Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Mies ei lähde asunnosta...

Vierailija
10.04.2016 |

Miten saisin miehen lähtemään minun ja hänen yhteisestä kodista pois? Muutimme tänne kolme kuukautta sitten, ja jätin miehen eilen, sillä yhteisasumisestamme ei mielestäni tule yhtään mitään eikä mies ole sopivaa kumppanimateriaalia minulle. Mies ei nyt suostu lähtemään, vaan haluaisi että minä lähden, sillä minä jätin hänet. Haluaisin miehen lähtevän, sillä hän ensinnäkin saisi helpommin uuden asunnon, kun on paljon varakkaampi kuin minä (minä opiskelen, mies on vakitöissä ja tienaa paljon kuussa). Lisäksi en itse halua luopua tästä asunnosta hyvän sijainnin takia.
Voinko minä vain kylmänviileästi esim. kutsua poliisit tai viedä hänen tavaransa ulos täältä? En nimittäin jaksaisi katsella häntä enää sekuntakaan.

Kommentit (63)

Vierailija
41/63 |
10.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tapasitte 5 kuukautta sitten, muutitte yhteen 3 kuukautta sitten ja nyt ovat välit poikki? Sinä olet opiskelija ja mies on töissä, joten olenko oikeassa arvellessani, että sinä muutit nykyiseen asuntoon vanhempiesi kodista tai opiskelijakämpästä ja mies omasta vuokra-asunnostaan? Kelle huonekalut kuuluvat? Kuka maksoi vuokratakuun? Oletko ihan varma siitä, että juuri miehen olisi helpompi muuttaa pois?

Molemmat muutimme omista yksiöistämme tänne. Vähän yli puolet kaikista huonekaluista täällä on miehen. Mies maksoi vuokratakuun, sillä hänellä on enemmän rahaa. Hänellä on edelleenkin paljon enemmän rahaa kuin minulla, joten miehelle poismuutto tulee olemaan paljon helpompi juttu. Ap

Sinä olet siis tietenkin täysin valmis maksamaan miehelle hänen maksamansa vuokratakuun takaisin samantien, sillä sehän jäisi "sisään asuntoon" sinun jäädessä siihen asumaan. Ellette molemmat irtisano sopimustanne ja tee sen jälkeen uutta, ja maksat tällöin itse vuokratakuun sisään.

Vierailija
42/63 |
10.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tapasitte 5 kuukautta sitten, muutitte yhteen 3 kuukautta sitten ja nyt ovat välit poikki? Sinä olet opiskelija ja mies on töissä, joten olenko oikeassa arvellessani, että sinä muutit nykyiseen asuntoon vanhempiesi kodista tai opiskelijakämpästä ja mies omasta vuokra-asunnostaan? Kelle huonekalut kuuluvat? Kuka maksoi vuokratakuun? Oletko ihan varma siitä, että juuri miehen olisi helpompi muuttaa pois?

Molemmat muutimme omista yksiöistämme tänne. Vähän yli puolet kaikista huonekaluista täällä on miehen. Mies maksoi vuokratakuun, sillä hänellä on enemmän rahaa. Hänellä on edelleenkin paljon enemmän rahaa kuin minulla, joten miehelle poismuutto tulee olemaan paljon helpompi juttu. Ap

Mutta miksipä mies tuhlailisi rahojaan, vaikka hänellä onkin niitä enemmän kuin sinulla, onhan hän nyt jo investoinut asuntoon paljon enemmän kuin sinä? Hänelle on parempi, että sinä näet muuttamisen vaivan. Miksi hän sinun elämäsi helppoudesta piittaisi varsinkaan nyt, kun olet osoittamassa hänelle ovea? Jätetty ihminen useammin ryhtyy hankalaksi kuin silottelee exälleen helppoa elämää. Harmillinen tilannehan sinulla on, mutta harmillinen se on miehelläkin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/63 |
10.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En usko että auttaa tuomioistuinkaan, jos kyseessä on avopari. Silloin ei voi tehdä virallista eroilmoitusta yhtään minnekään. Oletteko te ap naimisissa? Hae nyt ihmeessä opiskelija-asuntoa, niitä vapautuu eniten keväällä!

