Lastensuojeluilmoitusta on tullut uusi "näpäytyksen" keino. Kun joku tekee hieman erilailla, tai on jotenkin ärsyttävä, tehdään ls-ilmoitus näpäytyksenä!

Vierailija kirjoitti:

Minä en taas tajua tätä lasu-hysteriaa. Siihen ei kukaan kuole jos turha lasu tehdään, mut jos se lasu onkin aiheellinen, niin siinä voi helpottua monen lapsen, äidin ja isän elämä siinä vaiheessa, kun vielä voidaan herätä siihen että suunta johon perhe-elämä on menossa, on väärä ja vahingollinen.

Nykyään huolipuhe on niin vakiintunut osaksi järjestelmää, että melkeinpä kaikista perheistä ollaan joskus huolissaan jonkun taholta. Siihen pitää osasta suhtautua järkevästi ja rauhallisesti, eikä ottaa sit ns. itseensä. Jonkun mielestä meillä tehdään eri tavalla kuin mitä hän tekisi, se ei ole maailmanloppu. Sen jälkeen mennään ja oikaistaan väärinkäsitykset, tai katsotaan rehellisesti peiliin ja mietitään onko aihetta itsetutkiskeluun. Joskus se ulkopuolinen voi olla osittain oikeassakin ja omia toimintamalleja pitää miettiä kriittisesti.

Vanhempana täytyy kestää kritiikkiä. Lapsi on jatkuvasti jonkun arvioitavana, samoin perhe, niin kauan kunnes lapsi on täysi-ikäinen. Niin se vain menee.

Olet kovismoralisti. Ei ihmiset ala kestää kritiikkiä siksi, että sinun mielestäsi pitäisi. Se on aina ollut ihmisille todella vaikeaa, ja on vastakin. Jopa silloin, kun kritisoidaan tapaasi solmia kengännauhat. Nyt puhutaan kritiikistä, joka saattaa johtaa perheesi hajottamiseen, jos värähdät ja juokset karkuun. Osa ihmisistä kykenee leikkimään kuollutta karhulle, mutta osa ei, vaikka miten neuvoisit.

Oletko miettinyt hetkeäkään, että oikeasti se huolipuheen yleistyminen saattaa tappaa ihmisiä? Aikuisten oikeasti. Vai onko tämä kovistelusi nimenomaan yritys sulkea asia pois mielestä?

Mä tunnen kaksikin perhettä joista pitäisi tehdä. ensimmäinen on "normaali, keskiluokkainen perhe".

Toisessa lapsia taas katras. Kaikilla hiukset sekaisin, vaateet rikkinäisiä, ovat aina mustelmilla ja naarmuilla. Perheellä ollut 2v sisällä 3 koiraa, joista 2/3 kuolleet ja yksi annettu pois. Nyt kai katsovat taas uutta. Perheen "isä" juo jatkuvasti. Perhe ei ulkoile koskaan, ellei omaa postimerkin kokoista takapihaa lasketa. Lapset viettävät aikaa pelikoneiden ääressä, pienin alle kouluikäinen. Äidillekkin maistuu häppä, kännissä tapellaan koko suvun kanssa ja lapset ovat siihen jo tottuneet.

Lapset varastelee, kiusaa, oireilevat. Yksi lasu jo tehty toisiksi nuorimmaisen häiriökäytöksestä, mutta aihetta ei tietenkään ollut kun selittelee asiat hyväksi. Vanhin lapsista jo muuttanut kotoa ja elämä pyörii alkoholin ja huumeiden ympärillä - joita on saanut aina nauttia kotona ilman sen kummempia rajoituksia.

Mutta, enhän mä sitä ilmoitusta voi tehdä. Tässä ketjussa olette hyvin selittäneet miksi - tekisin sen vain tunteakseni itseni paremmaksi. Haluan vain tehdä kiusaa, eikö niin?

Miten lastensuojelu voi ikinä puuttua näihin tapauksiin ajoissa kun em. kuvattu perhe-elemä ei niin monien kohdalla nor ista eroa. Hyvältähän tuo kuulostaa... Eiks niin? Siinä vanhimmassa lapsessa oli varmasti jotain vikaa kun on alkanut narkkariksi.

