvokas kuin sinun teinisi, että olisin osannut itse hakea sitä. Niinpä ikävuodet 15-30 menivät täysin hukkaan. Nyt on lopultakin toimiva lääkitys.
Näin myös minulla. Lääkkeet määrättiin mutta äitini kielsi niiden syömisen eikä omaa rahaa ollut jolla olisin lääkkeet hankkinut. Masennus oireili 15 vuotta kaikilla mahdollisilla tavoilla ja vasta synnytyksen jälkeinen masennus sai minut hakemaan apua ja nyt on lääkitys kunnossa ja elämä tuntuu oikeasti hyvältä.
Eniten harmittaa tuo synnytyksen jälkeinen masennus, 2 vuotta meni sumussa enkä muista koko ajasta kun sen kamalan ahdistuksen. Mietin aina että olisiko se voitu välttää jos masennusta olisi hoidettu jo teini-iässä.
Aloittajan asenne on hyvin samanlainen kuin minun vanhempieni asenne myös. Ihme että olen enää hengissä, kun "teiniangsti" meinasi minut tappaa. Teiniangsitiksi se kotona kuitattiin, aikuisena olen ymmärtänyt että olin erittäin vakavasti masentunut. On se kumma että vanhemmat eivät näe mitä pahaa he voivat tuollaisella lapsen tunteiden mitätöinnillä aiheuttaa.
Surullista. Siinä taas yksi teini joutui sairaseläkeputkeen. On se hienoa kun nämä lääkäri- ja lääkeuskovaiset uhraavat vaikka omat lapsensa sen eteen, että lääkärit saavat parempia bonuksia ja kestityksiä lääkeyhtiöiltä. Ja te vielä yritetätte syyllistää niitä jotka eivät tuota suostu tekemään?
Nuoren aivot kehittyvät aina 25 ikävuoteen saakka. Tuon ikäinen tyttö voi kuitenkin tehdä päätöksen olla kertomatta sairauksistaan vanhemmilleen. Sinuna kysyisin, kuka on istuttanut pilleriuskon häneen? Naivisti ajatellen, hän on nyt suvun jatkamisen kannalta pilalla ja loppuelämänsä kantaa PSY-merkintää papereissaan, joka tulee estämään mm. vakuutuksien saamisen ja on esteenä mm. eräiden työpaikkojen saamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seronil eli juurikin noita pahamaineisia SSRI-lääkkeitä. Lisäävät mm. itsemurhariskiä, paljon muitakin vakavia haittavaikutuksia. Niin että onko se nyt joku suuri ihmetys, että olen huolissani? Ihanko oikeasti teille on aivan sama mitä myrkkyjä omat lapsenne syövät tietämättä niistä riittävästi?? Voi apua.
Ap
Ei Seronil koukuta, lopeta se riehuminen ja tue lastasi! Nimim. Olen käyttänyt, ei mitään haittavaikutuksia, mutta hyötyä oli.
Paitsi että munasolusi ovat nyt sitten lääkkeen muokkaamia ja lapsesi ja lapsen lapsesi tulevat kärsimään päätöksestäsi käyttää lääkettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seronil eli juurikin noita pahamaineisia SSRI-lääkkeitä. Lisäävät mm. itsemurhariskiä, paljon muitakin vakavia haittavaikutuksia. Niin että onko se nyt joku suuri ihmetys, että olen huolissani? Ihanko oikeasti teille on aivan sama mitä myrkkyjä omat lapsenne syövät tietämättä niistä riittävästi?? Voi apua.
Ap
Seronilia saa lääkeselosteen mukaan antaa yli 8-vuotiaalle lapselle. Itse söin tuota samanikäisenä ja ikinä en ole itsemurhaa yrittänyt. Kun jokin mainitaan haittavaikutuksissa, ei tarkoita sitä että sellainen automaattisesti tulee kaikille. Hoito tapahtuu kuitenkin lääkärin valvonnassa, joten aivan turhaa huolta ja suurentelua.