Moraalisesti ajatellen sen joka haluaa lähteä suhteesta, olisi luontevinta lähteä yhteisestä kodista. Jos miehesi haluaisi olla ystävällinen sinua kohtaan, hän huomioisi sinun vaikean tilanteesi, mutta en tiedä onko se niin vaikea kuitenkaan, kun voit hakea opiskelija-asuntoa.

Ei mies tajua tilannettani, tai sitten ei vain halua tajuta. Emme onneksi ole naimisissa, vaan suhdettamme kesti viisi kuukautta.

Lisäpontta käsitykselle provosta antaa, että suhde on kestänyt 5 kuukautta, ja yhdessä asuttu 3. Ei kai KUKAAN muuta yhteen 2 kk jälkeen varsinkaan, kun into on jo 3 kk eteenpäin täysin kadonnut, eli hyvin epävarmalla pohjalla on suhde ollut alun perinkin.

Tämä ei siis ole mikään provo, vaikka te kaikki luulisitte niin. Olimme suhteen alusta asti kuin paita ja peppu, joten päätimme laittaa yhteisen kodin hakuun muutaman viikon seurustelun jälkeen. Ajattelimme, että tässä olisi meidän molempien loppuelämän kestävä suhde, joten mitäpä sitä yhteenmuuttoa turhaan pitkittämään. Muutenkin mielestäni on järkevämpää muuttaa yhteen ennemmin kuin myöhemmin, sillä olisi paljon ikävämpää muuttaa yhteen esim. kahden vuoden päästä ja todeta ettei jutusta tulekaan mitään. Valitettavasti tässä kuitenkin kävi niin, että reilun parin kuukauden hyvin menneen yhdessäasumisen jälkeen jouduin toteamaan ettei mies olekaan minulle se oikea, jonka kanssa tahdon viettää loppuelämäni. Sitä ennen olin siis täysin varma, että juttumme tulisi kestämään. Ap

Vierailija
44/63 |
10.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos mies on kerta panostanut asuntoon enemmän kuin sinä (maksanut vuokravakuuden ja omistaa enemmistön huonekaluista) niin kyllähän se muutto on sinulle paljon helpompi kuin miehelle. Eli kamat kasaan ja ovesta ulos vaan!

Vierailija
45/63 |
10.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En usko että auttaa tuomioistuinkaan, jos kyseessä on avopari. Silloin ei voi tehdä virallista eroilmoitusta yhtään minnekään. Oletteko te ap naimisissa? Hae nyt ihmeessä opiskelija-asuntoa, niitä vapautuu eniten keväällä!

Moraalisesti ajatellen sen joka haluaa lähteä suhteesta, olisi luontevinta lähteä yhteisestä kodista. Jos miehesi haluaisi olla ystävällinen sinua kohtaan, hän huomioisi sinun vaikean tilanteesi, mutta en tiedä onko se niin vaikea kuitenkaan, kun voit hakea opiskelija-asuntoa.

Ei mies tajua tilannettani, tai sitten ei vain halua tajuta. Emme onneksi ole naimisissa, vaan suhdettamme kesti viisi kuukautta.

Lisäpontta käsitykselle provosta antaa, että suhde on kestänyt 5 kuukautta, ja yhdessä asuttu 3. Ei kai KUKAAN muuta yhteen 2 kk jälkeen varsinkaan, kun into on jo 3 kk eteenpäin täysin kadonnut, eli hyvin epävarmalla pohjalla on suhde ollut alun perinkin.

Tämä ei siis ole mikään provo, vaikka te kaikki luulisitte niin. Olimme suhteen alusta asti kuin paita ja peppu, joten päätimme laittaa yhteisen kodin hakuun muutaman viikon seurustelun jälkeen. Ajattelimme, että tässä olisi meidän molempien loppuelämän kestävä suhde, joten mitäpä sitä yhteenmuuttoa turhaan pitkittämään. Muutenkin mielestäni on järkevämpää muuttaa yhteen ennemmin kuin myöhemmin, sillä olisi paljon ikävämpää muuttaa yhteen esim. kahden vuoden päästä ja todeta ettei jutusta tulekaan mitään. Valitettavasti tässä kuitenkin kävi niin, että reilun parin kuukauden hyvin menneen yhdessäasumisen jälkeen jouduin toteamaan ettei mies olekaan minulle se oikea, jonka kanssa tahdon viettää loppuelämäni. Sitä ennen olin siis täysin varma, että juttumme tulisi kestämään. Ap

Tyhmyydestä sakotetaan. Opithan sinä tästä tapauksesta kuitenkin jotain?