Vierailija kirjoitti:

Mä tunnen kaksikin perhettä joista pitäisi tehdä. ensimmäinen on "normaali, keskiluokkainen perhe".

Toisessa lapsia taas katras. Kaikilla hiukset sekaisin, vaateet rikkinäisiä, ovat aina mustelmilla ja naarmuilla. Perheellä ollut 2v sisällä 3 koiraa, joista 2/3 kuolleet ja yksi annettu pois. Nyt kai katsovat taas uutta. Perheen "isä" juo jatkuvasti. Perhe ei ulkoile koskaan, ellei omaa postimerkin kokoista takapihaa lasketa. Lapset viettävät aikaa pelikoneiden ääressä, pienin alle kouluikäinen. Äidillekkin maistuu häppä, kännissä tapellaan koko suvun kanssa ja lapset ovat siihen jo tottuneet.

Lapset varastelee, kiusaa, oireilevat. Yksi lasu jo tehty toisiksi nuorimmaisen häiriökäytöksestä, mutta aihetta ei tietenkään ollut kun selittelee asiat hyväksi. Vanhin lapsista jo muuttanut kotoa ja elämä pyörii alkoholin ja huumeiden ympärillä - joita on saanut aina nauttia kotona ilman sen kummempia rajoituksia.

Mutta, enhän mä sitä ilmoitusta voi tehdä. Tässä ketjussa olette hyvin selittäneet miksi - tekisin sen vain tunteakseni itseni paremmaksi. Haluan vain tehdä kiusaa, eikö niin?

Miten lastensuojelu voi ikinä puuttua näihin tapauksiin ajoissa kun em. kuvattu perhe-elemä ei niin monien kohdalla nor ista eroa. Hyvältähän tuo kuulostaa... Eiks niin? Siinä vanhimmassa lapsessa oli varmasti jotain vikaa kun on alkanut narkkariksi.

Sä sitten ymmärsit keskustelun pointin ihan väärin tahallasi varmaankin. Tässähän oli kyse ns. turhista ilmoituksista, joita tehdään ihan kiusallaan tietämättä sen paremmin, miten asiat ovat todella.

Exät ne vasta hyviä onkin tekemään näitä kiusailmoituksia. Varsinkin ne oikeasti häiriintyneet, jotka hankkivat tai järjestävät jopa "todistusaineistoa" saadakseen huoltajuuden itselleen tai muuten ovat vaan kateellisia exänsä paremmasta elämäntilanteesta ilman häntä.

Kokemuksen syvällä rintaäänellä puhun ja siinähän sitä ollaankin sitten, kun aletaan oikoa näitä käsityksiä, jotka sossu on saanut kun sinua ei uskota:(

Vierailija kirjoitti:

Exät ne vasta hyviä onkin tekemään näitä kiusailmoituksia. Varsinkin ne oikeasti häiriintyneet, jotka hankkivat tai järjestävät jopa "todistusaineistoa" saadakseen huoltajuuden itselleen tai muuten ovat vaan kateellisia exänsä paremmasta elämäntilanteesta ilman häntä.

Kokemuksen syvällä rintaäänellä puhun ja siinähän sitä ollaankin sitten, kun aletaan oikoa näitä käsityksiä, jotka sossu on saanut kun sinua ei uskota:(

Olen kokenut saman,ex on pyörittänyt sossua vuosia, on todella taitava siinä. Minulle väläytelty huostaanoton mahdollisuutta yms. Ja meillä on siis lasten kanssa muuten kaikki hyvin, ex vain vainoaa ja on väkivaltainen. Mutta jos ex on taitava ja älykkäästi pelaa tilanteen näyttämään päinvastaiselta sossuihin se menee kuin kuuma veitsi voihin. Kaikkina näinä vuosina ei ole voitu osoittaa mitään ongelmaa minun puoleltani mihin exän käytös liittyisi, lasten koulu menee hyvin,kotona asiat on tasapainossa, ja se mihin lapset reagoi on exän epävakaa käytös (ilmaantuminen koulun pihalle, raivoaminen, uhkailu). Kaikki exän kertoma kirjataan ja nyt alkaa olla jo huvittavaa kun on unohtanut mitä on valehdellut esim 4 vuotta sitten ja nyt valehtelee asian toisinpäin. Mutta tädit vain hokee, että heidän tehtävänsä on luottaa siihen mitä isä kertoo heille eikä puuttua epäloogisuuksiin.