Hoito tapahtuu valvonnassa, mutta lääkärillä ei ole mitään vastuuta mistään. Suurin osa itsareista tehdään mielialalääkkeiden vaikutuksen alaisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Alaikäinen päättää itse hoidostaan kehitystasonsa mukaan, eli tuon ikäinen tod. näk. ihan itse. Lääkkeitä kirjoitetaan aika huoletta, mutta alaikäisten kohdalla harkinta on tarkempaa. Haittoja on aiemmin vähätelty mutta niistä puhutaan yhä enemmän. Valitettavasti sitten menee lapsi pesuveden mukana; lääkkeet ovat myös monessa tilanteessa oikeasti elintärkeitä. Älä nyt helvetissä kuittaa lapsesi masennusta "teiniangstiksi" ja pidä mitään puhuttelua siitä että ihan oikein on ottanut apua vastaan. Ne täsmälääkkeet, eli bentsot, ovat muuten ihan tutkitusti hiton paljon riskialttiimpia kuin mielialalääkkeet, tosi moni psykiatri suhtautuu erittäin tiukasti niiden määräämiseen nykyisin, ja hyvä niin. T. alan ammattilainen
Juurikin näin. Ihmiset joutuvat käymään pitkiä vieroituksia laitoksessa bentsojen vuoksi. Narkomaanit ovat kuvanneet bentsoista vieroittusta jopa huumeita vaikeammaksi.
Mielialalääkkeiden lopetukseen kyllä liittyy usein ikäviä oireita, samoin kuin aloitukseen. Kuitenkin lopettaminen asteittain vähentää oireita ja onnistuu vakaassa elämäntilanteessa ihan kohtuullisesti.
Pelkkä lääkehoito ei ratkaise ongelmia, mutta yhdistettynä terapiaan tai muuhin säännölliseen hoitokontaktiin tuloksia saadaan kyllä.
Ap:n olisi syytä mennä syvälle itseen ja miettiä miksi oma lapsi ei voi kääntyä ongelmissaan sinun puoleen. Lopeta välittömästi tyttäresi ongelmien vähättely. Nuorille tosiaan määrätään harvemmin mielialalääkkeitä ja jos on määrätty niin ongelmat ovat jo varmasti vakavia.
Ap:n suhtautuminen oman lapsensa ongelmiin aiheuttaa tyttärelle aivan varmasti enemmän haittaa kuin nämä määrätyt lääkkeet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Enpä ehtinyt enää eilen, kun palsta sulkeutui, mutta EN ole räyhännyt lapselle, vaan kertonut keskustelussamme lääkkeiden haitoista ja vaaroista, joita teini-ikäinen ei vielä itse voi kaikessa vakavuusessaan hahmottaa. Esimerkiksi nämä kouluampujathan olivat SSRI-lääkkeiden vaikutuksen alaisina. Joten jos teini ei itse ymmärrä, on minun jotenkin asiaan vanhempana puututtava, sillä rakastan lastani. Joo, polille en voi soittaa, ok. Täytyy keksiä muuta.
Ap
"Vaikutuksen alaisina." Sinä puhut nyt lapsellesi tärkeistä lääkkeistä kuin huumeista. Kouluampujilla oli taustallaan varmasti paljon vakavammat ja syvemmät ongelmat, kuin mielialalääkkeet. Ne eivät yksistään sellaista aiheuta, ihan turha pelätä että lapsesta tulee kouluampuja. Onhan kouluampujilla voinut olla muitakin lääkkeitä käytössään ja sillä logiikalla voisi ruveta pelkäämään vaikka diabeteslääkkeitäkin. Jos oikeasti rakastat lastasi, niin et evää häneltä lääkkeiden käyttöä, mikä saattaa pelastaa hänen henkensä.
Vierailija kirjoitti:
Enpä ehtinyt enää eilen, kun palsta sulkeutui, mutta EN ole räyhännyt lapselle, vaan kertonut keskustelussamme lääkkeiden haitoista ja vaaroista, joita teini-ikäinen ei vielä itse voi kaikessa vakavuusessaan hahmottaa. Esimerkiksi nämä kouluampujathan olivat SSRI-lääkkeiden vaikutuksen alaisina. Joten jos teini ei itse ymmärrä, on minun jotenkin asiaan vanhempana puututtava, sillä rakastan lastani. Joo, polille en voi soittaa, ok. Täytyy keksiä muuta.
Ap
Oletko ihan varma että juuri sinä hahmotat lääkkeiden haitat ja vaarat oikeassa suhteessa paremmin kuin se niitä määrännyt lääkäri, joka on tod. näk. nuorisopsykiatrian erikoislääkäri? Kovasti olet jaksanut opiskella! Yhdistävä tekijä kouluampumisissa, itsemurhissa ja mielialalääkkeissä ei ole se lääke, vaan masennus. Syöpähoitojenkin vaikutuksen alaisena taitaa moni kuolla, tarkoittaako se sitä että hoidot ovat kuoleman syy?