Vierailija
46/63 |
10.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tämä hölmöintä paskaa mihin tällä foorumilla olen Hetkeen törmännyt!

Ap vaikuttaa mielisairaalta

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/63 |
10.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En usko että auttaa tuomioistuinkaan, jos kyseessä on avopari. Silloin ei voi tehdä virallista eroilmoitusta yhtään minnekään. Oletteko te ap naimisissa? Hae nyt ihmeessä opiskelija-asuntoa, niitä vapautuu eniten keväällä!

Moraalisesti ajatellen sen joka haluaa lähteä suhteesta, olisi luontevinta lähteä yhteisestä kodista. Jos miehesi haluaisi olla ystävällinen sinua kohtaan, hän huomioisi sinun vaikean tilanteesi, mutta en tiedä onko se niin vaikea kuitenkaan, kun voit hakea opiskelija-asuntoa.

Ei mies tajua tilannettani, tai sitten ei vain halua tajuta. Emme onneksi ole naimisissa, vaan suhdettamme kesti viisi kuukautta.

Lisäpontta käsitykselle provosta antaa, että suhde on kestänyt 5 kuukautta, ja yhdessä asuttu 3. Ei kai KUKAAN muuta yhteen 2 kk jälkeen varsinkaan, kun into on jo 3 kk eteenpäin täysin kadonnut, eli hyvin epävarmalla pohjalla on suhde ollut alun perinkin.

Tämä ei siis ole mikään provo, vaikka te kaikki luulisitte niin. Olimme suhteen alusta asti kuin paita ja peppu, joten päätimme laittaa yhteisen kodin hakuun muutaman viikon seurustelun jälkeen. Ajattelimme, että tässä olisi meidän molempien loppuelämän kestävä suhde, joten mitäpä sitä yhteenmuuttoa turhaan pitkittämään. Muutenkin mielestäni on järkevämpää muuttaa yhteen ennemmin kuin myöhemmin, sillä olisi paljon ikävämpää muuttaa yhteen esim. kahden vuoden päästä ja todeta ettei jutusta tulekaan mitään. Valitettavasti tässä kuitenkin kävi niin, että reilun parin kuukauden hyvin menneen yhdessäasumisen jälkeen jouduin toteamaan ettei mies olekaan minulle se oikea, jonka kanssa tahdon viettää loppuelämäni. Sitä ennen olin siis täysin varma, että juttumme tulisi kestämään. Ap

Tyhmyydestä sakotetaan. Opithan sinä tästä tapauksesta kuitenkin jotain?

Mitähän minä nyt olen muka tehnyt tyhmästi, tein vain sen mitä piti tehdä kun mies osoittautuikin epäsopivaksi minulle. Ap

Vierailija
48/63 |
10.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En usko että auttaa tuomioistuinkaan, jos kyseessä on avopari. Silloin ei voi tehdä virallista eroilmoitusta yhtään minnekään. Oletteko te ap naimisissa? Hae nyt ihmeessä opiskelija-asuntoa, niitä vapautuu eniten keväällä!

Moraalisesti ajatellen sen joka haluaa lähteä suhteesta, olisi luontevinta lähteä yhteisestä kodista. Jos miehesi haluaisi olla ystävällinen sinua kohtaan, hän huomioisi sinun vaikean tilanteesi, mutta en tiedä onko se niin vaikea kuitenkaan, kun voit hakea opiskelija-asuntoa.

Ei mies tajua tilannettani, tai sitten ei vain halua tajuta. Emme onneksi ole naimisissa, vaan suhdettamme kesti viisi kuukautta.

Lisäpontta käsitykselle provosta antaa, että suhde on kestänyt 5 kuukautta, ja yhdessä asuttu 3. Ei kai KUKAAN muuta yhteen 2 kk jälkeen varsinkaan, kun into on jo 3 kk eteenpäin täysin kadonnut, eli hyvin epävarmalla pohjalla on suhde ollut alun perinkin.