Vierailija kirjoitti:

Itseasiassa ei tuollaista työmäärää aivan selkeästi turha ilmoitus teetä. Kun ilmoitus tulee, arvoidaan ensin onko selvityksen aloittamiselle tarvetta. Jos on, niin sitten alkaa kotikäynnit, tapaamiset yms. Jos ilmo on selkeästi turha (tai sellainen johon ei lastensuojelu voi mitenkään puuttua) niin ko.perheelle ilmoitetaan että ilmo tullut ja ei toimenpiteitä.

T. Töissä sosiaalipäivystyksessä

Itse asiassa kyllä tehdään useinkin paljon työtä. Ainakin se tapaaminen aina, ja yleensä kotikäynti. Ja ongelma on sekin, että kun ilmoittaja on oikein uskottava hourupää ja sossu taas puolestaan ihan epäpätevä (monin paikoin 90 % on epäpäteviä) niin ihan hirveä rumba voi käynnistyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Exät ne vasta hyviä onkin tekemään näitä kiusailmoituksia. Varsinkin ne oikeasti häiriintyneet, jotka hankkivat tai järjestävät jopa "todistusaineistoa" saadakseen huoltajuuden itselleen tai muuten ovat vaan kateellisia exänsä paremmasta elämäntilanteesta ilman häntä.

Kokemuksen syvällä rintaäänellä puhun ja siinähän sitä ollaankin sitten, kun aletaan oikoa näitä käsityksiä, jotka sossu on saanut kun sinua ei uskota:(

Olen kokenut saman,ex on pyörittänyt sossua vuosia, on todella taitava siinä. Minulle väläytelty huostaanoton mahdollisuutta yms. Ja meillä on siis lasten kanssa muuten kaikki hyvin, ex vain vainoaa ja on väkivaltainen. Mutta jos ex on taitava ja älykkäästi pelaa tilanteen näyttämään päinvastaiselta sossuihin se menee kuin kuuma veitsi voihin. Kaikkina näinä vuosina ei ole voitu osoittaa mitään ongelmaa minun puoleltani mihin exän käytös liittyisi, lasten koulu menee hyvin,kotona asiat on tasapainossa, ja se mihin lapset reagoi on exän epävakaa käytös (ilmaantuminen koulun pihalle, raivoaminen, uhkailu). Kaikki exän kertoma kirjataan ja nyt alkaa olla jo huvittavaa kun on unohtanut mitä on valehdellut esim 4 vuotta sitten ja nyt valehtelee asian toisinpäin. Mutta tädit vain hokee, että heidän tehtävänsä on luottaa siihen mitä isä kertoo heille eikä puuttua epäloogisuuksiin.

Hirveää sun kannalta. Miten noinkin pitkään sossut ovat häntä uskoneet? Eikö heidän mielessään ole käynyt, että näitä hulluja ihmisiä oikeasti on myös tässä maassa, jotka tosiaan ihan vaan nautinnokseen kiusaavat lastensa äitiä ja kun empatiakyky ja katuminen puuttuu täysin, niin ei heillä ilmekään värähdä valehdellessaan. Siksi heitä ehkä uskotaan, kun osaavat kylmyyttään olla niin "järkiperäisiä" ja vaikuttavat järkevämmiltä kuin se äiti tai miksei isäkin, jota vastaan on aiheetta hyökätty oikein kunnolla. Tottakai siinä pelästyy varsinkin kun tietää, mihin se ex on kykenevä.

Minun lapsista on tehty 9 lastensuojeluilmoitusta, joko exän toimesta tai hänen kertomusten perusteella. Yhden tekin palotarkastaja, joka teki sen sen takia, että asumme maatilalla ja kielsin häntä menemästä ilman saappaita lantalan läpi, mikä on näin maalaisen kannalta ihan perusteltu syy. Hänen mielestään maatila on liian vaarallinen paikka lapselle asua.. Sosiaalityöntekijät kävivät paikan päällä nauramassa tälle.