Täällä on monta ikävän sävyistä kommenttia, sinun syyllistämisesi ei nyt tässä varsinaisesti ole avuksi. Mutta minäkin toivoisin että näkisit nyt tässä sen olennaisen asian, eli että tyttäresi on masentunut, ja sinä keskityt vain kauhistelemaan lääkkeiden mahdollisia haittoja, sen sijaan että tekisit parhaasi auttaaksesi häntä. Siinä taas paras asiantuntemus on niillä alan ammattilaisilla, joten suosittelisin tekemään ennemmin yhteistyötä heidän kanssaan kuin asettumaan tuon oman erittäin hataran tietopohjasi kanssa vastahankaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan itku meinaa tulla, kun ap:n suhtautuminen omaan lapseensa herättää muistoja omasta nuoruudesta ja siitä mitä ite tuli kohdelluksi.
Ai että ihan annoit luvan käydä juttelemassa ammattilaisen kanssa? :D Nyt ap kerää itsesi jos tahdot että tyttäresi parantuu eikä päädy sen sijaan tekemään itsemurhaa kun ei saanut tukea omalta äidiltään.
Itse olen valitettavasti ikuisesti katkera vanhemmille kun eivät nuoruudessa hyväksyneet tilannettani ja eivät ottaneet hätääni todesta. Haluaisin antaa anteeksi, mutta ei vaan pysty! Tästä on aikaa jo 15 vuotta, mutta haavat ei sulkeudu, enkä ikinä unohda sitä tunnetta kun rakastavan tuen sijaan saikin päinvastaisen reaktion.
Jos sulla ap on ongelmia käsitellä sitä että oma lapsi on masentunut, niin hakeudu itsekin juttelemaan ammattilaiselle - purkamaan näitä mietteitä. Käsittele omat tunteesi, koska muuten et voi auttaa lastasi.
Jos ap ei ole lääkäri, hänellä ei ole pätevyyttä arvioida hyötyjä ja riskejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En olisi kyllä itsekään tyytyväinen, jos lääkäri olisi teinilleni määrännyt mielialalääkkeitä. Ei se teini ole kykenevä vielä arvioimaan niiden vaikutuksia.
Mutta eipä auta, tehty mikä tehty, nyt sun pitää jutella että miten on lääkkeet kokenut, ovatko auttaneet, millä aikataululla lääkäri on miettinyt lopetusta jne.
Aivan aiheen vierestä, mutta miten masennus voi tappaa? Siis miten siihen voi kuolla (jos itsemurhat jätetään pois laskusta, ne kun aktiivisesti suoritetaan itse itselle)?
Vierailija kirjoitti:
Aivan aiheen vierestä, mutta miten masennus voi tappaa? Siis miten siihen voi kuolla (jos itsemurhat jätetään pois laskusta, ne kun aktiivisesti suoritetaan itse itselle)?
Monikin tässä ketjussa aikoinaan masentuneista nimittäin kertoi, että meinasi kuolla masennukseen, ihmettelen vain tässä että miten?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan aiheen vierestä, mutta miten masennus voi tappaa? Siis miten siihen voi kuolla (jos itsemurhat jätetään pois laskusta, ne kun aktiivisesti suoritetaan itse itselle)?
Monikin tässä ketjussa aikoinaan masentuneista nimittäin kertoi, että meinasi kuolla masennukseen, ihmettelen vain tässä että miten?
No tappamalla just ittensä, tollo!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan aiheen vierestä, mutta miten masennus voi tappaa? Siis miten siihen voi kuolla (jos itsemurhat jätetään pois laskusta, ne kun aktiivisesti suoritetaan itse itselle)?
Monikin tässä ketjussa aikoinaan masentuneista nimittäin kertoi, että meinasi kuolla masennukseen, ihmettelen vain tässä että miten?
No tappamalla just ittensä, tollo!
Ja nimenomaan joko aktiiviisesti ( esim. yliannostus, junan alle, hirttäytyen) tai passiivisesti ( ei syö, ei hoida itseä tai sairauksia)
Siinä sulle vähän ratakiskoa
Alue: Aihe vapaa
On se masennuskin tappava. Ai niin, et sä mitään lastas päästä puhumaan polille. Siinä on ainakin peiliin katsomisen paikka jos kuvittelee, että nykyään joka angstaamisesta pääsee näköjään aika tiiviiseen hoitoon. Jotain ongelmaa siel on,mitä en ala arvaamaan ,mutta itse sun tilanteessa katsoisin peiliin ja Miettisin omaa osuutta kaikkeen. Haluaisin myös tutkimustietota missä nämä lääkkeet on todettu vaaralliseksi? Toki ymmärrä että lääkkeissä on oma pulmansa, mutta ne voi myös pelastaa hengen.