Tämä ei siis ole mikään provo, vaikka te kaikki luulisitte niin. Olimme suhteen alusta asti kuin paita ja peppu, joten päätimme laittaa yhteisen kodin hakuun muutaman viikon seurustelun jälkeen. Ajattelimme, että tässä olisi meidän molempien loppuelämän kestävä suhde, joten mitäpä sitä yhteenmuuttoa turhaan pitkittämään. Muutenkin mielestäni on järkevämpää muuttaa yhteen ennemmin kuin myöhemmin, sillä olisi paljon ikävämpää muuttaa yhteen esim. kahden vuoden päästä ja todeta ettei jutusta tulekaan mitään. Valitettavasti tässä kuitenkin kävi niin, että reilun parin kuukauden hyvin menneen yhdessäasumisen jälkeen jouduin toteamaan ettei mies olekaan minulle se oikea, jonka kanssa tahdon viettää loppuelämäni. Sitä ennen olin siis täysin varma, että juttumme tulisi kestämään. Ap

Tyhmyydestä sakotetaan. Opithan sinä tästä tapauksesta kuitenkin jotain?

Mitähän minä nyt olen muka tehnyt tyhmästi, tein vain sen mitä piti tehdä kun mies osoittautuikin epäsopivaksi minulle. Ap

No muuta pois dorka. Ja jos jäät asuntoon mistä köyhänä paskana aiot hankkia vuokravakuuden?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/63 |
10.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

"joten päätimme laittaa yhteisen kodin hakuun muutaman viikon seurustelun jälkeen."

No nyt. Tuossa kohdassa meni vikaan. Täysin järjetön liike.

Vierailija
50/63 |
10.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumman nimissä asunto on? Jos vain sinun, voit soittaa poliisit, mutta muuten ei kannata.

Asunto on molempien nimissä, mutta kai minulla nyt sentään on siitäkin huolimatta oikeus potkia mies pihalle, sillä olen päättänyt jättää hänet?[/quote

No ei ole oikeutta häätää miestä. Nyt sitten alat etsiä asuntoa itsellesi

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/63 |
10.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun mies maksanu vuokravakuuden niin eikös hänellä silloin ole suurempi päätösvalta asiassa? Tietenkin jos maksat miehelle sen vuokravakuuden niin sitten sulla on enemmän päätösvaltaa

Vierailija
52/63 |
10.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oot kyllä tyhmyyden ja yksinkertaisuuden huippu!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/63 |
10.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Oot kyllä tyhmyyden ja yksinkertaisuuden huippu!

Eipä se mieskään järjen jättiläiseltä vaikuta,jos on oikeasti ollut valmis avoliittoon parin viikon tuntemisen jälkeen :D 

Kai sitä alkuhuumassa kuvitteleekin,että sen hetkinen on kumppani on Se Oikea.Sen jälkeen ei pitäisikään tehdä mitään radikaaleja päätöksiä ennen kuin pää on selvinnyt hormonihuuruista.

Nyt ap muuttaa kiltisti vaikka vanhemmilleen(hän vaikuttaa kaikin puolin keskenkasvuiselta muutenkin),ja katselee uutta kämppää.Jos siis miehen kanssa saman katon alla asuminen on ihan mahdoton ajatus.

Vierailija
54/63 |
10.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En usko että auttaa tuomioistuinkaan, jos kyseessä on avopari. Silloin ei voi tehdä virallista eroilmoitusta yhtään minnekään. Oletteko te ap naimisissa? Hae nyt ihmeessä opiskelija-asuntoa, niitä vapautuu eniten keväällä!

Moraalisesti ajatellen sen joka haluaa lähteä suhteesta, olisi luontevinta lähteä yhteisestä kodista. Jos miehesi haluaisi olla ystävällinen sinua kohtaan, hän huomioisi sinun vaikean tilanteesi, mutta en tiedä onko se niin vaikea kuitenkaan, kun voit hakea opiskelija-asuntoa.

Ei mies tajua tilannettani, tai sitten ei vain halua tajuta. Emme onneksi ole naimisissa, vaan suhdettamme kesti viisi kuukautta.