Olen maatilan emäntä ja näiden lasten yksinhuoltaja. Lapset pärjäävät koulussa, eikä alkoholi ole meillä ongelma. 

Mutta ilmeisesti pärjäämme liian hyvin, joten oikeinhan se on tehdä ilmoitus sitten olettamuksista. Näitä sitten sosiaalityöntekijät tarkistelevat ja raportoivat. Heidän työpanostaan tarvittaisiin johonkin muuhunkin  kuin varmistamassa, että meillä oikeasti ollaan hereillä ja lapset ovat käyneet pesulla ja vaatteetkin ovat puhtaat.. Jännä juttu, kun exä tietää, että ovat liassa, mutta koulu tai terveydenhoitaja ei..

Vierailija kirjoitti:

asasasasas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itseasiassa ei tuollaista työmäärää aivan selkeästi turha ilmoitus teetä. Kun ilmoitus tulee, arvoidaan ensin onko selvityksen aloittamiselle tarvetta. Jos on, niin sitten alkaa kotikäynnit, tapaamiset yms. Jos ilmo on selkeästi turha (tai sellainen johon ei lastensuojelu voi mitenkään puuttua) niin ko.perheelle ilmoitetaan että ilmo tullut ja ei toimenpiteitä.

T. Töissä sosiaalipäivystyksessä

No mutta jos joku ilmoittaa että vanhemmilla ei ole elämänhallinta kunnossa ja koti on sekaisin jne niin eihän tuon tarkistaminen onnistu muuten kuin kotikäynnillä (mistä seuraa käynnin lisäksi myös kaikki paperityöt).

plus että eihän tuo draamahakuinen ilmoittaja toki sano sitä noin. Hän kuvailee kodin sotkuisuutta kirjavin sanankääntein, lisäilee pikku yksityiskohtia. Muistaa hieman väärin ja kun ei ole ihan varma, niin lisää painokkuutta keksimällä vähän päälle, kun olisihan siellä voinut olla sitä ja tätäkin. Ehkä eläimen jätöksiä oli lattialla, vaikkei hän niitä kyllä nähnyt, mutta kyllä varmasti olikin. Lisäksi lapset olivat laiminlyötyjä. Varmasti jollain tavalla liian villejä tai liian rauhallisia. Kyllä hänellä nyt suuri huoli heräsi koko perheestä. 

No tässä korostuu kuulijan ammatitaidon tarve. Vertaa esim. poliisiin, mitä niiden työstä tulisi jos niillä ei olisi ammattitaitoa/kokemusta selvittää kuka puhuu sontaa ja kuka ei?

Kuitenkaan Suomessa ei sankoin joukoin tuomita syyttömiä linnaan (paitsi jos niiltä itse kysyy, syyttömiä kaikki) ja ns. oikeusmurhia tapahtuu vähän. 

Eli pitämällä kuulijan ammattitaitoa yllä, suojelemme asiakkaita.

Valitettavasti poliisi ei voi valikoiden kuunnella kun ihminen tekee rikosilmoitusta tai tutkintapyyntöä. Asia otetaan sellaisena kuin se poliisille kerrotaan, joten voit kuvitella mitä seuraa kun väärä ihminen tekee rikosilmoituksen väärästä ihmisestä. Voi olla aika järkyttävä kokemus, voin omalla kokemuksella kertoa. Ei siinä kohtaa miettinyt että kiva kun tutkitaan kaikki ilmoitukset. Jäi siitä pieni trauma vaikka aika pian selvisi että syytteessä emme ole me vaan alkuperäinen ilmoituksen tekijä ja vaikka poliisit kohtelivat meitä hyvin. Oikeuteen asti mentiin väärästä ilmiannosta. En toivo samaa kokemusta kellekään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Exät ne vasta hyviä onkin tekemään näitä kiusailmoituksia. Varsinkin ne oikeasti häiriintyneet, jotka hankkivat tai järjestävät jopa "todistusaineistoa" saadakseen huoltajuuden itselleen tai muuten ovat vaan kateellisia exänsä paremmasta elämäntilanteesta ilman häntä.