Lisäpontta käsitykselle provosta antaa, että suhde on kestänyt 5 kuukautta, ja yhdessä asuttu 3. Ei kai KUKAAN muuta yhteen 2 kk jälkeen varsinkaan, kun into on jo 3 kk eteenpäin täysin kadonnut, eli hyvin epävarmalla pohjalla on suhde ollut alun perinkin.

Tämä ei siis ole mikään provo, vaikka te kaikki luulisitte niin. Olimme suhteen alusta asti kuin paita ja peppu, joten päätimme laittaa yhteisen kodin hakuun muutaman viikon seurustelun jälkeen. Ajattelimme, että tässä olisi meidän molempien loppuelämän kestävä suhde, joten mitäpä sitä yhteenmuuttoa turhaan pitkittämään. Muutenkin mielestäni on järkevämpää muuttaa yhteen ennemmin kuin myöhemmin, sillä olisi paljon ikävämpää muuttaa yhteen esim. kahden vuoden päästä ja todeta ettei jutusta tulekaan mitään. Valitettavasti tässä kuitenkin kävi niin, että reilun parin kuukauden hyvin menneen yhdessäasumisen jälkeen jouduin toteamaan ettei mies olekaan minulle se oikea, jonka kanssa tahdon viettää loppuelämäni. Sitä ennen olin siis täysin varma, että juttumme tulisi kestämään. Ap

Tyhmyydestä sakotetaan. Opithan sinä tästä tapauksesta kuitenkin jotain?

Mitähän minä nyt olen muka tehnyt tyhmästi, tein vain sen mitä piti tehdä kun mies osoittautuikin epäsopivaksi minulle. Ap

Tyhmyyttä oli muuttaa tuntemattoman ihmisen kanssa yhteiseen asuntoon hormonien hyrskytessä ensihuumaa. Aikuisen ihmisen on osattava harkita asioita siltäkin kannalta, että kaikki ei menekään suunnitelmien mukaan.

Opithan sinä tästä tapauksesta sen, että seuraavan kerran seurustelet vaikka vuoden ennen kuin edes harkitset yhteisen asunnon hankintaa? Vai oletko sitä mieltä, että yhteen vain heti, kun seuraavan miehen kanssa tuntuu olo paitajapeppumaiselta loppuelämän suhteelta? Nythän sinun jo pitäisi tietää se, että arviointikykysi ei ole ihan niin hyvä kuin sen pitäisi olla, vai mitä?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/63 |
10.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En usko että auttaa tuomioistuinkaan, jos kyseessä on avopari. Silloin ei voi tehdä virallista eroilmoitusta yhtään minnekään. Oletteko te ap naimisissa? Hae nyt ihmeessä opiskelija-asuntoa, niitä vapautuu eniten keväällä!

Moraalisesti ajatellen sen joka haluaa lähteä suhteesta, olisi luontevinta lähteä yhteisestä kodista. Jos miehesi haluaisi olla ystävällinen sinua kohtaan, hän huomioisi sinun vaikean tilanteesi, mutta en tiedä onko se niin vaikea kuitenkaan, kun voit hakea opiskelija-asuntoa.

Ei mies tajua tilannettani, tai sitten ei vain halua tajuta. Emme onneksi ole naimisissa, vaan suhdettamme kesti viisi kuukautta.

Lisäpontta käsitykselle provosta antaa, että suhde on kestänyt 5 kuukautta, ja yhdessä asuttu 3. Ei kai KUKAAN muuta yhteen 2 kk jälkeen varsinkaan, kun into on jo 3 kk eteenpäin täysin kadonnut, eli hyvin epävarmalla pohjalla on suhde ollut alun perinkin.

Tämä ei siis ole mikään provo, vaikka te kaikki luulisitte niin. Olimme suhteen alusta asti kuin paita ja peppu, joten päätimme laittaa yhteisen kodin hakuun muutaman viikon seurustelun jälkeen. Ajattelimme, että tässä olisi meidän molempien loppuelämän kestävä suhde, joten mitäpä sitä yhteenmuuttoa turhaan pitkittämään. Muutenkin mielestäni on järkevämpää muuttaa yhteen ennemmin kuin myöhemmin, sillä olisi paljon ikävämpää muuttaa yhteen esim. kahden vuoden päästä ja todeta ettei jutusta tulekaan mitään. Valitettavasti tässä kuitenkin kävi niin, että reilun parin kuukauden hyvin menneen yhdessäasumisen jälkeen jouduin toteamaan ettei mies olekaan minulle se oikea, jonka kanssa tahdon viettää loppuelämäni. Sitä ennen olin siis täysin varma, että juttumme tulisi kestämään. Ap

Tyhmyydestä sakotetaan. Opithan sinä tästä tapauksesta kuitenkin jotain?

Mitähän minä nyt olen muka tehnyt tyhmästi, tein vain sen mitä piti tehdä kun mies osoittautuikin epäsopivaksi minulle. Ap

Tyhmyyttä oli muuttaa tuntemattoman ihmisen kanssa yhteiseen asuntoon hormonien hyrskytessä ensihuumaa. Aikuisen ihmisen on osattava harkita asioita siltäkin kannalta, että kaikki ei menekään suunnitelmien mukaan.

Opithan sinä tästä tapauksesta sen, että seuraavan kerran seurustelet vaikka vuoden ennen kuin edes harkitset yhteisen asunnon hankintaa? Vai oletko sitä mieltä, että yhteen vain heti, kun seuraavan miehen kanssa tuntuu olo paitajapeppumaiselta loppuelämän suhteelta? Nythän sinun jo pitäisi tietää se, että arviointikykysi ei ole ihan niin hyvä kuin sen pitäisi olla, vai mitä?

Onko ap muuten maininnut ikäänsä?Koska tuollainen käytös on hieman ymmärrettävämpää jos on hyvin nuori.Kun olin 18 ja aivan ihastunut ensimmäiseen poikakaveriini,aloin käytännössä katsoen  asua hänen luonaan muuutaman päivän tuntemisen jälkeen ja lainasin kirjastosta häälehtiä :D

Jos taas ap:lla on jo ikää.mutta on muuten vain jälkeenjäänyt,hän tuskin oppii tästä mitään. Jotkut toimivat tuolla tavalla "vaiston varassa" eli johdattavat jokaista mielijohdetta läpi elämänsä.Se ei ole kovin toimiva elämäntapa.

Vierailija
56/63 |
10.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En usko että auttaa tuomioistuinkaan, jos kyseessä on avopari. Silloin ei voi tehdä virallista eroilmoitusta yhtään minnekään. Oletteko te ap naimisissa? Hae nyt ihmeessä opiskelija-asuntoa, niitä vapautuu eniten keväällä!

Moraalisesti ajatellen sen joka haluaa lähteä suhteesta, olisi luontevinta lähteä yhteisestä kodista. Jos miehesi haluaisi olla ystävällinen sinua kohtaan, hän huomioisi sinun vaikean tilanteesi, mutta en tiedä onko se niin vaikea kuitenkaan, kun voit hakea opiskelija-asuntoa.

Ei mies tajua tilannettani, tai sitten ei vain halua tajuta. Emme onneksi ole naimisissa, vaan suhdettamme kesti viisi kuukautta.

Lisäpontta käsitykselle provosta antaa, että suhde on kestänyt 5 kuukautta, ja yhdessä asuttu 3. Ei kai KUKAAN muuta yhteen 2 kk jälkeen varsinkaan, kun into on jo 3 kk eteenpäin täysin kadonnut, eli hyvin epävarmalla pohjalla on suhde ollut alun perinkin.

Tämä ei siis ole mikään provo, vaikka te kaikki luulisitte niin. Olimme suhteen alusta asti kuin paita ja peppu, joten päätimme laittaa yhteisen kodin hakuun muutaman viikon seurustelun jälkeen. Ajattelimme, että tässä olisi meidän molempien loppuelämän kestävä suhde, joten mitäpä sitä yhteenmuuttoa turhaan pitkittämään. Muutenkin mielestäni on järkevämpää muuttaa yhteen ennemmin kuin myöhemmin, sillä olisi paljon ikävämpää muuttaa yhteen esim. kahden vuoden päästä ja todeta ettei jutusta tulekaan mitään. Valitettavasti tässä kuitenkin kävi niin, että reilun parin kuukauden hyvin menneen yhdessäasumisen jälkeen jouduin toteamaan ettei mies olekaan minulle se oikea, jonka kanssa tahdon viettää loppuelämäni. Sitä ennen olin siis täysin varma, että juttumme tulisi kestämään. Ap

Tyhmyydestä sakotetaan. Opithan sinä tästä tapauksesta kuitenkin jotain?