Kokemuksen syvällä rintaäänellä puhun ja siinähän sitä ollaankin sitten, kun aletaan oikoa näitä käsityksiä, jotka sossu on saanut kun sinua ei uskota:(

Olen kokenut saman,ex on pyörittänyt sossua vuosia, on todella taitava siinä. Minulle väläytelty huostaanoton mahdollisuutta yms. Ja meillä on siis lasten kanssa muuten kaikki hyvin, ex vain vainoaa ja on väkivaltainen. Mutta jos ex on taitava ja älykkäästi pelaa tilanteen näyttämään päinvastaiselta sossuihin se menee kuin kuuma veitsi voihin. Kaikkina näinä vuosina ei ole voitu osoittaa mitään ongelmaa minun puoleltani mihin exän käytös liittyisi, lasten koulu menee hyvin,kotona asiat on tasapainossa, ja se mihin lapset reagoi on exän epävakaa käytös (ilmaantuminen koulun pihalle, raivoaminen, uhkailu). Kaikki exän kertoma kirjataan ja nyt alkaa olla jo huvittavaa kun on unohtanut mitä on valehdellut esim 4 vuotta sitten ja nyt valehtelee asian toisinpäin. Mutta tädit vain hokee, että heidän tehtävänsä on luottaa siihen mitä isä kertoo heille eikä puuttua epäloogisuuksiin.

Hirveää sun kannalta. Miten noinkin pitkään sossut ovat häntä uskoneet? Eikö heidän mielessään ole käynyt, että näitä hulluja ihmisiä oikeasti on myös tässä maassa, jotka tosiaan ihan vaan nautinnokseen kiusaavat lastensa äitiä ja kun empatiakyky ja katuminen puuttuu täysin, niin ei heillä ilmekään värähdä valehdellessaan. Siksi heitä ehkä uskotaan, kun osaavat kylmyyttään olla niin "järkiperäisiä" ja vaikuttavat järkevämmiltä kuin se äiti tai miksei isäkin, jota vastaan on aiheetta hyökätty oikein kunnolla. Tottakai siinä pelästyy varsinkin kun tietää, mihin se ex on kykenevä.

En pysty itsekään ymmärtämään. Olen miettinyt onko nyt jo kysymys siitä, että ovat tehneet niin karkean virheen, että jatkavat exän uskomisen kannalla, ettei virhe paljastuisi. Ovat siis huostaanottoa väläyttelemällä pakottaneet minut antamaan lapset exälle, vaikka siellä on tapahtunut asioita joihin olisi pitänyt puuttua. Olen siis ihan fiksu ihminen ja olen yrittänyt selvitellä asioita pyytämällä keskusteluja yms, mutta mikään ei muuta heidän kantaansa.

Luulen, että tämä on vielä aika tavallista, joten on outoa ettei tähän ilmiöön herätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä tunnen kaksikin perhettä joista pitäisi tehdä. ensimmäinen on "normaali, keskiluokkainen perhe".

Toisessa lapsia taas katras. Kaikilla hiukset sekaisin, vaateet rikkinäisiä, ovat aina mustelmilla ja naarmuilla. Perheellä ollut 2v sisällä 3 koiraa, joista 2/3 kuolleet ja yksi annettu pois. Nyt kai katsovat taas uutta. Perheen "isä" juo jatkuvasti. Perhe ei ulkoile koskaan, ellei omaa postimerkin kokoista takapihaa lasketa. Lapset viettävät aikaa pelikoneiden ääressä, pienin alle kouluikäinen. Äidillekkin maistuu häppä, kännissä tapellaan koko suvun kanssa ja lapset ovat siihen jo tottuneet.

Lapset varastelee, kiusaa, oireilevat. Yksi lasu jo tehty toisiksi nuorimmaisen häiriökäytöksestä, mutta aihetta ei tietenkään ollut kun selittelee asiat hyväksi. Vanhin lapsista jo muuttanut kotoa ja elämä pyörii alkoholin ja huumeiden ympärillä - joita on saanut aina nauttia kotona ilman sen kummempia rajoituksia.