Mitähän minä nyt olen muka tehnyt tyhmästi, tein vain sen mitä piti tehdä kun mies osoittautuikin epäsopivaksi minulle. Ap

Tyhmyyttä oli muuttaa tuntemattoman ihmisen kanssa yhteiseen asuntoon hormonien hyrskytessä ensihuumaa. Aikuisen ihmisen on osattava harkita asioita siltäkin kannalta, että kaikki ei menekään suunnitelmien mukaan.

Opithan sinä tästä tapauksesta sen, että seuraavan kerran seurustelet vaikka vuoden ennen kuin edes harkitset yhteisen asunnon hankintaa? Vai oletko sitä mieltä, että yhteen vain heti, kun seuraavan miehen kanssa tuntuu olo paitajapeppumaiselta loppuelämän suhteelta? Nythän sinun jo pitäisi tietää se, että arviointikykysi ei ole ihan niin hyvä kuin sen pitäisi olla, vai mitä?

Minusta ei vain ole järkeä seurustella vuositolkulla ennen yhteenmuuttoa. Yhteenmuuttaessa näkee melkeinpä heti, onko suhteessa edes vähän potentiaalia kestää pitkään. Tahdon kuitenkin kestävän parisuhteen, ja yhteenmuuton lykkääminen siihen asti, kun ollaan seurusteltu ensin vuosikausia, on mielestäni täysin turhaa. Ei ole kiva juttu olla ensin vuosia suhteessa asumatta yhdessä, muuttaa lopulta yhteen ja joutua eroamaan muutaman kuukauden päästä yhteenmuutosta, koska ei sovitakaan yhteen. Tästä syystä mielestäni mahdollisimman nopea yhteenmuutto on paljon parempi ratkaisu.Siinä säästää sekä mies että minä aikaa, jos pitääkin erota pian yhteenmuuton jälkeen. AP

Vierailija
57/63 |
10.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hei ap kun olet noin nopea yhteenmuutossa niin mitä jos etsisit äkkiä vaikka netin kautta deitin ja muuttaisit hänen luokseen. Problem solved.

Tietty fiksua olisi vaikka suhteen alussa viettää yhdessä aikaa toistensa asunnoilla ja molemmat pitäisivät omat asuntonssa. Ei tarttisi sitten parin kuukauden päästä etsiä taas uutta vuokrakämppää kun homma ei toimikkaan. Olisi meinaan paljon helpompaa kuin tuo päätä pahkaa yhteen ja sitten taas vauhdilla erilleen.

Vierailija
58/63 |
10.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

"Ajattelimme, että tässä olisi meidän molempien loppuelämän kestävä suhde, joten mitäpä sitä yhteenmuuttoa turhaan pitkittämään. Muutenkin mielestäni on järkevämpää muuttaa yhteen ennemmin kuin myöhemmin, sillä olisi paljon ikävämpää muuttaa yhteen esim. kahden vuoden päästä ja todeta ettei jutusta tulekaan mitään."

No sitäpä sitä yhteenmuuttoa kannattaa pitkittää, että tuntee toisensa paremmin esim. kahden vuoden päästä. Tai siihen mennessä on todennut, ettei suhdetta kannata jatkaa.

Vierailija
59/63 |
10.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

"Minusta ei vain ole järkeä seurustella vuositolkulla ennen yhteenmuuttoa. Yhteenmuuttaessa näkee melkeinpä heti, onko suhteessa edes vähän potentiaalia kestää pitkään."

Yhdessä asumista voi kokeilla tekemättä mitään asuntojärjestelyjä heti. Edelleen suuri hölmöys leimaa ap:n viesteilyä.

Vierailija
60/63 |
10.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yhteisestä vuokra-asunnosta lähtee se joka siihen suostuu ensin ja jos kumpikaan ei suostu silloin on vaan pakko sen lähteä joka haluaa erota.

Ei naisella ole mitään erityisoikeutta jäädä asuntoon.

Tiedän muutaman äidin jotka ovat lähteneet jopa lapsien kanssa ja iskä jäänyt yksin asumaan perheasuntoon, kun eivät ole antaneet periksi.