Mutta, enhän mä sitä ilmoitusta voi tehdä. Tässä ketjussa olette hyvin selittäneet miksi - tekisin sen vain tunteakseni itseni paremmaksi. Haluan vain tehdä kiusaa, eikö niin?

Miten lastensuojelu voi ikinä puuttua näihin tapauksiin ajoissa kun em. kuvattu perhe-elemä ei niin monien kohdalla nor ista eroa. Hyvältähän tuo kuulostaa... Eiks niin? Siinä vanhimmassa lapsessa oli varmasti jotain vikaa kun on alkanut narkkariksi.

Sä sitten ymmärsit keskustelun pointin ihan väärin tahallasi varmaankin. Tässähän oli kyse ns. turhista ilmoituksista, joita tehdään ihan kiusallaan tietämättä sen paremmin, miten asiat ovat todella.

Pointtihan on se että se ilmoitus tehdään jos herää huoli. Se on yhden ihmisen subjektiivinen kokemus perheen tilasta. Toki kiusallaan tehdyt ovat eri asia. Jos ilmo kuitenkin tehdään, vaikkei siihen itsestä ole aihetta, kannattaa kuitenkin yrittää tarkastella sitä omaa tilannetta objektiivisesti ja pohtia miksi tämä koettiin huoleksi. Aina ei vanhempi näe sitä vikaa omassa käytöksessä, ja heitä saatetaan pitää jopa erinomaisena vanhempina. Sitten porukala ihmetellään et mitenkä äiti mammasella kaikki on vastaan, lapset kiskoo huumeita ja varastelee, vaikka äiti on täydellinen. Kiysallaan tekevät vielä ilmoituksiakin.

Kyllä se että on aina puurot tukassa naama pesemättä pienet vaatteet ym kertoo jostakin

Vierailija kirjoitti:

Mä tunnen kaksikin perhettä joista pitäisi tehdä. ensimmäinen on "normaali, keskiluokkainen perhe".

Toisessa lapsia taas katras. Kaikilla hiukset sekaisin, vaateet rikkinäisiä, ovat aina mustelmilla ja naarmuilla. Perheellä ollut 2v sisällä 3 koiraa, joista 2/3 kuolleet ja yksi annettu pois. Nyt kai katsovat taas uutta. Perheen "isä" juo jatkuvasti. Perhe ei ulkoile koskaan, ellei omaa postimerkin kokoista takapihaa lasketa. Lapset viettävät aikaa pelikoneiden ääressä, pienin alle kouluikäinen. Äidillekkin maistuu häppä, kännissä tapellaan koko suvun kanssa ja lapset ovat siihen jo tottuneet.

Lapset varastelee, kiusaa, oireilevat. Yksi lasu jo tehty toisiksi nuorimmaisen häiriökäytöksestä, mutta aihetta ei tietenkään ollut kun selittelee asiat hyväksi. Vanhin lapsista jo muuttanut kotoa ja elämä pyörii alkoholin ja huumeiden ympärillä - joita on saanut aina nauttia kotona ilman sen kummempia rajoituksia.

Mutta, enhän mä sitä ilmoitusta voi tehdä. Tässä ketjussa olette hyvin selittäneet miksi - tekisin sen vain tunteakseni itseni paremmaksi. Haluan vain tehdä kiusaa, eikö niin?

Miten lastensuojelu voi ikinä puuttua näihin tapauksiin ajoissa kun em. kuvattu perhe-elemä ei niin monien kohdalla nor ista eroa. Hyvältähän tuo kuulostaa... Eiks niin? Siinä vanhimmassa lapsessa oli varmasti jotain vikaa kun on alkanut narkkariksi.

Kakkosperhehän on ihan puhdas wt. Wt:t omistavat useinmiten myös useita koiria, ovat koirahulluja. Lisäännytään kuin loiset kun ei edes ehkäisyä osata. Ulkoilun ja liikunnan tärkeyttä ei ymmärretä. Kuppi maistuu. Elämäm kova koulu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä tunnen kaksikin perhettä joista pitäisi tehdä. ensimmäinen on "normaali, keskiluokkainen perhe".

Toisessa lapsia taas katras. Kaikilla hiukset sekaisin, vaateet rikkinäisiä, ovat aina mustelmilla ja naarmuilla. Perheellä ollut 2v sisällä 3 koiraa, joista 2/3 kuolleet ja yksi annettu pois. Nyt kai katsovat taas uutta. Perheen "isä" juo jatkuvasti. Perhe ei ulkoile koskaan, ellei omaa postimerkin kokoista takapihaa lasketa. Lapset viettävät aikaa pelikoneiden ääressä, pienin alle kouluikäinen. Äidillekkin maistuu häppä, kännissä tapellaan koko suvun kanssa ja lapset ovat siihen jo tottuneet.

Lapset varastelee, kiusaa, oireilevat. Yksi lasu jo tehty toisiksi nuorimmaisen häiriökäytöksestä, mutta aihetta ei tietenkään ollut kun selittelee asiat hyväksi. Vanhin lapsista jo muuttanut kotoa ja elämä pyörii alkoholin ja huumeiden ympärillä - joita on saanut aina nauttia kotona ilman sen kummempia rajoituksia.

Mutta, enhän mä sitä ilmoitusta voi tehdä. Tässä ketjussa olette hyvin selittäneet miksi - tekisin sen vain tunteakseni itseni paremmaksi. Haluan vain tehdä kiusaa, eikö niin?

Miten lastensuojelu voi ikinä puuttua näihin tapauksiin ajoissa kun em. kuvattu perhe-elemä ei niin monien kohdalla nor ista eroa. Hyvältähän tuo kuulostaa... Eiks niin? Siinä vanhimmassa lapsessa oli varmasti jotain vikaa kun on alkanut narkkariksi.

Sä sitten ymmärsit keskustelun pointin ihan väärin tahallasi varmaankin. Tässähän oli kyse ns. turhista ilmoituksista, joita tehdään ihan kiusallaan tietämättä sen paremmin, miten asiat ovat todella.

Pointtihan on se että se ilmoitus tehdään jos herää huoli. Se on yhden ihmisen subjektiivinen kokemus perheen tilasta. Toki kiusallaan tehdyt ovat eri asia. Jos ilmo kuitenkin tehdään, vaikkei siihen itsestä ole aihetta, kannattaa kuitenkin yrittää tarkastella sitä omaa tilannetta objektiivisesti ja pohtia miksi tämä koettiin huoleksi. Aina ei vanhempi näe sitä vikaa omassa käytöksessä, ja heitä saatetaan pitää jopa erinomaisena vanhempina. Sitten porukala ihmetellään et mitenkä äiti mammasella kaikki on vastaan, lapset kiskoo huumeita ja varastelee, vaikka äiti on täydellinen. Kiysallaan tekevät vielä ilmoituksiakin.

Ei, pointti ei ole se huolen herääminen. Vaan se, että työkseen huolta kantavilta on viety harkintavalta sen huolen asteesta. Pitää toimia, jos huoli herää, ja harkita vasta jälkikäteen. Tähän painostetaan, koska hysteria valtasi koneiston. Nyt on alettu kai kääntää kelkkaa ja yritetään luopua huolimuodista, mutta kauanko siihen menee?

Kun mitäänymmärtämättömät hölmöt päästetään huseeraamaan, siitä seuraa juurikin tätä viisastelua jota itsekin harjoitat. Että kannattaisi katsella objektiivisesti itseään. Kannattaisi varmaan, mutta jos tiedät mitään mistään, tiedät myös, että itseen suuntautuva objektiivisuus on

a. lähtökohtaisesti mahdotonta, selkä filosofisista että psykologisista syistä, eikä ihminen oikein kestä sitä vähääkään objektiivisuutta johon kykenee

b. masentuneille helpompaa, mutta heitähän tässä osittain juuri metsästetään

c. mammaselle täysin mahdotonta, koska psykopatologia on sillä tasolla, että itsesi vain häpäiset jeesustellessasi.

Joten jos et ymmärrä mitään mistään, onko ihan pakko tulla pätemään, toisten kustannuksella?